Hyppää pääsisältöön

Abitreenit

Pitääkö englannin yo-kokeessa osata tulkita puhujan tunnetilaa tai intonaatioita? Joillekin kokelaille se on vaikeaa tai mahdotonta

Ylioppilaskirjoitukset salissa.
Kuvateksti Ylioppilaskirjoitukset meneillään Kallion lukiossa keväällä 2021.

Englannin yo-kokeiden äänenpainojen tulkintaa testaavat tehtävät herättävät toistuvasti kummasteluja kokelaiden kesken. Esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvat lukiolaiset kokevat ne epäreiluiksi.

Ylen Abitreenit ovat saaneet usein kokelailta kummasteluja siitä, kuinka tarkoituksenmukaisia äänenpainoihin ja tunnetiloihin liittyvät tehtävätyypit ovat kielitaidon mittaamisessa. Lukiolaiset pitävät niitä syrjivänä erityisesti opiskelijoille, joille sosiaalisten tilanteiden tulkinta on haastavaa. Esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvan henkilön voi olla vaikeaa tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja.

Esimerkiksi kevään 2021 pitkän oppimäärän englannin yo-kokeessa tehtävässä 8 piti valita parhaiten puhujan tunnetilaa kuvaava vaihtoehto. Syksyn 2021 englannin yo-kokeen tehtävässä 8 piti osin äänenpainoon perustuen valita kaikkein kohteliain vastaus puhujalle.

Yo-kokeessa olleet kokelaat ovat kommentoineet tehtäviä kevään ja syksyn 2021 koekerroilta esimerkiksi seuraavasti:

  • [Äänensävyjen erojen tunnistamiseen liittyvät tehtävät] ovat äärimmäisen epäreiluja kaikille meille, joilla on erinäisistä syistä hankaluuksia esimerkiksi juuri tunnistaa kohteliainta vaihtoehtoa.

  • Olen autismin kirjoon kuuluva henkilö. Tällainen tehtävä oli minulle mahdoton. 

  • [Tällaiset tehtävät] ovat syrjiviä sellaisia ihmisiä kohtaan, joilla on ongelmia sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa. Kuuluuko äänenpainon analysointi oikeasti kielen kokeeseen?

Miksi tällaisia tehtäviä on yo-kokeessa, ja onko se eriarvoistavaa joitakin opiskelijoita kohtaan? Kysyimme Ylioppilastutkintolautakunnan sekä englanninopettajan näkemyksiä.

Intonaatiot kuuluvat kielitaitoon

Ylioppilaskokeet pohjautuvat aina lukion opetussuunnitelmaan. YTL:n asiantuntija ja englannin yo-kokeen yksi laatijoista Katja Mäntylä muistuttaa, että opetussuunnitelmasta löytyvät perusteet myös yllä mainituille esimerkkitehtäville. Esimerkiksi englannin A-oppimäärän toisessa pakollisessa kurssissa yhtenä osaamistavoitteena on "tunnistaa tapoja kehittää rakentavaa vuorovaikutusta".

Mäntylä korostaa, että englannissa on suomea paljon tärkeämmässä roolissa puhujan intonaatiot, eli puheen korkeuserot, minkä osaaminen kuuluu hyvään kielitaitoon. Intonaatiolla voidaan siis ilmaista asennetta, mielentilaa tai vaikka kohteliaisuutta. Esimerkiksi hyvin monotonisella äänensävyllä puhuva voidaan tulkita tylsistyneeksi tai epäkohteliaaksi.

Mäntylä sanoo, että yo-kokeiden tehtävistä tulee aina palautetta – myös näistä kokelaita puhututtavista tehtävistä. Hän kertoo ymmärtävänsä, että sävyerojen tunnistaminen voi syystä tai toisesta olla joillekin vaikeaa. Mäntylän mukaan tällaisia tehtäviä on silti mahdollista myös harjoitella.

– Oppimateriaaleista löytyy intonaatiokaavoja ja -malleja, joiden avulla korvaa voi harjaannuttaa siihen, mikä intonaatio merkitsee mitäkin.

Keskustelu aiheesta ei ole englanninopettajalle uusi

Englanninopettaja Marcus Ellosen mielestä keskustelu uusista tehtävätyypeistä on osittain vaikea. Kaikkea opetussuunnitelmaan kirjattua pitää voida testata, mutta toisaalta hän ymmärtää 17 vuoden opetuskokemuksensa perusteella, miksi jotkut opiskelijat kokevat tässä vääryyttä. Joillekin opiskelijoille on vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa vuorovaikutustilanteiden sävyeroja, vaikka kielitaitoa muuten löytyisikin.

– Tällaiset tehtävätyypit aiheuttavat turhautumista erityisesti autismin kirjoon kuuluvilla opiskelijoilla, vaikka kielessä pärjäisi muuten hirveän hyvin.

Keskustelu tämänkaltaisten tehtävien tarkoituksenmukaisuudesta ei ole Elloselle uusi. Digitaalinen yo-koe on mahdollistanut uusia tehtävätyyppejä, mutta myös paperikokeen aikana on ollut tehtäviä, joissa on rivien välistä pitänyt ymmärtää esimerkiksi ironia tai huumori. Aikaisemmin on ollut myös tehtäviä, joissa on lyhyen dialogin perusteella pitänyt päätellä keskustelun luonteva jatkumo. Ne ovat olleet aina vaikeita opiskelijoille, joilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

– Olen keskustellut näistä paljon opiskelijoiden kanssa, jotka ovat todenneet, ettei tällaisissa tehtävissä ole mitään järkeä. He ovat ihmetelleet, miten lyhyen jutustelun perusteella on mahdollista tietää jatkaa keskustelua oikealla tavalla.

"Tällaiset tehtävät asettavat pienen määrän opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan"

On vaikeaa arvioida sitä, kuinka isoa osaa lukiolaisista haasteet koskevat. Esimerkiksi autismikirjon ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa ainakin 55 000, mutta vuorovaikutustilanteiden tulkintaan liittyviä vaikeuksia voi toki olla muillakin.

– Olen miettinyt tätä paljon. Englannissa pitää pystyä ymmärtämään kielen eri nyansseja ja sävyjä. Mutta mikä se ratkaisu sitten olisi, kun tällaiset tehtävät asettavat pienen määrän opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan, Ellonen pohtii.

Koesuoritusta heikentävä syy voidaan ottaa yo-kokeiden arvostelussa huomioon vain, jos kokelas on saamassa hylätyn arvosanan.

Sekä Ellonen että Mäntylä lohduttavat lukiolaisia, että puhujan tunne- tai vuorovaikutustilanteita tulkittavien tehtävien osuus on kokeessa suhteellisen pieni. Esimerkiksi kevään 2021 yo-kokeessa tämänkaltaisissa tehtävissä oli jaossa yhteensä 24 pistettä, kun koko kokeen yhteispistemäärä oli 299. Vaikeudet niissä eivät siis kaada koko koesuoritusta.

– Kokeessa on monipuolisesti eritasoisia ja eri osa-alueen tehtäviä, Mäntylä sanoo.

Tukea intonaation harjoitteluun