Hyppää pääsisältöön

Luonto

Kiemurtelevat etanat, steppaava lokki ja monta muuta ainutlaatuista videota – näitä et näe luonnossa joka päivä!

Päivitetty 22.11.2022 15:17.
Marraskuun Luontoillassa pohdittiin etanoiden lisääntymistä.

Marraskuun Luontoillassa pohdittiin etanoiden lisääntymistä. Yle Luonto kerää erikoisia luontohavaintoja – lähetä oma video ja kysy asiantuntijoilta!

Kokoamme tähän artikkeliin videoita ja tarinoita tapahtumista, joita harva on päässyt näkemään tai taltioimaan. Onko sinua onnistanut ja oletko saanut kuvattua luonnossa jonkin erikoisen tilanteen?

Lähetä luontovideo ja kysy asiantuntijoilta

Kiemurtelevat etanat

Kiemurtelevat etanat - Toista Yle Areenassa

Ihmettelimme ukkoetanoiden kummaa kiemurtelua. Video on otettu 4.8.2022 Uudessakaupungissa ja etanat roikkuvat puulaatikon seinämällä pihalla. Mitähän tässä tapahtuu?

– Sari Haukkovaara

Kysymykseen vastasi marraskuun Luontoillassa Ari Saura. Katso vastaus.

Kuikat kiidossa

Kuikat kiidossa - Toista Yle Areenassa

Laura ja Riitta olivat kesällä melomassa Kangasalla, kun jokin lähestyi heitä kovaa vauhtia.

– Jo kaukaa havaitsimme nämä vauhtiveikot, joita ensin luulimme radio-ohjattaviksi kilpaveneiksi – vauhti oli käsittämätön.

Muutama lokki kaarteli tienoolla, mutta koska mikään ei näyttänyt ajavan lintuja takaa, heräsi epäilys, mahtoivatko ne jahdata toisiaan.

– Matkaa kertyi useampi sata metriä. Emme olleet koskaan nähneet linnun etenevän tällä metodilla näin kovassa kiidossa. Aika vaikuttava suoritus, jota ihmettelimme pitkään. Kuinka tyypillistä käyttäytymistä tämä on?, Laura ja Riitta kysyvät.

Luontoillan lintuasiantuntija Juha Laaksonen vastaa:

– Kuikilla on pesimäaikana reviirit, joita koiras ja naaras vartioivat tarkasti. Läheisiin pariskuntiin ne pitävät yhteyttä lähinnä erilaisilla äänillä. Jos ulkopuolinen lintu ilmaantuu niiden reviirille, koiras nousee vedestä puoliksi koholle, ojentaa kaulansa ja kajauttaa reviirihuudon. Jos tämä ei auta, on vieras ajettava pois. Videolla on kyseessä tapahtuma, jossa reviiriä hallitseva koiras ajaa reviirille tunkeutuneen linnun pois. Juoksu veden pinnalla siipiä apuna käyttäen on tyypillistä. Etummainen lintu saattaa olla pesimätön, joka on ajautunut tai eksynyt saalistamaan ns. väärälle alueelle, hallitsevan koiraan reviirille siis.

Aiheesta keskusteltiin marraskuun Luontoillassa. Katso lähetys Areenassa.

Yöllinen seikkailija Lahdessa

Yöllinen seikkailija Lahdessa - Toista Yle Areenassa

Vesijärveen matkaa reilu kilometri, hieman enemmän Launeella oleviin ojiin. Mitä raati asiasta mietti?, kyselee Luontoillalta Jari Taurén.

Video on Lahden keskustasta 4.9.2022.Tästäkin havainnosta puhuttiin marraskuun Luontoillassa, katso vastausvideo.

Pienet sammakot

Pienet sammakot - Toista Yle Areenassa

Kesällä päädyimme pienelle lammelle Helsingin Taivaskalliolla. Ihmeteltiin, että mitä roskia vedessä kelluu, kunnes tajuttiin että nehän ovat pikkurillin kynnen kokoisia sammakoita! Sitten huomattiinkin, että kelluvissa sammakoissa on jotain kiinni. Tarkemmin katsottuna joku vesihyönteinen ja ne selvästi metsästivät pikku sammakoita. Olivat saaneet saalistakin ja välillä vedessä kellui kuin tyhjäksi imettyjä sammakon kuoria. Oliot näyttivät vesimittareilta, mutta ei kai ne sentään sammakoita syö? Saalistajia oli erilaisia, tummia ja vaaleita. Sain kameralle kuvattua, miten yksi niistä yritti napata sammakon, mutta hyökkäsikin ilmeisesti vesiliskon poikasen kimppuun. Mitä ovat nämä pedot? Meno oli lähes kuin Afrikan savannilla, mutta pienessä lammessa...

– Luontoillan kuuntelija

Katso keskustelu aiheesta Areenassa.

Steppaava lokki

Tanssiva lokki - Toista Yle Areenassa

Videon lähettänyt Saara Oikari kertoo, että hän oli kävelemässä Tampereen Kalevassa lokakuun alussa, kun hän näki lokin, joka ikäänkuin tanssahteli nurmikolla.

– Useampi ihminen jäi sitä ihmettelemään. Miksiköhän lokki tekee näin?, hän kyselee.

Luontoillan asiantuntijan Juha Laaksosen mukaan tamppaavalla lokilla on ruoka mielessä.

– Kun lokki tärisyttää maata, lierot ja muut maaperän eliöt lähtevät liikkeelle, jolloin lokki havaitsee ne paremmin. Samaa metodia käyttävät myös monet kahlaajalinnnut.

Luontoillassa käytiin vielä keskustelua aiheesta. Ari Saura kertoi kuulleensa, että matoja saisi nousemaan, kun maan pintaa hakataan vaikkapa kepillä. Heidi Kinnunen puolestaan arveli, että madot pakenisivat, jos tärinä tulee ylhäältä. Katso keskustelu Areenassa.

Tuulihaukka harmaasiepon pesällä

Luontoillalta kysyttiin tuulihaukan käyttäytymisestä. Videot lähettänyt Jarmo Nygren kirjoittaa:

– Harmaasieppo on pesinyt onnistuneesti avopöntössä kesämökkimme saunarakennuksen seinällä useampana kesänä. Tänä kesänä jostain ilmestyi tuulihaukka, joka möyhensi haudontavaiheessa olevaa pesää etsien sieltä jotain, ehkäpä poikasia. Se kävi pesällä yhden illan aikana neljä kertaa. Luulin siepon hylänneen pesän tälläisen häirinnän jälkeen, mutta se palasikin takaisin hautomaan myöhään samana iltana yhdentoista aikoihin.

Tuulihaukka pesällä (video 20.6.22) - Toista Yle Areenassa

– Poikaset kuoriutuivat, kun kaksi päivää oli mennyt tästä haukan tunkeilusta. Emot aloittivat ahkeran ruokinnan, mutta lisää draamaa tuli taas parin päivän kuluttua: toinen emoista löytyi kuolleena ikkunan alta, varmaankin hyönteisjahdissa ollessaan törmännyt ikkunaan.

Luulin ettei yksi emo kykene kaikkia poikasia ruokkimaan, mutta muutaman viikon kuluttua pesästä lähti neljä poikasta. Kova urakka jälkeenjääneellä emolla oli, mutta ainakin osittain se ratkaisi yksinhuoltajuuden tunkemalla sudenkorentoja poikasten suuhun. Hyvin näytti maistuvan.

Sudenkorento maistuu (video 5.7.22) - Toista Yle Areenassa

Mökkimme sijaitsee metsän keskellä järven rannalla. Lähimpään pellon tapaiseen on matkaa noin kilometri, sekin on pieni ja myös metsän keskellä. Kysymys kuuluukin: mistä ihmeestä haukka osasi mökille tulla ja onko tälläinen 'pesärosvous' lainkaan ominaista tuulihaukalle? Haukkaa ei näkynyt kertaakaan ennen tätä käyntiä eikä sen jälkeen.

Juha Laaksonen vastaa:
– Mahtava video ja hieno tarina! Tuulihaukka syö etupäässä myyriä, myös linnunpoikasia ja sisiliskoja, heinäsirkkoja tms. Mutta veikkaan että haukka ei ole tässä ruokailu- tai saalistushommissa. Voi olla, että se onkin katsastamassa pesäpaikkaa. Tuulihaukat ovat alunperin pesineet myös palokärjen koloissa ja menneet pienistä koloista sisään. Harmaasiepolla on yleensä neljä poikasta. Yksikin hyvä emo, joka tuo ruokaa, riittää pesinnän onnistumiseksi.

Mikä eläin?

Mikä eläin? - Toista Yle Areenassa

– Tällainen pikkuinen, puolen peukalon kokoinen löytyi keskeltä pihaa. Kuka hän on, tuskin kenenkään poikanen tähän aikaa loppukesää (13.8.)? Ei pelkää eikä varo ihmistä, käyskentelee ja syö ruohoa. T. Kai / Orimattila

Luontoillan asiantuntijan Heidi Kinnusen mukaan Suomessa on kaksi lajia, joilla on raita selässä: koivuhiiri ja peltohiiri. Koivuhiiri on näistä pienempi, aikuisen yksilön ruumis voi olla vain tulitikkuaskin mittainen. Koivuhiirellä on pidempi häntä, ehkä 1,5 kertaa eläimen mittainen, kun taas peltohiirellä häntä on noin hiiren mittainen. Peltohiiri on rusehtava ja sillä selän pitkittäisviiru ei ylety aivan silmien väliin kuten väritykseltään kellervämmällä koivuhiirellä.

– Tätä yksilöä kun katsoo, viiru ei mene aivan silmien väliin. Häntä on pitkänlainen.

Luontoillassa arveltiin, että kyseessä olisi nuori yksilö. Jaakko Kullbergin huomio kiinnittyi selän leveään raitaan ja hiiren rauhallinen liikkuminenkin viittaisi hänen mukaansa enemmän koivuhiireen. Heidi Kinnunen totesi, että koivuhiiri on horrostava eläin, jota kylmä sää hidastaa. Horros säästää koivuhiirten elinaikaa, ne saattavat elää jopa 5-vuotiaiksi.

Kirjosiepon käytös

Kirjosieppo ruokkii rastaan poikasia - Toista Yle Areenassa

– Tällaisen tapahtuman sain tallennettua videolle 17.6.2022 Isonkyrön Jaurilla, kun kirjosiepot ruokkii räkättirastaan poikasia, pöntön päällä olevaan räkättirastaan pesään. Onkohan tällainen käytös ihan normaalia? Ainakin erikoista 😄 Itse räkättiä en ole nähnyt, paitsi äänen kerran kuulin, kun kirjosieppo lähestyi pesää. Myöhemmin kyllä kerran näin räkättirastastaan ruokkimassa poikasiaan, mutta sitten taas kirjosiepot jatkoi ruokkimista, sekä omia että rastaita. Matti Salo, Pirkkala

Tätä tapausta käsiteltiin elokuun Luontoillassa. Juha Laaksonen vastaa:

– Voi olla, että kirjosiepon omat poikaset eivät ole vielä ehtineet kuoriutua ja keltaiset kurkut pöntön päällä varastavat huomion. Vähän niin kuin käki, joka saa kaiken ruoan.

Laaksonen pohtii, miten kirjosiepon omille poikasille käy, kun ne ovat kuoriutuneet. Varsinkin jos räkättirastaan poikasten omat emot eivät tee mitään.

– Siinä riittää työtä ja kato voi olla aika kova, vaikka olisi kuinka ahkera.

Räkättirastaan poikaset kaipaisivat isoja matoja, kun taas kirjosiepot pyydystävät melkein kaiken ruokansa ilmasta. Laaksosen mukaan räkättirastaan poikasille olisi kauhea tilanne, jos ainoa äiti olisi kirjosieppo, etenkin jos kirjosiepponaaras on yksinhuoltaja. Kirjosieppokoiras kun ruokkii vain ensimmäistä omaa poikuettaan.

Toukat jonossa

Toukat jonossa - Toista Yle Areenassa

– Olimme mieheni ja koirien kanssa iltalenkillä Ikaalisissa ja huomasimme toukkajonon. Mikä toukka on kyseessä ja onko tälläinen liikkuminen ryhmässä yleistä? Jenna

Luontoillan asiantuntija Jaakko Kullberg kertoo, että kansannimitys toukkajonolle on aarremato. Kyseessä on harsosääskien toukkien muodostama vaellusparvi.

– Systeemin logiikka on sama kuin monilla muillakin hyönteistoukilla tai linnuilla, jotka kulkevat tai lentävät yhteisenä massana: yhdessä olemme suurempia. Potentiaaliset viholliset ovat tällaisen nähdessään varovaisempia.

Kullberg ei ole aivan varma, tiedetäänkö lopullista syytä, miksi toukat liikkuvat jonossa. Hän arvelee, että syynä on ruoan loppuminen tai kyseessä on "jumppahetki" ennen koteloitumista.

– Tuntuu hullulta, että lähdetään juoksentelemaan ympäriinsä, kun on muuten oltu piilossa koko elämä. Siinä on selvästi monia erilaisia hyötyjä evolutiivisessa mielessä. Se voi olla tapa paeta loisia tai elinympäristössä olevia muita petoja, hyönteispetoja. Esimerkiksi raadon tai lannan tuoksu houkuttelee isot petokovakuoriaiset syömään, ei sitä raatoa, vaan helposti napsittavia muita hyönteistoukkia.

Kullberg ei usko, että joukolla olisi johtajaa. Hän huomaa jonossa näkyvän sivuhaaran.

– Heti kun tuollainen syntyy, löytyy sille seuraajia. Näillä on seuraamisvietti.

Hirvi ukkosessa

Hirvi ukkosessa - Toista Yle Areenassa

– Onko tutkittu, miten luonnon eläimet käyttäytyvät ukkosessa? Miten ne reagoivat salamoihin ja jyrinään? Paula-myrskyn aikana 24.6.2021 Keski-Suomessa riistakameraan tallentui hirvi, joka säikkyy joko salamoita tai jyrinää. Aiemmin en ole saanut tallennettua tällaista tilannetta.

Videon lähetti Sari Viren ja siitä puhuttiin heinäkuun Luontoillassa, Heidi Kinnunen vastasi:

– Jos kaikki menee hyvin, hirvieläimet elävät helposti yli kymmenvuotiaiksi, ja niille ehtii kertyä elämänkokemusta – ne tottuvat ukkosiin. Tämä näyttää nuoremmalta yksilöltä, ehkä tämäkin vähittäin tottuu. Emänkin käytöksellä voi olla vaikutusta vasaan, samoin perimällä. Sateella hirvet usein hakeutuvat metsään suojaan.

Luontoillassa puhuttiin myös muista lajeista. Ari Sauran mukaan linnut voivat parvissa väistää pahinta myräkkää ja salamat voivat tainnuttaa tai jopa tappaa rantapuiden lähellä uiskentelevia kaloja.

– Vedessä ääni kulkee vauhdikkaammin kuin ilmassa. Varmasti kalat kuulevat jyrinän ja voivat säikkyä, mutta luulen että satunnainen ukkosenjyrinä on aika pientä verrattuna siihen mölymaailmaan, mikä veden alla nykyään muutoin vallitsee.

Jaakko Kullberg muistuttaa, että laitumella olevia eläimiä kannattaa myrskysäällä varoa, ne voivat olla hyvin hermostuneita. Kullberg kertoo, että hyönteiset valmistautuvat hyvissä ajoin pakenemaan ukkosta. Hän arvelee, että myös kasvit aistivat ilmanpaineen muutokset.

Henry Väre jatkaa, että kasvit reagoivat äänen tai salaman sijasta sateeseen. Ne vetävät terälehdet suppuun tai kääntävät kukinnon alaspäin.

– Kasvien kannalta on järkevää, ettei siitepölyä varisuteta silloin, kun ei pölyttäjiä ole liikkeellä. Koko eliömaailma on sopeutunut myrskyyn tai sateeseen; se on elinehto.

Sammakon ja kuvaajan keskustelu

Sammakko keskustelee kuvaajan kanssa - Toista Yle Areenassa

– Tapasin videon sammakon Maskun Rivieralla ja vaihdoimme päivän kuulumiset. Mikä laji on kyseessä?
Videon kuvasi Harri Nieminen Maskusta. Kysymystä käsitetiin heinäkuun Luontoillassa, Ari Saura vastasi:

– Kyseessä on jokin vihersammakko, niitä tavataan nykyään Varsinais-Suomen alueella. Tämä saattaisi olla nk. syötävä sammakko, nykyisin ruokasammakko. Se on mölysammakon ja pikkuvihersammakon (lessonansammakko) risteymä.

Saura kertoo, että Suomessa on ollut mölysammakoita 1960-luvulle asti Porvoonjoen suistoalueella. Nykyään on epäiltyjä yksilöitä, Helsingissä ja Kotkan seudulla, mutta ei varmistettuja havaintoja. Sen sijaan pikkuvihersammakkoa eli lessonansammakkoa tavataan siellä täällä. Syötävää sammakkoa, jota yleisesti kutsutaan vihersammakoksi, tavataan useammassakin paikassa.

– Sillä on sellainen erikoisuus, että jollain populaatiolla voi olla ns. triploidi kromosomisto, jolloin risteymien jälkeläisetkin pystyvät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Muutoin vihersammakko lisääntyy vain jomman kumman kantalajinsa kanssa, mölysammakon tai lessonansammakon kanssa.

Sammakko on varsin kookas, 10-15 cm.

– On se huomiotaherättävä: sekä ulkonäöltään, poskipusseiltaan että ääneltään! Mitä isompi ja kovaäänisempi kaveri, sen paremman reviirin se saa vallattua lammesta.

Mökkipeurat

Suomenpeurat kesämökin pihassa - Toista Yle Areenassa

– 1980-luvulla olin aivan varma, että Suomenpeuraa tuskin koskaan näen. Peura oli hyvin harvinainen ja arka vieras itärajalla. Siirtoistutukset Seitsemisen kansallispuiston alueelle muuttivat tilanteen. Suomenpeuroja näkyi talvella parhaimmillaan toistakymmentä. Kuvasin niitä joskus myös autosta, jolloin ne tulivat todella lähelle. Yllättävintä oli aamulla nähdä peurat kesämökin pihassa.
Näin kirjoitaaa videon lähettänyt Petri Siuro. Aihetta käsiteltiin heinäkuun Luontoillassa, jossa asiantuntijat mainitsivat, että ennen Suomi oli täynnä metsäpeuroja. Nykyiset metsäpeurat ovat kaikki lähtöisin siirtoistutuksista. Vähemmän pelokkaista yksilöistä on tullut enemmän havaintoja, kun kannat ovat kasvaneet.

– Jos nuorilla yksilöillä ei ole ensimmäisenä kesänään mitään negatiivisia kokemuksia ihmisistä, ne eivät vielä osaa pelätä. Kesyjähän ne eivät ole, toteaa Jaakko Kullberg.

Heidi Kinnusen mielestä on positiivista, että ihmisille on syntynyt mahdollisuus nähdä näitä eläimiä, jotka ovat pysyneet piilossa.

– Pitää antaa arvoa tälle meidän alkuperäiselle lajille.

Pesärosvo pöntöllä

Kutsumaton vieras pöntöllä - Toista Yle Areenassa

Videon lähetti laitilalainen Seppo Mäki, jolla on riistakamera telkän pöntöllä. Siiheen kuitenkin ahtautui isokoskelo ja aloitti pesinnän. "Rosvo" iski 16.5. yöllä ja tyhjensi pöntön.

Kamera taltioi kuusi vientiä. Pöntön korkeus on n. 60 cm, reiän halkaisija 11,5 cm. Oliko asialla iso minkki vai pieni näätä? Pönttö sijaitsee Pyhärannassa Särkijärven rannalla. En ole aiemmin tavannut kumpaakaan eläintä alueella.

Luontoillan Heidi Kinnunen kertoo, että näädän tunnistaa sen vaaleasta kurkusta.

– Nuo ovat siitä harmillisia, että pesä käydään tyhjentämässä kyllä monta kertaa. Kaikki munat on nyt varmasti viety ja jos onneton emo sinne vielä jotain tekee, nekin tullaan viemään. Sen verran opportunisti näätä on, että se käy hyvällä paikalla monta kertaa.

Nuijapäiden ruokailu

Nuijapäiden ruokailu - Toista Yle Areenassa

Kysymys koskee sammakon nuijapäiden "ruokailua". Kuvasin videon, jossa näyttää siltä, että nuijapäät imevät kuolleesta lajitoverista ravintoa itselleen. Samassa lammikossa oli kyllä myös sellaisia tilanteita, joissa oltiin elävän, mutta ehkä jotenkin huonokuntoisen lajitoverin kimpussa. Onko nuijapäillä taipumus kolkata kaveri ja käyttää se ravinnokseen vai mistähän videolla on kysymys?

Video lähetti Hanna Kivimäki Jämsästä. Kysymystä pohdittiin kesäkuun Luontoillassa. Näin Ari Saura vastasi:

– Pääasiassa nuijapäät ovat kasvissyöjiä. Ne syövät kaikenlaista epifyyttiä eli päällyseliöstöä, mitä on vedenalaisten kappaleiden ja kivien pääällä, alkueläimiä, vesihomeita, orgaanisia eliöitä.

Sauran mukaan ne eivät sinänsä ole toisiaan syöviä petoja, mutta kuollut lajitoveri varmasti maistuu, koska valkuaista tarvitaan. Myös kuollut kalanpoikanen tai isompikin kala kelpaa. Hän kertoo, että aika nopeasti lämpimässä vedessä alkaa kuolleen nuijapään ympärille kehittyä muuta eliöstöä, bakteeristoa, vesihomesieniä. Se on käyttökelpoista ravintoa.

– Ensin ne imeskelevät pinnalle muodostunutta eliöstöä ja kun liha alkaa mädäntyä ja lahota, se maistuu nuijapäille varmasti.

Merikotkan uintiretki

Merikotka meressä - Toista Yle Areenassa

Mökkisaaressamme pesii merikotka. Kerran lentoa harjoitteleva poikanen laskeutui mereen. Lokit ajoivat sitä ulapalle. Kävin ”luotsaamassa” sen lähiluodolle. Olisiko menehtynyt jos lokit olisivat onnistuneet ajamaan sen avomerelle?

Videon lähetti Pekka Laaksonen. Aiheesta keskusteltiin Lasten luontoillassa. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on aika harvinainen tapahtuma ja on mahdollista, että tässä olisi voinut käydä huonosti. Videosta näkee, että lintu ikään kuin yrittää lentää veden pinnalla. Ari Saura toteaa, että kaikki linnut osaavat uida jonkin matkaa.

– Mutta tämä ei ole varsinainen vesilintu. Sillä ei ole rasvakudosta ihon alla eikä rasvaista untuvakerrosta, joka eristäisi kylmältä vedeltä. Sen höyhenet vettyvät aika nopeasti. Merikotkan ruumiinlämpö on lähellä 40 astetta. Kylmässä vedessä se alkaa nopeasti kangistua. Hyvä, että se on päässyt lähiluodolle kuivattelemaan. Kuivalla maalla sillä ei sitten ole ongelmaa.

Saura epäilee voiko lokkien toiminta olla tarkoituksellista. Lokit tunnistavat linnun pedoksi ja siksi ne ahdistelevat sitä. Jos suunta on ulapalle päin, voi käydä huonosti.

Rohkea parvekepesijä

Rohkea parvekepesijä - Toista Yle Areenassa

Linnut osaavat yllättää pesäpaikan valinnallaan. Helsingissä vilkasliikenteisen kadun varrelle kerrostalon parvekkeelle kukkaruukkuun on asettunut jokseenkin erikoinen vieras. Juha Laaksonen lähtee selvittämään tapausta. Koko tarina on kuunneltavissa Areenassa äitienpäivänä.

Laulujoutsenten parittelu

Laulujoutsenten parittelu - Toista Yle Areenassa

– Pitkän seuraamisen ansiosta onnistuin ikuistamaan laulujoutsenten parittelusession Jokelassa. Olen kuvannut Jokelan laulujoutsenia kahdeksan vuotta.

Videon lähetti Jukka Pihlainen.

Harva on onnistunut taltioimaan laulujoutsenten parittelua, vaikka laji on nykyään yleinen lähes kaikkialla Suomessa. Aina se ei sitä kuitenkaan ole ollut – laulujoutsen on käynyt läpi melkoisen tapahtumarikkaan vuosisadan.

– Ensin on hätyytelty, inhottu ja vainottu. Laulujoutsen on ollut lähellä kadota Suomen luonnosta. Sitten on taas autettu, suojeltu ja ihailtu – ja kannat ryöpsähtivät kasvuun.

Näin kertoo Juha Laaksonen Viikon luontoääni -ohjelmassa Areenassa. Kuuntele myös, miten laulujoutsen pelastui sukupuuton partaalta ja katso lisää laulujoutsenen pesinnästä.

Yöllisiä laiturivieraita

Yöllisiä laiturivieraita - Toista Yle Areenassa

Maaliskuun Luontoilta sai pohdittavakseen kyseiset riistakameran taltioimat vierailijat kesämökin laiturilla viime syksynä (30.9.2021) ja kuluvana talvena (15.2.2022).

– Eläintä on veikattu minkiksi tai saukoksi. Varmuutta ei ole. Laiturin laudan leveys on 12 cm. Havaintopaikkana on Kemiönsaari Turun saaristossa. Outoa, että saukko olisi meren äärellä. Miten se puhdistaa turkkinsa, koska makeaa vettä ei ole? Mitä se syö?, pohtii videot lähettänyt Jari Eskelinen.

Luontoillan asiantuntijan Heidi Kinnusen mielestä vierailijat ovat saukkoja, talven yksilö pienikokoisempi. Hän vinkkaa, että saukko on yleensä kissan kokoinen tai kissaa suurempi, se painaa 5-10 kg, naaraat ovat ehkä hieman pienempiä kuin urokset. Elävän saukon sukupuolta on kuitenkin vaikea erottaa. Saukko voi olla joskus liikkuessaan pitkänomainen, hypähdellessään se menee kaarelle. Eläimen mittaaminen paljaalla silmällä on Kinnusen mukaan vaikeaa.

Hän kertoo, että saukot syövät monenlaista ravintoa, mitä vedestä saa: kaloja, rapuja, sammakoita. Talvella kun vesi jäätyy, saukot liikkuvat sellaisissa paikoissa, joista pääsee veden alle. Ne ovat aika riippuvaisia virtavesistä.

– Saukkoja elää myös rannikkovesissä. Suolaisuus kyllä häiritsee saukkoa, mutta Itämeri ei ole kovin suolainen. Mitä suolaisempi vesi, sitä enemmän saukko joutuu käyttämään aikaa turkkinsa puhdistamiseen. Jos saukko käy suolaisessa vedessä syömässä, se mielellään puhdistaa turkkiaan makeassa vedessä. Olen miettinyt, voikohan turkin puhdistamista tapahtua myös lumihangessa. Jospa lumessa liukuminen ei olekaan pelkkää huvitusta.

Pöllö kylvyssä

Viirupöllö kylvyssä - Toista Yle Areenassa

Tämän harvinaisen videon kylpevästä viirupöllöstä lähetti Luonto-Suomen pöllöiltaan Sari Viren, joka on kuvannut kolmena vuonna riistakameralla pientä puroa.

Pöllöillan asiantuntija Urpo Koponen ei ole itse päässyt koskaan kylpevää pöllöä näkemään. Hän arvelee, että pöllön kylpypaikan pitää olla matala oja tai pikku lätäkkö, ei mikään järvi. Kuuntele Pöllöilta Areenassa.

"Jäägeysir"

Jäägeysir Nukarinkoskella - Toista Yle Areenassa

– Oheinen jännä "jäägeysir" oli Nukarinkoskella kovilla pakkasilla. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

Videon lähetti Mikko Huovila ja tästä havainnosta keskusteltiin Luontoillassa 19.1. Nukarinkoski on myös Ari Sauralle tuttu paikka:

– Kivikkoisessa kohdassa vesi törmää kiviin ja pyrkii ylöspäin. Kivien edustalla, jossa virtaus on voimakasta, jääkanteen on jäänyt aukko, josta vesi on pyrskähdellyt ylöspäin. Kovalla pakkasella vesi on samalla jäätynyt lieriöksi reiän ympärille.

Vantaanjoessa vaahdon muodostuminen koskipaikkoihin on hyvin tavallista; joki on vedenlaadultaan aika sakeaa ja siihen on liuennut kaikenlaista. Luonnostaankin vaahtoa voi muodostua, esimerkiksi jotkut levät erittävät ns. detergenttejä, jotka vaikuttavat veden pintajännitteeseen ja jotka veden kiertäessä ja kupliessa muodostavat vaahtoa.

Saura jatkaa vielä, että virtaava vesi jättää jäätyessään hienoja muodostumia koskipaikkojen lisäksi myös kallioseinämiin. Hän vinkkaa katsomaan jään väriä: onko se kirkasta pohjavettä vai jonkin suon läpi suodattunutta ruskeaa vettä?

Sisiliskon syntymä

Sisiliskon syntymä - Toista Yle Areenassa

9.7. löysin takapihaltamme vadista, jossa oli hieman vettä, outoja palloja, jotka aluksi näyttivät vähän itsensä täyteen imeneiltä punkeilta. Vadissa oli myös iso sisilisko, joka pysyi aivan paikoillaan. Kaadoin vadista vedet ja sisiliskon nurmikolle, ja hetken päästä näin nurmikolla ison sisiliskon lisäksi pienen. Silloin tajusin, että ne oudot pallot taitavatkin olla munia. Hetken päästä todistin, kuinka iso sisilisko synnytti vielä yhden munan ja munista alkoi kuoriutua poikasia. Mielestäni pienet sisiliskot näyttävät aivan dinosauruksilta! Munia oli muistaakseni noin kuusi ja jokainen muna oli lopulta kuoriutunut vaikka en jäänytkään odottelemaan enkä nähnyt viimeisten kuoriutuvan. Hieno kokemus! Videon kuvasi Pauliina Åkerlund Lopelta.

Sisiliskon syntymästä puhuttiin marraskuun Luontoillassa. Asiantuntija Ari Saura onnitteli ainutlaatuisesta vain lyhyen hetken kestävästä luontoelämyksestä ja hienon havainnon taltioimisesta. Hänkään ei ole vastaavaa päässyt näkemään.

– Sisilisko synnyttää poikaset pallomaisen kalvon sisällä, joka ei varsinaisesti enää ole muna. Munat kehittyvät emon ruumiin sisällä, poikaset ovat täysin kehittyneitä syntyessään. Kalvo saattaa mennä rikki jo synnytyksessä.

Saura arveli, että tilanne on saattanut saada emon synnyttämään poikaset nopeasti. Hän kertoi, että sisiliskojen parittelu tapahtuu keväällä, jolloin koiraat nousevat ensin talvehtimispaikoistaan.

– Ne erittävät feromoneja, jotka saavat naaraat hakeutumaan niiden luokse. Varsinainen tiineys riippuu alkukesän lämpötilaoloista, sisiliskohan on vaihtolämpöinen. Tiineys saattaa vaihdella reilusta 40 vuorokaudesta 70:een.

Heinäkuun alku synnytysajankohtana on Sauran mukaan hyvin tyypillinen. Munia kehittyy emon ruumiin sisällä 5-6 kpl, joista muutama voi olla elinkelvottomia. Poikaset ovat täysin itsenäisiä syntyessään, 3-4 cm mittaisia. Vuoden päästä ne ovat jo 10-11 cm kokoisia.

Ensimmäisen kesän sisiliskot ovat kohtalaisen paikallisia. Emo oleskelee loppukesän samoilla lämpimillä kivillä ja pienet sisiliskot saattavat vipeltää ympärillä, vaikka ne ovatkin jo täysin omavaraisia ja emosta riippumattomia.

– Valitettavasti ensimmäisen kesän poikasista suuri osa menehtyy talven aikana, jos ne eivät ole saaneet kunnolla kehitettyä rasvavaroja talvea varten.

Uimariorava

Uimariorava saa venekyydin rantaan - Toista Yle Areenassa

Oravan otti veneeseen ja videon kuvasi Muonionjoella elokuun alussa Christoffer "Koffe" Nielsen.

Tätä tapausta käsiteltiin Luontoillassa keskiviikkona 13.10. Asiantuntija Heidi Kinnunen arvelee oravan paenneen jotain ja siksi lähteneen uimaan. Oravalla kun ei muuten ole yleensä erityistä tarvetta uida.

– Syystä tai toisesta, ehkä nuori eläin, joka ei osaa arvioida etäisyyksiä, saattaa lähteä ylittämään vesistöä. Jos on tyyni päivä, veden ylitys voi tuntua helpolta ja se on mahdollistakin. Uiminen voi muuttua hyvin raskaaksi, jos tuuli yhtään nousee ja silloin orava voikin olla kuin Mikki Hiiri merihädässä. Epäilemättä orava oli aika tyytyväinen, kun uimaurakka loppui. Kauas se oli ehtinyt.

Studiossa keskusteltiin myös siitä, millainen riski uiville pikkunisäkkäille on hauki. Ari Saura mainitsi, että iso kuhakin voi napata oravan suuhunsa, ainakin vahingoittaa sitä.

- Haukien tiedetään syöneen lähes kaikkia uivia maaeläimiä. Jos vain suuhun ja mahaan sopii, niin kyllä ne kiinni käy.

Miksi orava naukuu?

Mikä oravalla on hätänä? - Toista Yle Areenassa

– Pandemia-aikaan on tullut vietettyä enemmän aikaa mökillä ja samalla on ollut aikaa tarkkailla kuistilla pyöriviä oravia. Osa on niin kesyjä, että syövät kädestäkin. Tämä kaveri söi pähkinöitä metrin päässä. Sitten sille tuli joku kohtaus. Se hyppäsi viereeni penkille ja alkoi naukua. Voi olla että se näki jotain; tässä pyörii myös haukkoja. Itse en nähnyt mitään. Videon lähetti Antti Kuivalainen ja siitä keskusteltiin Luonnonäänien illassa syyskuussa 2021.

Studiossa Juha Laaksonen kertoi, että Luontoillassakin aihetta on käsitelty. Hänen mukaansa naukuvia oravia on kuultu yllättävän vähän, mutta viimeisen vuoden aikana ehkä enemmän. Näin voimakasta ääntä hän ei ole ennen kuullut.

– On tullut arveluja, että orava on säikähtänyt vaikkapa kanahaukkaa ja shokista toivuttuaan ruvennut huutelemaan. Saattaa kuitenkin myös olla että se on joku yhteysääni, jolla viestitään. Tämä on vieläkin kuin dekkarista, pitäisi selvittää. Petoeläin voi säikäyttää, mutta orava kyllä pääsääntöisesti jähmettyy silloin paikoilleen. Olisi todella tärkeää tietää, mikä se alkutilanne on ollut, mitä tapahtuu ennen kuin orava naukuu. Luontoilta on erittäin kiinnostunut kuulemaan, jos jollain on tästä havaintoja, Laaksonen sanoo.

Kaksipäinen liero

Kaksipäinen liero löytyi lehtikompostista - Toista Yle Areenassa

– Mökillä Mikkelissä meillä on suuret lehtikompostit ja olen niitä kuivana aikana kastellut. Kuinka ollakaan pari viikkoa sitten löysin tunkiolieron, josta lähtee puolesta välistä yksi pää vielä lisää. Sillä on yksi pää ja kaksi häntää tai miten nyt ajatellaan. Onko tämä normaalia vai jokin kehityshäiriö?

Videon lähetti Tuula Ritvanen.

Luonto-Suomen matoillan studiossakin häkellyttiin tästä havainnosta. Erikoistutkija Visa Nuutinen arveli, että kyseessä on jonkinlainen kehityshäiriö.

– Olen nähnyt tuhansia lieroja ja kerran olen nähnyt tällaisen tapauksen, elävänä en koskaan. Kerran olimme kentältä keränneet näytteitä ja vasta kuolleita lieroja katsellessa huomasin tällaisen yksilön. Kyseessä on harvinainen kehityshäiriö. Kiinnostavaa on, että tämä on elävä. Meidänkin tapauksessa haaroittunut pää oli takapää. Luultavasti voisi olla aika hankalaa, jos etupäitä olisi kaksi. On kiinnostavaa ajatella, että tällä siipeilevällä päälläkin täytyy olla joku aineenvaihdunta, senkin läpi täytynee mennä ruokaa.

Muurahaisen voimat

Muurahainen kuljettaa vaskitsaa - Toista Yle Areenassa

– Muurahaisen voimat ja sitkeys ovat valtavat! Jonkin ajan kuluttua tuli kaksi muuta muurahaista paikalle auttamaan raahaamisessa. On siinä työtä, että saavat sen pesään ruokavarastoonsa! Videon lähetti Petri Tanskanen ja siitä keskusteltiin Luontoillassa elokuussa 2021.

Luontoillan asiantuntija Jaakko Kullberg arvioi, että videon vaskitsa on ollut jo jonkin aikaa kuolleena.

– Se on kuivunut hieman, siitä on haihtunut vettä, jolloin urakasta tulee helpompi. En olisi hämmästynyt jos se olisi jättänyt jotain viestiä kavereilleen tulla apuun.

edit 01/22: ohjeita tiivistetty