Maaret Kallio ja Jarno Limnéll: "Armollisuudesta puhutaan keinotekoisesti toistellen, että sinä riität ja ole vain armollinen, mutta niin helppoa se ei ole"

Maaret Kallio ja Jarno Limnéll puhuvat kuukausittain vaihtuvan vieraan kanssa tunteista Yle Radio Suomen Menikö tunteisiin -radio-ohjelmassa. Jokaisesta jaksosta sisarukset myös kirjoittavat toisilleen avoimen ja julkisen kirjeen. Toisessa jaksossa sisko ja veli kohtaavat armollisuuden.

Veljeltä siskolle:

Armollisuus on asia, jota olet minulle elämässä opettanut. Sitä, että aina ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen ja että riittää ihan sellaisenaan kuin on. Sitä, että osaan kuunnella itseäni ja välillä hellittää. Myönnän, että edelleen opettelen noita asioita. Armollisuuden pohdinta on myös minulle ollut ajattelutavan muuttamista elämään. Mitä armollisuus sinulle siskoni merkitsee?

Kun mietin tunteita ja sinua siskoni, minulle tulee kaksi asiaa ensimmäisenä mieleen. Toivo ja armollisuus. Toivo merkitsee minulle uskoa tulevaan ja että pimeimpinäkin hetkinä on valoa nähtävissä. Niin kauan kun on toivoa, on tulevaisuutta. Toivo on minulle hyvän olon tunne – kuten on armollisuuskin.

Muistan miten nuorempana ihmettelit sitä, kun treenasin välillä itseni uuvuksiin tai luin koulukirjoja yötä myöten. Sanoit, että pitäisi olla armollisempi itseään kohtaan. Itse puolestaan koin, että halusin panostaa asioihin, joissa halusin pärjätä. Minulle se ei tuntunut armottomuudelta vaan päämäärätietoisuudelta. Siinäkin on mielestäni tiettyä armollisuutta, että on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan ja että tietää mikä se oma intohimo elämässä on. Ehkä armollisuus ja armottomuus ovat yksinään liian jyrkkiä ääripäitä, sillä niitä molempia tarvitaan elämän eri vaiheissa. Tunteisiin ne molemmat joka tapauksessa vahvasti menevät. 

Minulle armollisuus yhdistyy vahvasti arvoihin. Huomaan, että iän myötä pysähdyn yhä useammin pohtimaan arvojani. Siis asioita ja periaatteita, jotka minulle ovat elämässä tärkeimpiä. Ehkä sekin on eräänlaista armollisuutta, että tietää arvonsa ja pyrkii arkipäivässä elämään niiden mukaisesti.

Sinä, siskoni, olet herkkä ihminen. Jatkuva halusi auttaa muita hyvällä sydämellä sekä omien unelmiesi tavoitteleminen saavat minut kuitenkin kysymään – oletko riittävän armollinen itsellesi?

Siskolta veljelle:

Ajattelen samoin, ettei armollisuus tai armottomuus ole mustavalkoinen joko-tai, vaan jatkumo, jolla tuleekin voida liikkua. Mutta pelkkä armottomuus on kovaa ja jyrkkää, eikä se kuule itseä tai toista. Lujuutta sen sijaan tarvitaan, pitämään rajoja itselle ja toisille. Lujuus on monella tapaa osa armollisuutta. Pyrkimystä johonkin, kohti hyvää. Jo hyvän yrittämisessä on paljon toivoa.

Minulle toivo ei ole tunne, vaan keskeinen elämän voimavara, jonka sisälle mahtuvat epätoivo ja toivottomuuskin. Toivo tarkoittaa mahdollisuuksia: nousta, yrittää, epäonnistua,  korjata ja toipua. 

Arvojen pohtiminen on todella tärkeää. Pelkkä ajatteleminen tai edes puhuminen ei kuitenkaan riitä, jos mitään ei tapahdu tekojen tasolla. Moni puhuu paljon kaunista, mutta tekee sitä ajallisesti ja konkreettisesti varsin vähän. Armollisuutta tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun pitää katsoa jotain ikävää kohti. Vaatii paljon ymmärtää, tunnustaa ja vielä korjata sitä, missä on itse toiminut väärin tai jättänyt puuttumatta epäoikeudenmukaisuuteen.

Joskus armollisuudesta puhutaan keinotekoisesti toistellen, että sinä riität ja ole vain armollinen. Niin helppoa se ei todellakaan ole, sillä ihmisyyden suurien kysymysten ydin on paljon ajattelua syvemmällä. Joskus on oltava kaikkein armollisin omassa armottomuudessaan, että tällainenkin puoli minussa näemmä on ja aina uudelleen se nostaa päätään. Vaativuuttakin tarvitaan, mutta kovuutta ei ehkä milloinkaan. 

Armollisuuden myötätuntoinen ote on osin jo varhain saatua, mutta onneksi myös läpi elämän opittavissa. Olen sitä itsekin joutunut paljon opettelemaan ja edelleen opin. Myös ympäristöllä on merkitystä: kenen kanssa, millaisessa ajassa ja yhteiskunnassa elää. Sen armollisuudesta ja armottomuudesta kannamme palasemme jokainen.

Kiira Korpi – "Nouse ylös ja hymyile"

55:17

Mitä ajatuksia aihe sinussa herätti? Voit keskustella siitä tiistaihin 26.10. klo 17 asti. Voidaksesi osallistua keskusteluun sinun on kirjauduttava sisään Yle Tunnuksella. Kaikki kommentit moderoidaan, joten maltathan hetken, mikäli kommenttisi ei heti ilmesty näkyviin.