Hyppää pääsisältöön

YleX

Maailma on kylmä paikka, jossa raha lämmittää, sanoo rap-artisti Melo – Kotimaiset räppärit kertovat, mitä raha heille merkitsee

Päivitetty 01.10.2021 14:30.
Etualalla Slani, Melo ja Slim Mill. Taustalla pilvenpiirtäjiä ja seteleitä.
Kuvateksti Slani (vas.), Slim Mill ja Melo puhuvat kappaleissaan rahasta.

Nuoremman sukupolven rap-artistit Melo, Slani ja Slim Mill puhuvat rahaa äidinkielenään. Se, kuinka paljon sitä oikeasti on, ei ole oleellisinta.

Kube räppää rahalla täytetystä kenkälaatikosta, JVG jakaa seteleitä musiikkivideollaan, Tume muutti Tapani Kansan R-A-K-A-S-klassikon muotoon R-I-K-A-S (Kultachain). On varallisuutta tai ei, suomiräpissä sitä esitellään ja siitä räpätään.

Tässä haastattelussa rahasta myös puhutaan.

– Jos annetaan biitti, johon mun pitää kirjoittaa, niin jossain vaiheessa kirjoitan luultavasti rahasta, sanoo rap-artisti Slani, eli Melanieh Still. Hän painaa sormensa ohimoaan vasten ja jatkaa:

– Se on mulla täällä.

Still teki huomiota herättävän sisääntulon suomalaiselle rap-kentälle, kun Def Jam Recordings Finlandille kiinnitetty artisti asteli keväällä Emma Gaalaan levymerkkiä luotsaavan Pyhimyksen kanssa. Heinäkuussa julkaistulla debyyttisinglellä Stacks raha kuuluu ja näkyy. Kannessa on nippu sadan euron seteleitä.

– Voidaan räppää siisteistä jutuista, mitä rahalla saa, mutta se myös pyörittää asioita meidän ympärillä.

Tää pitäis olla selkee peli / Massi puhuu ei seli seli (Slani: Stacks)

Melolle eli Niko Katavaiselle rahasta räppääminen on arkipäivää. Välillä se on “läppää ja flexaamista”, välillä hän räppää siitä erittäin tosissaan.

– Raha on tärkeä aihe. Se on itsevarmuusboosteri, varsinkin jos tulee vähävaraisemmista lähtökohdista.

Soundcloudissa aloittanut Katavainen on ehtinyt julkaista liki neljän vuoden aikana kolme albumia ja kaksi EP:tä. Levyistä tuorein, huhtikuussa julkaistu Glitter debytoi virallisen albumilistan toisella sijalla. Albumilla Katavainen räppää Stockmannilla shoppaamisesta, Monclerin takista ja siitä, kuinka olisi mieluummin rikas kuin tunnettu henkilö.

– Opin tosi nuorena, että maailma on kylmä paikka, jossa raha lämmittää.

Jo pienest pitäen oon tienny mitä teen / Teen yhen e:n, teen toisen e:n, sit tuhat lisää teen / Enemmän euroi, vähemmän murheit (Melo: e)

Etualalla Melo, taustalla dollarikuvioita.
Kuvateksti Melo, eli Niko Katavainen, kuvailee rahaa itsevarmuusboosteriksi.

Rahapuhetta on ympäriinsä. Tai no, ainakin hyväosaisia koskevaa sellaista. Mimmit sijoittaa vetelee jo podcastinsa kahdeksatta kautta ja Helsingin Kirjamessuilla keskustellaan tänä syksynä vaurastuneista naisista. Sosiaalinen media on tuonut keskiluokkaisten sijoitusvinkkien lisäksi lähelle myös ylenpalttisen kulutuksen.

Puhua osataan musiikkialalla laajemminkin. Tuure Boelius kertoo rahankäytöstään Danske Bankin kampanjassa, Andy McCoy julistautuu kapitalistiksi Suomen Kuvalehdessä ja Vesala nimeää sijoittamisen yhdeksi hänelle tärkeimmäksi asiaksi Trendi-lehden haastattelussa.

Rap-artisti Slim Millillä, eli Milad Dehghanilla on ollut rahaan viha-rakkaussuhde.

– Varsinkin vuosia aikaisemmin olin rikkaita vastaan ja pidin heitä ylimielisinä ja ahneina. Nyt näen rahan virtaavana asiana. Mutta ihmiset jäävät tosi paljon rahaan kiinni. Se sokaisee ihmiset.

Välillä Dehghan riitelee äitinsä kanssa raha-asioistaan. Kolmea työtä tekevä Dehghan ei aina viitsi nähdä vaivaa jokaisen euron hankkimiseen.

– En jaksa käyttää energiaa ja aikaa parin sadan euron takia, jos se on hankalaa. Joissain asioissa joustan enkä näe rahan arvostusta. Mulle raha on energiaa.

Dehghan on puhunut Youtube-videossaan artistien keikkapalkkioiden suuruusluokista. Hänestä olisi tärkeää, että palkoista puhuttaisiin avoimesti joka alalla.

– Sairaanhoitajat tykkäävät puhua raha-asioista, mutta musiikkialalla palkoista ollaan ihan hyshys.

Katavainen keskustelee läheisten artistikollegoidensa kanssa siitä, minkälaisia palkkioita kukakin festarikesän aikana saa. Bändinsä kanssa hän puhuu rahasta ainakin kerran viikossa. Varsinkin nyt, kun tulovirtoja täytyy pandemian vuoksi tarkkailla aikaisempaa enemmän.

Katavainen pyrkii olemaan melko avoin siitä, mitä musiikilla voi tienata. Hänen mielestä on silti jokaisen oma asia, haluaako rahasta puhua. Kaikille se ei ole helppoa tai luontevaa.

Koulussa Katavainen puhui rahasta paljon enemmän sellaisten kavereiden kanssa, joiden vaatimattomammat taustat olivat yksinhuoltajan lapselle samaistuttavat.

– He, joilla oli ehjempi perhe tai paremmat taloudelliset lähtökohdat, joutuivat harvemmin laskemaan pennejä koulun jälkeen. En tiedä, oliko heille sitten opetettu kotona, että älä puhu rahasta.

Myös Dehghanin on aina ollut helppo puhua rahasta. Kun hän sai ensimmäisen työpaikkansa, hän julkaisi palkkansa Facebook-seinällään. Raha tuntuu kiinnostavan ihmisiä aina, Dehghan sanoo.

– Jos googletat nimeni, ensimmäisenä hakusanana näkyy tulot.

Suomen James Bondi / Mun tuntipalkka tonni (Slim Mill: Tuplapotti)

Slani makoilee, ympärillä seteleitä ja pilvenpiirtäjiä.
Kuvateksti Slani, eli Melanieh Still, kasvoi seuraten esikuviaan MTV:llä.

Ilta-Sanomien haastattelussa toimittaja kysyy Williamilta ranteessaan olevan kellon hintaa. Räppäri vilkaisee levy-yhtiön edustajaa, joka pudistaa päätään.

– Eikö se ole ihan hyvä juttu, jos kerron, William kysyy, mutta jättää lopulta vastaamatta.

Kukaan tämän jutun haastateltavista ei ole saanut neuvoja siitä, kuinka paljon rahasta kannattaisi julkisesti puhua.

MolyBrosin kaltaiset kanavat ovat tehneet entistä nuorempien ihmisten kuluttamista näkyväksi. Youtube-kanavan videosarjassa teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kertovat asujensa hintoja. Artisteista suurimman hintalapun lunastaa Mikael Gabriel yli 76 000 euron kokonaisuudella. Videoissa esiintyvät myös Katavainen ja Dehghan.

Räppärin kannattaa pukeutua Katavaisen mukaan ylellisesti, jos artistiuden arvoa haluaa kasvattaa.

– Se, että ostat tietyn vaatekappaleen, voi nostaa henkilöbrändisi arvoa. Silloin se on hyvä sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.

Myös Dehghan painottaa sitä, että raha palaa näennäisesti omistajalleen brändipääoman muodossa.

–  Moni räppäri tiedostaa, että on typerää käyttää isoja summia koruihin ja muuhun, mutta he ajattelevat, että heidät otetaan enemmän tosissaan. 

Dehghan poseeraa Instagram-tilillään Versacen ja Guccin satojen eurojen vaatteissa ja asusteissa. Snapchatissa hän heilutteli muutama vuosi sitten kameralle usein seteleitä, jos keikkapalkkiot sai käteisenä. Nyt Dehghan suosii Tokmannin kolmen euron sandaaleja. Kauttaaltaan luksusmerkkeihin koristautuminen ei enää innosta.

Myös Melanieh Still, eli Slani, mainitsee “itseensä investoimisen” ulkonäöstä puhuttaessa. Kongolaiselta isältä perityllä kulttuurilla oli häneen suuri vaikutus. Naiset pukeutuivat näyttäviin koruihin ja käyttivät paljon aikaa hiusten laittamiseen. 

Still kasvoi seuraten esikuviaan MTV:llä. Kanava pyöritti päivästä toiseen ohjelmia, joissa rap-artistit esittelivät hulppeita kartanoitaan, korujaan ja uima-altaitaan.

– Totta kai se vaikutti. Seuraan itse artisteja, joilla on hyvä tyyli ja kivoja juttuja. Tykkään näyttäytyä ja näyttää hyvältä.

Still kuuntelee ja oppii mielellään taloudellisesti menestyneiltä ihmisiltä, mutta ei usko kaikkea mitä näkee.

– Tuntuu siltä, että kunhan sulla on vain se hieno laukku tai somessa näyttää hyvältä, niin muulla ei ole väliä. Mutta sitten porukalla on vain nuudeleita kaapissa. Tuollaisista asioista ei mielestäni puhuta. En tiedä, halutaanko edes.

Joskus ei ollu drippiin varaa, nyt mеil kaikilla on uusinta kamaa / Ne toivoo ällää, mut iskin salaa, nyt vaatekaapis Guccii ja Pradaa (Shrty: Designer ft. Cledos)

Etualalla Slim Mill, taustalla viiden euron seteleitä.
Kuvateksti Slim Mill, eli Milad Dehghan, ajattelee rahan palaavan omistajalleen brändipääoman muodossa.

Rahalla on myös lieveilmiönsä ja sudenkuoppansa.

Hetki, jolloin korostaa omaa varallisuutta, kannattaa valita tarkkaan. Rap-artisti Saweetie kehotti vuosi sitten Instagram-seuraajiaan “heittämään miehensä takaisin kadulle, jos mies ei lahjoita Birkiniä tai maksa laskujasi” ja sai kommentistaan heti kritiikkiä. Hintaa Birkin-laukulla on 10 000 eurosta ylöspäin. Samaan aikaan arviolta 30-40 miljoonaa yhdysvaltalaista oli vaarassa joutua asunnottomiksi.

Koronapandemia leikkasi Suomen musiikkialalta viime vuonna kolmanneksen, eli noin 255 miljoonaa euroa. Music Finland arvioi, että alan menetykset ovat tänä vuonna 170-250 miljoonan euron välillä. Sekin näkyy kriittisemmin muiden kuin suurimpien artistien palkkapussissa.

Räpin iänikuinen estetiikka voi luoda artisteille paineita kuluttaa tietyllä tapaa. Videoissa ja kuvissa näkyvät kellot, laukut ja autot ovat asioita, joihin harvalla on varaa.

Dehghanin mielestä asia riippuu siitä, minkälainen räppäri haluaa olla.

Hussa ja Ahti ovat esimerkkejä siitä, ettei tarvitse rikkaan elämäntyylin imagoa astuakseen räppiskeneen sisään. Tulotasolla ei myöskään ole väliä, vaikka imagona olisi “räväkkä jenkkityyli”, kun kaiken voi lainata, feikata ja esittää.

Still ei ole itse kokenut paineita. Hän uskoo korkean elintason painotuksen luovan silti epärealistisia odotuksia räppiurasta haaveileville.

Rahassa tai sen puutteessa ei ole Stillin mielestä mitään hävettävää. Vain sillä on väliä, miten tilanteensa hoitaa.

– Räppiin liittyy tietynlainen show off ja oman elämäntyylin esittely, mutta lopulta tärkeintä on kuitenkin musiikki. Se on se kaiken ydin.

Dehghan arvioi tienanneensa Slim Millinä noin 25 000 euroa vuodessa ennen pandemia-aikaa. Katavainen tuli hyvin toimeen ennen rajoituksia ja sanoo pärjäävänsä täysipäiväisenä räppärinä yhä. Still on vielä artistiuransa alussa: ulkona on yksi singlejulkaisu, eikä keikkoja ole ollut. Hänen tulonsa koostuvat muista töistä.

Yks millii vähintään / Muuten mä en vois ees välittää / En juokse ikin massin perässä / Mun raha tekee rahaa itestään (Cledos: 1 Milli)

Haluan kaiken mahdollisen rahan siitä työstä, mitä olen tehnyt.

― Niko "Melo" Katavainen

Still, Katavainen ja Dehghan hankkivat rahansa suunnitelmallisesti.

Slim Millin musiikkia kulutetaan Dehghanin mukaan eniten juhlissa tai illanvietoissa. Kun Suomessa ei voinut enää viime vuoden keväällä kokoontua porukalla, Dehghan lakkasi julkaisemasta biisejään Youtubeen. Hän uskoo, että koronarajoitukset näkyisivät kappaleiden suosiossa.

– Olen tosi tarkka siitä, että biisini keräävät näyttökertoja ja siitä, että se putki myös jatkuu. Haluan maksimoida hyödyn niistä biiseistä.

Tauon aikana biisejä on kertynyt reilusti varastoon. Niiden julkaisu koittaa, kun näkymät ovat pandemian suhteen suotuisammat.

Still ei laske tulojaan pelkän musiikin varaan. Hän pyrkii olemaan yrittäjänä täysin itsensä työllistämä vuoden, ehkä kahden päästä. Still mainitsee useaan kertaan haastattelun aikana, kuinka paljon hänellä on nykyään rahaan liittyviä suunnitelmia.

– Ennen käytin paljon rahaa matkusteluun, nyt mulla on säästö- ja investointitavoitteita.

Katavainen on osakkaana Suomen Keikkamyynnissä ja kohta myös toisessa osakeyhtiössä. Hän kuitenkin sanoo, ettei sijoittaminen kiinnosta “hevon helvettiäkään” ja pitää pienen tauon.

– Haluan kuitenkin kaiken mahdollisen rahan siitä työstä, mitä olen tehnyt.

Osakkuudet ja yritykset ovat Katavaisen mielestä siihen paras tapa. Viime vuosina suhde rahan hankkimiseen on kuitenkin muuttunut. Enää Katavainen ei tavoittele rahaa helposti ja heti.

– Musiikki ja se perintö, mikä siitä jää, on kuitenkin paljon tärkeämpää kuin se nopea raha, minkä voit saada.

Juttua varten on haastateltu myös Turun yliopiston sosiologian erikoistutkija Erica Åbergia.