Hyppää pääsisältöön

Ylen näkökulmat

Merja Ylä-Anttila: “Demokratia ei voi toimia ilman tiedotusvälineitä”

Päivitetty 09.09.2021 17:05.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila
Kuvateksti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila

Merja Ylä-Anttilan puhe 9.9.2021 järjestetyssä Ylen 95-vuotisjuhlaseminaarissa.

Tänään Yle täyttää 95 vuotta ja tähyilee jo kohti satavuotispäiväänsä. Me yleläiset tahdomme katsoa suomalaisten kanssa kohti tulevaa ja haluamme olla vielä enemmän omaksi koettu ja lähellä yleisöjä, suomalaisia. Kehitämme tarjontaa ja palveluita niin, että vastaamme entistäkin osuvammin median käytön tarpeisiin, erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin sekä muuttuvaan median käyttöön. 

Mutta palataan ensin vuosien taakse.

“Suomen Yleisradion kehitys osoittaa, että kansamme on oivaltanut sen merkityksen ja hyödyn. Radiolähetysten kautta maan eri osat ja kansalaispiirit tutustuvat toistensa oloihin, elämään ja pyrkimyksiin sekä oppivat paremmin ymmärtämään niitä ja antamaan niille arvoa. Kansakunnan yhteenkuuluvaisuustunne siten vahvistuu. Yleisradion tehtävät valistuksen, sivistyksen ja isänmaallisten harrastusten kohottajana ja levittäjänä kansakuntamme keskuudessa ovat siis varsin merkitykselliset”.

Näin onnitteli kymmenvuotiasta Yleisradiota tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud 85 vuotta sitten. Kun tätä tuokion ajan miettii, niin nämä ajatukset ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. 

Julkisen palvelun perustehtävä ja toiminta-ajatus ovat säilyneet muuttumattomina – palvella kaikkia suomalaisia, rakentaa demokratiaa ja kulttuuria.

Tavat kuluttaa ja tehdä mediaa ovat jatkuvassa muutoksessa, mutta julkisen palvelun perustehtävä ja toiminta-ajatus ovat säilyneet muuttumattomina – palvella yhtäläisin ehdoin kaikkia suomalaisia, rakentaa demokratiaa ja kulttuuria. Ylellä onkin jatkuva yhteys ja vuorovaikutus lähes kaikkiin suomalaisiin, nyt tavoitamme noin 94 % heistä viikoittain. 

Mutta luoko tämä jotain erityistä arvoa ja aineetonta hyvää ohi ja yli pelkän ohjelma- ja sisältökulutuksen? Julkisen arvon arviointi ja esimerkiksi mittaaminen on vaikeaa. Mutta kyllä erityistä arvoa kiistatta on. Nämä kaksi asiaa pandemiaan liittyen poikkeusolot ovat nostaneet esiin: 

Koronasta johtuvien poikkeusolojen aikana on näkynyt vahvasti, kuinka suuri merkitys ja rooli julkisen palvelun medialla on perusturvallisuuden ylläpitäjänä, luotettavan tiedon välittäjänä ja yhteisten kokemusten luojana. Mutta haluan mainita myös ajanvietteen ja viihtymisen sekä opetuksen tuen. Median tarjoamat sisällöt ovat olleet monelle ainoa seuralainen, kun kontaktit läheisiin olivat minimissään. 

Vähäpätöinen ei ole myöskään Ylen velvoite varautua kansalaisten televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Olen joskus käyttänyt ilmaisua henkinen huoltovarmuus siitä tehtävästä, mikä julkisella palvelulla on, kun yhteiskuntaa kohtaa poikkeustilanne. 

Tätä huoltoa Yle on tarjonnut meille kuluneen puolentoista vuoden mittaan paljon. Pandemia yllätti ja muistutti valmistautumisen ja varautumisen merkityksestä. Pandemian yksi vaikutus oli, että se kasvatti media käyttöä varsin merkittävästi, kaikenlaisen median kulutus oli kriisin aikana kasvussa. Yhä useampi suomalainen hakeutui Ylen sisältöjen ja palvelujen ääreen niin radiossa, televisiossa kuin verkossa. 

Media-alalla on myrskyisää, sen tiedämme kaikki. Toimintaympäristössämme perinteisten medioiden asema on ollut jo jonkin aikaa murroksessa. Kansainväliset verkkoalustat ovat ottaneet vauhdilla haltuun maailman mediakenttää. Verkko ja sosiaalinen media ovat hämärtäneet mediayleisöjen ja -tekijöiden välistä rajaa ja mahdollistaneet uudenlaisten toimijoiden syntymisen ja osallistumisen viestinnän tuottamiseen ja ohjailemiseen. 

Verkkoympäristö on myös helpottanut journalistien ja yleisön vuorovaikutusta. Toisaalta tämä ympäristö altistaa journalistit uudentyyppisille uhille, kuten häirinnälle, maalittamiselle, verkkovainoamiselle. Samaan aikaan demokratian ja poliittisen vakauden tila haastetaan yhä useammissa Euroopan maissa ja myös muualla maailmassa. Tähän ympäristöön Yleisradio synnytti yhdessä Erätauko-säätiön kanssa Hyvin Sanottu, Bra sagt -hankkeen kunnioittavamman puheen ja toistemme paremman kuuntelemisen ja kuulemisen puolesta. Tutkimuksemme mukaan kun noin neljännes suomalaisista pelkää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vihapuheen vaikutukset ulottuvat tutkijoihin, toimittajiin ja ihmisten halukkuutteen osallistua vaaleihin sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tämä kaikki luo epävarmuutta, mutta sen ei tulisi hiljentää meitä. Tämä kehitys jatkuessaan saattaa heikentää kansalaisten luottamusta ​​tiedotusvälineisiin sekä kansallisiin instituutioihin.

Vastuullista ja moniäänistä mediaa pitää varjella – se on  demokratian tuki ja turva.

Demokratia ei voi toimia ilman tiedotusvälineitä, niillä on velvollisuus ottaa vastuuta, osallistua julkiseen keskusteluun ja tuoda kansalaisten ääni julkiselle areenalle. Vastuullista ja moniäänistä mediaa pitää varjella – se on  demokratian tuki ja turva.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi nosti jokin aikaa sitten esiin huolen instituutioiden kestävyydestä mainiten mm. tuomioistuinten riippumattomuuden. Kysymys on tärkeä  oikeusvaltion kannalta. Yleisradio on yksi sananvapauden instituutio ja olen hyvilläni, että keskustelu on virinnyt tästäkin näkökulmasta. Myös pandemia ja huoltovarmuuden tarve on meidät herättänyt. 

Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen korosti 90-vuotissyntymäpäivähaastattelussaan Suomen vuosisataisen parlamentarismin ja kansanvallan merkitystä. Riihinen sanoi Helsingin Sanomissa, että yhteiskunnan vakiintuneet instituutiot ovat ikään kuin ne peräsin ja köli, jotka eliminoivat liian äkilliset heilahdukset. Minä lisään, että uudistuessaan ne voivat olla merkittäviä yhteiskunnan kirittäjiä ja edelläkävijöitä, ja tästä myös Yleisradion viime vuosien historia on hyvä esimerkki. Rakastettu Yle Areena ei olisi syntynyt niin nopeasti ja etunojassa kansainvälisestikin, jollei tämän instituution – Yleisradion – sisällä palaisi uudistumisen ja ketteryyden liekki.

Yhdenvertaisuus, yhteenkuuluvuus ja kulttuurien keskinäinen vuorovaikutus ovat arvoja, joita markkinat yksinään eivät tuota. Luottamuksen synnyttäminen yhteiskuntaan on ehkä yksi kaikkein tärkeimpiä aineettomia arvoja, joita julkinen palvelu voi luoda. Sananvapautta ja riippumattomuutta  pitää puolustaa ja myös kriittistä ääntä. Se on sen ehdoton edellytys. Medialla on ja tulee olla vallan vahtikoiran roolinsa. 

Jotta Yle pystyy toteuttamaan tehtävänsä hyvin ja menestymään tulevaisuudessa, sen pitää onnistua luomaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin riittävästi yhteisyyden tunnetta ja kokemusta, jotta kokisimme kuuluvamme yhteiseen maailmaan. Yleisradio on paljon uutisia ja journalismia mutta se on myös paljon muuta vauvasta vaariin.  Sisältöjen ja ohjelmien on oltava merkityksellisiä ihmisille yksilöinä, niissä tulee ymmärtää heidän elämäntilannettaan ja arkeaan sekä synnytettävä näin tunnetta omaksi koetuista sisällöistä ja palveluista – on sitten kyse fiktiosta tai faktasta. Ylen sisällöissä ja aihepiireissä pitää näkyä kokonainen kuva Suomesta. Kaikille yhteinen, jokaiselle oma.

Ylen on tärkeää kehittää sisältöjä ja palveluja kaikille jakelualustoille yhdessä suomalaisten kanssa heidän tarpeensa huomioiden.

Teknologia on mullistanut arkemme ja yhä useammin asioimme ja viihdymme digitaalisesti verkossa. On myös monia uusia tapoja käyttää mediaa. Ylen on tärkeää kehittää sisältöjä ja palveluja kaikille jakelualustoille yhdessä suomalaisten kanssa heidän tarpeensa huomioiden. Tässä en voi olla mainitsematta Taloustutkimuksen vuosittain tehtävää Brändien arvostus -tutkimusta. Tämän vuoden tulokset julkistettiin Kauppalehdessä elokuussa. Kuluttajat arvioivat Suomen tunnetuimpia brändejä sen mukaan, kuinka paljon he kyseistä brändiä arvostavat. Kärkiviisikossa olivat suomalaisten suosikit, verkkopalvelu Yle Areena sijalla 2 ja Ylen yhtiöbrändi sijalla 5.  Tästä on ilo kiittää.

Yleisradio käyttää innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn noin 10 prosenttia vuosibudjetistaan. Osa on jatkuvaa palvelun parantamista, muun muassa Yle Areenan käytettävyyttä tai uusia ja vaikuttavampia tapoja tuottaa journalismia ja sisältöjä. Yle Areena syntyi teknologiahavainnosta. Verkot olivat kehittymässä niin, että yhä enemmän voi olla yhtäaikaista laajakaistakatselua.  Mikä on seuraava ns. disruptiivinen uutta luova teko?

Sinne olemme nostaneet katsettamme. Strategisia mahdollisuusalueita on useita. Se voi olla tekoälyn monimuotoisuuden ja käyttökokemuksen laajeneminen ja parantaminen, se voi liittyä puheentunnistukseen tai  autoteollisuuden mediamahdollisuuksien kehittämiseen. Se voi olla synteettistä mediaa, jossa eteemme nousee uusia eettisiä kysymyksiä. Tässä kehitystyössä Yleisradion kumppaneina on yrityksiä. Nyt katsotaan yli toimialarajojen myös kansainvälisesti ja muun muassa erilaisten startup-yritysten kanssa. Meille kyse on uudesta tavasta ajatella julkista palvelua, tuoda ja luoda uutta suomalaisille kuluttajille ja myös uudistaa johtamista, joka on niinikään murroksessa. Ylen Ketterä kehitys -hanke, työkalupakki ja seminaarit ovat koonneet yhteen jo useita yrityksiä, ja siinä yhteistyössä voimme oppia toisiltamme.

Uudistuva Yleisradio on kaikille yhteinen ja jokaiselle oma – suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

Ylessä katseemme on suunnattu kohti julkisen palvelun median seuraavaa sataa vuotta: uudistuva Yleisradio on kaikille yhteinen ja jokaiselle oma – suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. Ylellä on vakaa asema ja tuki niin kansalaisilta, eduskunnalta kuin päättäjiltäkin ja siitä olemme hyvin iloisia. 

Julkisen palvelun tulevaisuuden visiona voisi olla sen kertominen, miten voimme entistä enemmän kartuttaa henkistä pääomaa erityisesti kansalaisyhteiskunnassa. Olemme luoneet kumppanuuksia  tapahtumajärjestäjien, kaupunkien, vammais- ja urheilujärjestöjen sekä sivistys- ja kulttuurisektorin kanssa. Muun muassa Ylen Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa on mukana toista sataa yhteiskunnan toimijaa.

Tänään tiedotimme juhlavuoden kunniaksi uudesta yhteiskunnalliselle keskustelulle omistetusta tapahtumasta, jossa käsitellään tasa-arvoa  ja vastuullisuutta eri näkökulmista. Aurora – Tulevaisuustapahtuma Tunturissa järjestetään marraskuussa maailmancupin yhteydessä Levillä.

Julkisen palvelun toimijana Ylellä on myös vastuunsa olla mediatoimialan elinvoiman ja kehityksen varmistaja ja teemme yhteistyötä muun kotimaisen median kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Yle luo mahdollisuuksia muun muassa luovan alan ja digitaalisen median yrityksille ja edistää kotimaisen median kehitystä. Tämä hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. 

Mutta vielä suurempi velvollisuus on olla kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan sosiaalisen ja sivistyspääoman kumppani seuraavallakin vuosisadalla.

Yle siis jatkaa luotettavalla ja uudistuvalla linjalla edelläkävijän otteella, suomaisia varten.