Hyppää pääsisältöön

Ruoka ja juoma

Opi käyttämään aroniaa – näin poimit unohdetut terveysmarjat ja säilytät niiden vitamiinit

Aronian marjoja pidetään karvaina, kitkerinä ja myrkyllisinä. Neuvomme nyt, kuinka saat sadosta runsaamman ja marjoista makeampia.

Aronia on yksi vähiten käytetyistä puutarhamarjoistamme, vaikka se on yksi terveellisimmistä marjoistamme. Aronian marjoja pidetään liian karvaina tai suorastaan myrkyllisinä, mutta oikeaan aikaan poimittuina ne maistuvat täyteläiseltä ja sopivat hyvin monenlaisiin ruokiin ja leivonnaisiin.

Viljelijäpariskunta Gallina ja Jan-Ole Sandås ovat laajamittaisen aronianviljelyn pioneereja Suomessa. He jakavat meille nyt aroniatietouttaan.

Älä stressaa sadonkorjuusta

Loppusyksy on paras aika korjata aroniasato. Marjat saavuttavat täyden makeutensa vasta syyskuun lopussa tai lokakuun alussa.

– Aronian marjat vaativat runsaita syyssateita turvotakseen ja makeutuakseen kunnolla, Gallina sanoo.

En klase mogna aroniabär som är nästan svarta i en buske.
Kuvateksti Aronian marjojen kypsyyttä on vaikea arvioida paljain silmin. Niiden tulee turvota kunnolla syksyllä. Paras tapa on katsoa kalenteria ja poimia marjat aikaisintaan syyskuun lopussa tai mieluummin vielä myöhemmin syksyllä.

Marjat muuttuvat vielä makeammiksi, jos pakkanen puraisee niitä tai jos ne pakastaa ennen käyttöä.

– Kun linnut alkavat syödä pihlajanmarjoja, on aronian marjojen poimimisen aika. Se on hyvä muistisääntö. Kun linnut ovat syöneet pihlajanmarjat, seuravana vuorossa ovat yleensä aronian marjat, Jan-Ole sanoo.

Purista mehuksi tai syö tuoreena

Jos haluaa säilyttää mahdollisimman suuren osan marjojen vitamiineista ja antioksidanteista, marjat on hyvä syödä sellaisenaan. Kuori maistuu kuitenkin hieman kitkerältä, joten jos mausta haluaa makeamman, marjoista kannattaa puristaa mehua.

Vihreä kulho jossa on marjaaronia.
Kuvateksti Pitkien valoisten kesäöiden ansiosta pohjoismaiset marjat ovat pullollaan antioksidantteja.

– Aronian marjat maistuvat ehdottomasti parhaalta mehuksi puristettuina. Mausta ei tule lainkaan yhtä täyteläinen, jos niistä esimerkiksi keittää mehua, Jan-Ole sanoo.

En kvinna och en man står i ett kök. Mannen visar kvinnan hur en fruktpress fungerar.
Kuvateksti Kotikäyttöön tarkoitettuja mehupuristimia on monenlaisia. Niillä voi puristaa mehua sekä hedelmistä että marjoista.
En mörk saft pressas ut i en fruktpress för hemmabruk. Musten rinner ner i en glasskål.

Mehuksi puristamalla saa myös talteen enemmän vitamiineja ja antioksidantteja.

– Aronian marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja, emmekä halua tuhota niitä, Gallina sanoo.

Aroniamehu muistuttaa punaviiniä

Mehua voi käyttää hyvin ruokajuomana, ja täyteläisen makunsa ansiosta se sopii yhteen monenlaisten ruokien kanssa.

– Aronian marjat sisältävät runsaasti tanniineja, ja mehu muistuttaa melkein hieman punaviiniä. Aronian voi myös hyvin yhdistää muihin makuihin, sillä se ei ole hallitseva, Gallina sanoo.

Katettu jälkiruokapöytä kera aroniapallojen lasisella tarjoiluastialla.
Kuvateksti Aroniapallot sopivat niin jälkiruoaksi kuin välipalaksikin.

Jan-Ole ja Gallina Sandås jakavat Strömsön-vierailullaan muutaman suosikkireseptinsä, kuten aroniamarinoitu broileri aroniahyytelöllä ja kauraiset aroniapallot.

Kuivata kuori jauheeksi

Ruoanlaitossa he käyttävät usein myös aroniajauhetta. Sitä he valmistavat mehustamisesta jäljelle jääneistä hedelmälihasta ja kuoresta.

Rester av aroniaskal i en mustpress.
Kuvateksti Halutessasi voit kokeilla kuivata mehustamisesta jäljelle jääneet kuoret. Purista silloin mehu huolellisesti ja kuivata massaa pitkään korkeintaan 35 asteessa, jotta ravintoaineet eivät tuhoudu.
Ett glas fyllt med ett mörklila pulver som består av torkat aroniaskal.

– Kuoressa on valtavasti kivennäisaineita, eikä niitä kannata heittää pois, Jan-Ole sanoo.

– Kivennäisaineiden vuoksi jauheesta tulee hieman suolaista, joten ripotan sitä monesti paistetun kananmunan päälle, se on niin kauniin väristä. Olen sirotellut sitä myös popcorneihin, Gallina vinkkaa.

Helppo kasvattaa omassa puutarhassa

Aronianviljely sopii mainiosti pohjoiseen ilmastoomme. Aroniapensaat selviytyvät ongelmitta pitkistä kuivista kesistä, marjoista puolestaan tulee maukkaampia ja antioksidanttipitoisempia pitkien valoisten kesäpäivien ansiosta.

Rader av häckar av bäraronia på en aroniaåker. Mellan häckarna växer vall. I bakgrunden syns olika röda träbuggnader.

– Tauteja esiintyy harvoin, ja vettä sataa aina riittävästi, jotta marjat kypsyvät kunnolla. Lisäksi yksi pensas antaa runsaan sadon usean vuoden ajan, joten se on hyvä sijoitus monella tapaa, Gallina sanoo.

– Varmista vain, että hankit marja-aroniaa. On olemassa myös pihlajan runkoon vartettua koristearoniaa, jonka marjat maistuvat huomattavasti karvaammilta, Jan-Ole sanoo.

Två kvinnor och en man som står i ett kök med en fruktpress. de håller varandra om axlarna.
Kuvateksti Elin Skagersten-Ström opetteli puristamaan mehua aronian marjoista Gallina ja Jan-Ole Sandåsin vieraillessa Strömsössä.

Lisää aiheesta Yle Areenassa

Sisältö muilla kielillä