Hyppää pääsisältöön

Luonto

Toimittajalta: Pari vuotta ilmastoaktivistien kanssa osoitti, kuka on oikeassa ja kuka väärässä

Markku Sipi

Dokumenttiohjaaja Markku Sipi näki läheltä Planeetta on tulessa! -sarjaa tehdessään, kuinka vaikeaa ilmastotekojen vaatiminen on. Tulevaisuuden suojelu on jatkuvaa väsytystaistelua.

Tiedän, että nyt moni suuttuu, mutta ilmastoasioissa nuoret ovat oikeassa ja aikuiset väärässä. Perustelen.

Nuoret ilman äänioikeutta, rahaa tai valtaa, ovat yhteiskunnallisesti altavastaajan asemassa. Silti he varttuessaan kantavat nykyisten päätöksien seuraukset. Se on monen elämän kokoinen juttu, se. Isompi kuin sähköauto tai turvesuo.

Mielenosoituksissa nuoret nousevat puolustamaan itseään kuten kulttuurintekijät tai autoilijoiden kuritusta vastustavat. Nuoret eivät kuitenkaan edusta ryhmää tai ammattikuntaa vaan sukupolvea. Siinäkin on vissi ero. 

Varttuessaan nuoret kantavat nykyisten päätöksien seuraukset.

Kolmanneksi nuorten puolella on tieteen lisäksi myös oikeus. Esimerkiksi Saksan ja Australian valtiot hävisivät oikeudessa niitä vastaan nostetut ilmastokanteet. Myös öljyjätti Shell hävisi. Oikeuden mukaan ne eivät tehneet riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mikä rikkoi tulevien sukupolvien ihmisoikeuksia. 

Kun kaiken päälle lyödään aikuisten huono somekäytös, haukut ja uhkaukset, on helppo ymmärtää, miksi nuoret turhautuvat. Öyhöttämiseen väsyy. Setä voi olla myös täti, koska “setäilyllä” tarkoitetaan luutuneen holhoavaa asennetta. 

Kuvakaappaus ohjelmasta Planeetta on tulessa!. Kuvassa useita ikäviä Twitter-viestejä.
Kuvateksti Kuvakaappaus ohjelmasta.

Aikuiset siis ovat väärässä. Ainakin ne aikuiset, jotka ovat kanssani eri mieltä. Ilmastotekoja tarvitaan ja niiden kieltäminen on vaarallista. Muistetaan, että vaikka tulee paha mieli, ei se vielä tarkoita, että olisi oikeassa. 

Meidän aikuisten tulisi nähdä laajempi kuva. 

Ilmastonmuutoksen vahinkojen ennaltaehkäisy on ehkä triljoona kertaa helpompaa kuin korjaaminen jälkikäteen. Jos Golf-virta pysähtyy, sitä ei noin vaan kytketä päälle eikä Etelämannerta jäädytetä kuin kaukaloa kesän jälkeen.

Ilmastotekoja tarvitaan ja niiden kieltäminen on vaarallista.

Monet ärsyyntyvät nuoriin, jotka vaativat, pitävät meteliä eivätkä tarjoa ratkaisuja. Nuoriin, jotka istuvat kadulla, syövät pitsaa ja juovat kokista, vaikka vastustavat kapitalismia ja kulutusta. Mutta se on heidän tehtävänsä. Ainut asia, mitä nuoret voivat tehdä, on pitää ääntä. Ratkaisut kuuluvat päättäjille ja asiantuntijoille. 

Pitää toki aikuisiakin ymmärtää. Pelkät nuoret ilmastonmuutoksen soihdunkantajina on imelä myytti. Moni nuori vastustaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ja samalla valtava joukko aikuisia työskentelee ilmastotekojen parissa. Suomalaiset eivät yksin voi maailmaa pelastaa, mutta se ei vapauta vastuusta. 

Viimeiset kaksi vuotta ilmastoaktivistien parissa saivat pohtimaan, mikä oikeastaan on “aktivisti”. Nykyisen käsitykseni mukaan aktivisti on ihminen, joka tekee eikä vain marise. Moni on perehtynyt asiaansa intohimoisesti ja toimii poikkeuksellisen rohkeasti noustessaan esiin. Se on kuin ammattimaista uskaltamista.

Mainitut piirteet ovat arvostettavia mielipide-eroista huolimatta. 

Yksi sarjan päähenkilöistä, Atte Ahokas, kiteytti haastattelussa olennaisen: “Nuorten ilmastoaktivistien sanoma on se, että me toivotaan, että ihmisiä ei kuolis. Että ois kiva, että ihmissiviilisaatio säilyis ja ekosysteemit ei romahtais. Kyse vaan on ihan elämän perusedellytyksistä ja oikeudesta turvalliseen tulevaisuuteen ja turvalliseen lapsuuteen.”

Iästä viis. Miten tuollainen sanoma voi ketään ärsyttää?

Jos kaikesta huolimatta olet mielesi pahoittanut tai haluat muuten antaa palautetta, osallistu keskusteluun.

Lisää aiheesta Yle Areenassa

Keskustelu