Hyppää pääsisältöön

Luonto

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on otettu suuria harppauksia viimeisen 20 vuoden aikana – asiantuntijat kertovat tärkeimmät edistysaskeleet

Päivitetty 21.10.2021 11:24.
Poika pitelee kylttiä Bangokissa.

Vaikka tutkimustulokset ilmastonmuutoksesta ovat huolestuttavia, monia esteitäkin on ylitetty. Pysähdytään hetkeksi ja katsotaan taaksepäin, mitä kaikkea on saatu aikaan.

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund, ilmastonmuutoksen hillinnän tutkimusprofessori Tommi Ekholm Ilmatieteen laitokselta ja kestävyysratkaisujen vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitralta kertovat, millaisia edistysaskeleita olemme ottaneet ilmastonmuutoksen hillinnässä vuosituhannen alusta.

Saksan päätös saa aikaan tapahtumavyöryn

Peter Lundin mukaan ensimmäisen merkittävän askeleen 2000-luvulla ottaa Saksa.

– Saksa näkee vision, aloittaa Lund.

Saksa on paitsi insinöörien luvattu maa, myös maailman neljänneksi suurin talous. Saksan teoilla siis ON väliä. Saksa päättää 2000-luvun alussa satsata uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinkopaneeleihin ja tuulivoimaan. Investointeja tuetaan.

Ehkä Saksa ajatteli, että se saisi vahvistettua omaa asemaansa aurinkopaneelien tehtailulla. Toisin kävi.

– Kiinalaiset ovat käsittämättömiä tekemään bisnestä, Lund kertoo.

Luultavasti kukaan tällä planeetalla ei ole yhtä taitava kopioimaan ja skaalaamaan asioita kuin kiinalainen. Kun ilmastotoimet alkavat tarkoittaa bisnestä, siirrymme toiselle askelmalle. 

Solpaneler bildar en panda i Shanxi-provinsen i Kina
Kuvateksti Aurinkopaneeleita Kiinassa.

Teknologinen läpimurto

Vuoden 2008 paikkeilla Kiina rynnistää Saksan markkinoille. Seuraavien kymmenen vuoden aikana aurinkopaneelien hinnat tippuvat 90 prosenttia.

Numerot puhuvat puolestaan. Teknologisella läpimurrolla on valtavat vaikutukset paitsi investointeihin myös uskoon puhtaan energian mahdollisuuksista. 

Kaikki on toisiinsa kietoutunutta; politiikka, tutkimus, tekniikka, rahoitus. Muutos lähtee aina jostain. Lund summaa innostuneesti:

– Saksa, Kiina ja EU. Tarvitaan joku veturi, bisnesvainu ja sopivat poliittiset instrumentit.

Ratkaiseva hetki on, kun hiilelle lyödään hinta.

Ilman poliittista tahtoa mahdottomasta ei voi tulla mahdollista. EU:n päästökauppa on Lundin kolmas tärkeä askelma.

Ratkaiseva hetki on, kun hiilelle lyödään hinta. Muutos on perustavanlaatuinen; ennen hiilipäästöt olivat ilmaisia, jatkossa niistä pitää maksaa. 

Unipers brunkolskraftverk i Schkopau
Kuvateksti Hiilivoimala Saksassa.

Kaksi askelta eteen, yksi taakse

Sitran kestävyysratkaisujen vanhempi neuvonantaja, Oras Tynkkynen, pohtii.

– Kun EU:n päästökauppaa käynnisteltiin 2005 paikkeilla, ensimmäiset 15 vuotta oli opettelua kantapään kautta. Nykyään homma alkaa olla toimiva. 

Tynkkynen itse paaluttaisi merkittävimmät virstanpylväät vasta vuodesta 2015 eteenpäin.

Vain yksi varhaisempi ansaitsee tulla mainituksi: ilmastonmuutoksen seurausten hintalappu. Puhutaan hirviömäisestä summasta.

Ilmastonmuutoksen kustannukset nousevat esiin vuonna 2006 julkaistavasta Sternin raportista. 700-sivuinen järkäle on ehkä eniten keskustelua herättänyt julkaisu ilmastonmuutoksesta.

Pariisissa vuonna 2015 neuvoteltua ilmastosopimusta Tynkkynen kutsuu niin merkittäväksi, että voidaan puhua ajasta ennen Pariisia ja sen jälkeen.

Jälleen numerot puhuvat puolestaan. Ekonomisti Nicholas Sternin raportin sanoma on tiivistetysti se, että tulee halvemmaksi torjua ilmastonmuutoksen seuraukset kuin elää niiden kanssa. 

Ilman edeltäviä askelmia – visiota, teknologista läpimurtoa, poliittisia instrumentteja ja hintalappua – maailma tuskin olisi voinut siirtyä eteenpäin.

Pariisissa vuonna 2015 neuvoteltua ilmastosopimusta Tynkkynen kutsuu niin merkittäväksi, että voidaan puhua ajasta ennen Pariisia ja sen jälkeen.

Oras Tynkkynen, Jonas Biström ja Kaisa Kosonen Pariisin ilmastokokouksessa 2015.
Kuvateksti Oras Tynkkynen (vasemmalla) Pariisissa 2015.

Mitä ihmettä Pariisissa tapahtui vuonna 2015?

– En ole salaliittoteoreetikko. Mutta! toteaa Lund.

Lopputulos yllätti varmasti kaikki. Aiemmat ilmastokokoukset olivat olleet pannukakkuja, vaikka etukäteen kaikki näytti lupaavalta.

Vaikka kunnianhimo oli kerta toisensa jälkeen kasvanut. Vaikka uusia valtioita oli valikoitunut mukaan. Vaikka lämpenemiselle oli määritetty kahden asteen raja.

Silti homma oli mennyt poikkeuksetta niin sanotusti “vihkoon”. Paitsi Pariisissa.

Pariisin ilmastosopimus on solmittu, 1.
Kuvateksti Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistymistä tarkastellaan viiden vuoden välein.

Miten on mahdollista, että samalla kerralla saatiin a) kiristettyä tavoitetta ja b) lähes kaikki maailman maat sitoutumaan siihen? Mitä tietoa siellä oli tarjolla? Kuka sanoi ja kenelle, missä ja mitä?

– Putin tai Kiinan Xi Jinping ovat heppuja, jotka eivät nimittäin vähästä hätkähdä, Lund toteaa.

Selityksiä on monia. Aiemmissa kokouksissa määräyksiä oli ladeltu ylhäältä päin, mutta tällä kertaa jokainen maa sai itse päättää keinot, miten päästä omalta osaltaan tavoitteeseen.

Toisen selityksen mukaan asian ratkaisi ranskalainen diplomatia. Kööpenhaminan kokouksessa tanskalaisten on kuultu olleen töykeitä ja ylimielisiä.

IPCC:n sanotaan olevan aina 6-7 vuotta myöhässä.

― Peter Lund

Kolmas selitys on tieto.

– IPCC:n sanotaan olevan aina 6-7 vuotta myöhässä, selittää Lund.

Moni asia täsmää. Ehkä Barack Obaman lähipiirillä ja muilla päättäjillä Pariisissa oli sama tieto, mikä meillä on vasta nyt.

Lund muistuttaa, että päättäjät ovat meritokraatteja, oppineita. Heihin tieto uppoaa. 

Oli syy mikä hyvänsä, Pariisissa tapahtui ihme. Maailman valtiot muurasivat yhteisen kivijalan, jolle rakentaa jatkoa. Siitä on vasta muutama vuosi.

“APJ” eli Aika Pariisin Jälkeen

Kun puhutaan edistyksestä, Tynkkynen mainitsee S-käyrän. S-käyrä on eräänlainen edistyksen mekanismi, joka on syytä ymmärtää.

I Rom lockade klimatdemonstrationen tiotusentals deltagare
Kuvateksti Ilmastomielenosoitus Italiassa 2019.

Kaikki alkaa pohjalta.

– Viiva piirtyy hitaasti eteenpäin ja näyttää, että mitään ei tapahdu. Mutta yhtäkkiä linja nousee jyrkästi ylöspäin, kunnes se tavoittaa saturaatiopisteen ja tasoittuu. Kuviosta tulee vähän S:n mallinen, Tynkkynen kuvaa. 

Tämän olemme nähneet sähköautoissa. Aluksi niille naureskeltiin, sitten tulee Tesla ja loputkin.

Nyt sähköautojen myyntikäyrät sojottavat yläviistoon muuallakin kuin Norjassa. Lund puhuu akkuteknologian läpimurrosta 2016 paikkeilla, asialla kiinalaiset. Ketkäs muut.

EU:n hiilineutraaliustavoite 2050 ei olisi ollut mahdollinen edes kolme vuotta sitten.

― Oras Tynkkynen

Edistysaskeleetkin vaikuttavat noudattavan S-käyrää. Tapahtumia on niin paljon, että on parasta tehdä lista. Tynkkynen tykittää vuodesta 2018 tähän päivään.

IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti ravistelee maailmaa.

Nuoret ilmastoaktivistit vaikuttavat kiistattomasti poliittisiin päättäjiin.

Yhä useampi valtio ratifioi Pariisin sopimuksen.

Biden voittaa vaalit. Se on tärkeää, koska Trumpin Amerikka oli suoranainen haitta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi Brasilian oli helpompi olla hankala, kun Yhdysvallat oli epäsuorasti tukena.

Koko EU:n hiilineutraaliustavoite 2050 ei olisi ollut mahdollinen edes kolme vuotta sitten.

Kiinallakin on oma päästökauppa, joskin se vaatii trimmausta, mutta se on.

New Yorkin pörssi tammikuussa.

Pelle, Aku ja Roope

Viimeisenä virstanpylväänä professori Peter Lund nostaa esiin yritykset ja rahoitussektorin. Vertaus löytyy Ankkalinnasta.

– Ensin on Pelle Peloton. Sitten tulee joukko Akuja, jotka yrittävät ja yrittävät, heitä on paljon. Lopulta paikalle saapuu Roope Ankka. Hän katsoo numerot, järkeistää, skaalaa. Roope on rahoitussektori., Lund muovaa ja jatkaa.

– Rahoitussektori puhuu vakavaa asiaa.

Poliittinen päätöksenteko, kansalaismielipide ja rahoitussektori osoittavat samaan suuntaan, hiilineutraaliuteen. Näin ei todellakaan ollut vuonna 2000. 

Tuhansia miljardeja hallinnoivat suursijoittajat pitävät ilmastokriisiä niin suurena uhkana, että se huomioidaan jatkuvasti enenevissä määrin sijoitusratkaisuissa. Varoja vedetään pois fossiilialoilta.

Asetelma on kääntynyt jopa päälaelleen. Lundin mukaan tällä hetkellä yritykset ovat ilmastotoimien eturintamassa, ne odottavat ja vaativat regulaatiota poliitikoilta, jotka laahaavat perässä.

Ihmeellinen kokonaisuus. Poliittinen päätöksenteko, kansalaismielipide ja rahoitussektori osoittavat samaan suuntaan, hiilineutraaliuteen. Näin ei todellakaan ollut vuonna 2000. 

Sokerina pohjalla on vielä tiede.

Jääpaasista koostuva taideteos Kansalaistorilla Helsingissä 6.8.2021
Kuvateksti Ilmastonmuutosta käsittelevä taideteos Helsingissä 2021.

Niin! Entäs se tiede? 

Lokakuussa 2021 Helsingin Kumpulassa, Ilmatieteen laitoksen loungessa, juomme kahvia tutkimusprofessori Tommi Ekholmin kanssa.

– Merkittävin edistysaskel vuodesta 2000 tähän päivään on valtavirtaistuminen. Kenellekään ei tarvitse enää selittää, mikä ilmastonmuutos on. Silloinhan puhuttiin vielä kasvihuoneilmiöstä, Ekholm toteaa.

Jos vuonna 2000 oltaisiin kysytty, kuinka paljon pitää päästöjä vähentää, ei olisi osattu vastata. Nyt osataan.

― Tommi Ekholm

Toisin kuin mielipiteissä, politiikassa tai taloudessa, ilmastotieteen suuri viesti on ollut sama jo pitkään. Kehitys 1800-luvun lopulta saakka on luonteeltaan ollut tarkentavaa. 

– Jos vuonna 2000 oltaisiin kysytty, kuinka paljon pitää päästöjä vähentää, ei olisi osattu vastata. Nyt osataan, Ekholm jatkaa.

Tueksi on opittu valtavasti aerosoleista, pilvistä, merivirroista, takaisinkytkennöistä, ilmastoherkkyydestä, hiilinieluista ja niin edelleen. Lista on hengästyttävä.

Ne ovat ratkaisevan tärkeitä palasia samaan kuvaan, joka piirtyy hienosti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, kautta. Järjestö ei itse tuota uutta tutkimusta vaan lukee muiden laatimia, tuhansittain, ja kokoaa niistä aika ajoin yhteenvedon. 

Taas numerot puhuvat puolestaan.

2001 IPCC:n kolmannen raportin mukaan ilmastonmuutoksen ja ihmisten toiminnan välisestä yhteydestä on "uusia ja entistä vahvempia todisteita".

2007 IPCC:n neljäs raportti piti "yli 90 prosenttia varmana sitä, että kasvihuonepäästöt ovat syypää ilmastonmuutokseen".

2013 IPCC:n viides raportti piti "95 prosenttia varmana, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta".

2021 IPCC:n kuudes raportti on asiasta varma. "Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama."

Kehityksemme etenee kuin portaikko, uusi askel rakentuu edellisen päälle. Emme voi harpata kovin monen portaan yli ja rakentamisellekin pitää varata aikaa.

Vaikka on kiire, asetelmat ilmastonmuutoksen hillintään ovat huomattavasti paremmat kuin vuonna 2000.

Yle on aloittanut ilmastonmuutoksen päivittyvän seurannan. Seuranta-artikkelista pääset lukemaan tärkeimmät ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyvät uutiset. Artikkeliin pääset tästä! Artikkelin chat-välilehdellä voit myös esittää kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen!

Päivitetty 9.37: lisätty tieto seuranta-artikkelista.