Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Tämä testi pitäisi polttaa! En ole tosin vielä tehnyt sitä, mutta olen kuullut... – Uskallatko selvittää kuinka pärjäisit suomettumisen aikana?

Päivitetty 05.10.2021 09:43.
Presidentti Urho Kekkosen (vas.) 60-vuotisjuhlat. Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov (oik.) vierailee Suomessa. Kuvassa vastaanottoseremoniat asemalaiturilla
Kuvateksti Presidentti Urho Kekkosen (vas.) 60-vuotisjuhlat. Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšov (oik.) vierailee Suomessa. Kuvassa vastaanottoseremoniat asemalaiturilla syyskuussa 1960.

Jatkosodan jälkeinen aika Suomessa muistetaan itänaapurin myötäilystä. Painettu sana oli tarkassa syynissä. Toimittajien tekstejä valvottiin ylhäältä. Huhuttiin, että joskus jopa Neuvostoliiton lähetystöstä asti. Yleisradio esitti ohjelmia, jotka esittelivät itänaapurimme mahdollisimman positiivisessa valossa.

Suomettumisen aikakauden ikonisin hahmo on eittämättä maamme pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986). Hän luovi Suomen läpi vaikeimpien painostusvuosien ja piti välit Moskovan johtoportaaseen erinomaisessa kunnossa.

Kotimaassa Kekkosta ei saanut kritisoida. Poliitikot olivat muutenkin maassamme suojeltuja, eikä heidän yksityiselämäänsä sopinut ruotia julkisesti.

Jälkikäteen monet tuon aikakauden pokkuroinnit itään voivat vaikuttaa erikoisilta ja suomettumiselle irvaillaan edelleen. Mikseivät suomalaiset sitten olleet vapaita? Mitä silloin pelättiin?

Sodan pelko oli kova, Neuvostoliiton miehitys haluttiin välttää.

Meininki on sittemmin muuttunut. Neuvostoliitto hajosi jo 30 vuotta sitten ja nykyään Suomen sananvapauskin on aivan maailman kärkeä, pikemminkin ylpeydenaihe.

Ajatusleikkinä viemme sinut keskelle vaikeampia aikoja. Voit hypätä hetkeksi syvimmässä YYA-Suomessa luovivan ihmisen saappaisiin ja tarkistaa testin avulla miten olisit pärjännyt. Huomattavan leikkimielinen testimme pitää sisällään 7 kysymystä. Vastattuasi saat tuomion.

Onnea matkaan!