Hyppää pääsisältöön

Elämä

Suosikki-lehden valokuvaaja puki Kuoppamäet pappisperheeksi - hän aavisti säveltäjän kakkosammatin

Päivitetty 05.01.2022 11:13.
Jukka ja Sirpa Kuoppamäki sekä kolme ensimmäistä lasta mustavalkoisessa kuvassa.

Laulajalegenda Jukka Kuoppamäki osaa loihtia lauluja, jotka koskettavat syviä tuntoja. Kiinnostus henkimaailmaan tarttui mieheen varhain, kunnes laulu Valtatie toi myös lauluihin henkisen suunnan.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa

Kuusi kuvaa laulaja Jukka Kuoppamäen elämästä

Luomisvoimainen laulunikkari on säveltänyt ja sanoittanut sekä itselleen että muille artisteille yli 2000 laulua vuosien aikana. Jukka Kuoppamäki sanoo laulujen syntyvän usein matkalla joko junassa, lentokoneessa tai autossa.  Esimerkiksi Katri Helenan tulkitsema laulu Ei kauniimpaa syntyi lentokoneessa vuonna 1969.


– Pyysin lentoemännältä kynän lainaksi, otin istuintaskusta käyttämättömän oksennuspussin ja vedin nuottiviivat sen kylkeen, nauraa Kuoppamäki.

Stadin kundi kasvoi Töölössä

Kuoppamäen lapsuuden perhe asui aluksi Topeliuksenkadulla, missä 1940-1950 -luvuilla saattoi ajella vain muutama, pyöreälokasuojainen Aku Ankan autoa muistuttava kulkuneuvo.

Lapsuuden seikkailujen maailma alkoi heti Topeliuksenkadulta ja jatkui Töölön puistoon, josta Jukka meni kavereineen Mechelininkadun ylitse rantakallioille.   

– Rannalla me ongittiin eli ”metskattiin” kuten stadissa sanottiin. Saatoimme paistaa ahvenet Sibeliuksen puiston rannassa, missä ei siihen aikaan vielä ollut Sibelius-monumenttia.

Ikiaikainen kahvila Regatta

Punainen, tunnelmallinen kahvitupa Töölön rannalla on nykyään turistien suosiossa, mutta Jukalle se on muistojen kesätyöpaikka.

– Autoin kahvila Regatassa korjaamaan lautaset ja kupit pöydiltä. Kahvilan pitäjä soitti takahuoneessa savilevyjä, ja minä opin ikivihreitä iskelmiä ämyreiden kautta.  

Kuoppamäki arvelee, että suomalaiset iskelmät tarttuivat kahvila Regatassa hänen sieluunsa.

Elämän nainen löytyi nuorena

Jukka tutustui Sirpaansa koulun bileissä. Naimisiin he menivät suoraan koulunpenkiltä. Tapaamisessa taisi olla jotakin kohtalonomaista, sillä pariskunta on ollut yhdessä 60 vuoden ajan. Kuoppamäet vihittiin Meilahden kirkossa 11.11.1962, kun Jukka oli vielä armeijassa.

Sirpa ja Jukka Kuoppamäen vihkikuva.

– Meidän vanhin tyttäremme syntyi vuodenvaihteen jälkeen. Menin pyytämään iltalomaa päästäkseni kätilöopistolle näkemään Anna-tyttäreni, mutta minulle sanottiin sotilaallisesti ”ei aihetta”.

– Olemme saaneet paljon onnea ja olemme käyneet eri puolilla maailmaa yhdessä, miettii Kuoppamäki onnellisen näköisenä.

Rostockin kullat 1971 ja 1972

Vuonna 1971 Jukka Kuoppamäki voitti Rostockin iskelmäfestivaalin säveltämällä laululla Pieni mies, joka kertoi hänen omasta Miika-pojastaan.

– Mulla on aika rennot esiintymisvaatteet. T-paidassani on nyörit ja jalassani oli valkoiset farkut, kun taas Itämeren valtioiden muut edustajat olivat pikkutakeissa ja kravateissa, kuvailee Kuoppamäki popparin ulkonäköään.

Jukka Kuoppamäen voittokuva Rostockin iskelmäfestivaaleilla vuonna 1971.
Jukka Kuoppamäen voittokuva Rostockin iskelmäfestivaaleilla vuonna 1972.
Kahden kuvan vertailu

Vuonna 1972 Kuoppamäki sai toistamiseen kultaa Rostockissa, sillä silloin hän voitti iki-ihanalla laululla Sininen ja valkoinen. Esiintymisasuna oli Tarja Niskasen suunnittelema mustavalkoinen turkis.

– Oli juhannus, Suomen lippu oli salossa, oli leppeä tuuli ja taivaalla oli pilvilampaita, kuvailee Kuoppamäki näkemäänsä tunnelmaa, josta tuli Suomen kansallinen klassikko.

Totuuden etsijät

Loppukesästä 1972 Jukka Kuoppamäki ajoi keikan jälkeen kohti Tukholmaan, mutta päättikin yöpyä väsyneenä matkan varrella olevassa motellissa.

Motellihuoneen pöytälaatikosta hän löysi kirjan, jonka hän avasi puolihuolimattomasti.  Sivulla luki näin: ”Sinulla ei ole pysyvää sijaa maan päällä, mutta jossakin sinua koti odottaa.”

– Se oli varmasti Raamattu, mutta en ole löytänyt tekstiä, vaikka olen kysynyt pappiskollegoiltakin asiasta. Ehkä se oli vain väline, jolla minulle annettiin ajatus aivoihin, arvelee Kuoppamäki.

Sanat eivät häipyneet Kuoppamäen mielestä, sillä hänen oli kirjoitettava muistiin ”Et pysyväistä sä majaa saa, sun täytyy eespäin vain vaeltaa… ”, josta syntyi laulu Valtatie.

– Musiikkiani kuunnelleet ystävät tajusivat, että lauluni kertoi jälleensyntymästä kuultuaan sen Syksyn sävelessä.

Pian Kuoppamäki tapasi muitakin totuuden etsijöitä. – Kerroimme toisillemme henkisistä asioista, joita olimme löytäneet.   

Erään keikan jälkeen vuonna 1975 Kuoppamäen ystävät kertoivat, että he ovat löytäneet kirkon, mutta se on ihan erilainen kuin muut.  Se on Kristiyhteisön kirkko, jota järjestetään Helsingissä.  

– Niin aloin käydä Kristiyhteisön tapaamisissa.

Keväällä 1977 Kuoppamäen perhe muutti Stuttgartiin. Perheen pää aloitti opiskelun pappiseminaarissa ja lapset aloittivat koulunkäynnin steinerkoulussa.

Kuoppamäki valmistui papiksi vuonna 1980 ja toimi useassa saksalaisessa kaupungissa Kristiyhteisön sielunhoitajana lähes 30 vuoden ajan.

Kuoppamäen klaania kahdessa maassa

Jukka ja Sirpa Kuoppamäki ovat asuneet Saksassa jo yli 40 vuotta, mutta he käyvät ahkerasti Suomessa, sillä Jukka konsertoi myös Suomessa.

Osa perheen seitsemästä lapsesta asuu perheineen Suomessa ja toiset Saksassa. Kuvassa vasemmalta alkaen: Petri, Taika, Inka, Aarni, Sirpa, Jukka, Joona, Miika ja Anna.

Jukka ja Sirpa Kuoppamäki seitsemän lapsensa kanssa.



Jukka Kuoppamäki jäi eläkkeelle papinvirasta vuonna 2012 ja muutti Kölniin puolisonsa kanssa, mutta perhe pendelöi Suomen ja Saksan välillä.

Vuonna 2022 Jukka Kuoppamäki tarjoaa juhlakonserttinsa. Hän täyttää 80 vuotta 1.9.2022.


Elävä arkisto: Jukka Kuoppamäki - Sininen ja valkoinen

Jukka Kuoppamäki Arkistovieraana 28.12.2012:
https://areena.yle.fi/1-1623117