Hyppää pääsisältöön

Luonto

Tällainen on Suomen sää vuonna 2100 – Meteorologi Kerttu Kotakorpi teki neljän vuodenajan ennusteet 80 vuoden päähän

Vuoden 2100 sääennusteissa on luvassa tulvia, kuivuutta, rankkasateita ja ennätyshelteitä.

Suomen ilmasto kokee ennennäkemättömän mullistuksen kuluvan vuosisadan aikana. Talvet lämpenevät ja lyhenevät, sademäärät kasvavat, kesät kuumenevat ja Itämeren pinta nousee.

Se, millainen ilmasto Suomessa on vuonna 2100 riippuu siitä, miten paljon päästöjä pystytään hillitsemään. Näissä ennusteissa oletetaan, että kasvihuonepäästöjä pystytään rajoittamaan kohtuullisesti. Vaikka ilmasto lämpenee, Suomen ilmastolle tyypillinen vuosien välinen vaihtelu säilyy, joten tulevaisuudessakin on odotettavissa myös tavallista viileämpiä kesiä ja kylmiä talvia. Ne kuitenkin harvinaistuvat ja tämän artikkelin kaltaiset sääkartat ovat hyvin mahdollisia vuonna 2100.

Marraskuu vuonna 2100: "Sateiden yhteydessä tehtiin uusi marraskuun sade-ennätys"

Vuonna 2100 syksy on sateinen ja pimeä. Aurinko piilottelee paksun pilvipeitteen takana ja lunta on turha odotella ainakaan vielä marraskuussa. Lämpötila pysyttelee nollan ja kymmenen asteen välillä. Lapissa pysyvä lumipeite saadaan todennäköisesti vasta joulukuussa ja eteläisessä Suomessa sitä tuskin tulee koko talvena. Loka-marraskuussa alkaa pitkä valoton kausi, joka voi kestää jopa maaliskuulle asti.

Autoja pysähtyneenä Jyväskylän Rantaväylällä Satamakadun risteyksessä. Vesisateinen lokakuinen sää.
Kuvateksti Vuonna 2100 "marraskuu" kestää neljä kuukautta. Marras-helmikuu on sateinen ja pilvinen, aurinkoa ei juuri näy. Lumettomuus pahentaa pimeyttä ja rankkasateiden määrä kasvaa.

Vaikka myrskyjen ei ennusteta lisääntyvän tulevaisuudessa, tuulisuus lisääntyy ja yksittäiset myrskyt voivat voimistua. Erityisesti marraskuu on tuulinen, ja koska routa ei enää suojaa puustoa samalla tavalla kuin aiemmin, tuuli aiheuttaa tuhoa metsissä.

Sateiden ja tuulien lisäksi voimakkaat matalapaineet aiheuttavat myös meritulvia. Koska vuonna 2100 merenpinta on noussut Suomenlahdella jo 30 senttimetriä, etelärannikolla on varauduttava tulviin. Tulvat tunkeutuvat sisämaahan ja pahimmillaan merivesi voi nousta myrskyjen yhteydessä Haminan edustalla yli 2,5 metriä.

Jätepaperipaalit koottiin tulvaesteiksi Helsingin Kauppatorille v. 2005
Kuvateksti Vuonna 2005 merivesi kasteli Helsingin kauppatorin, ja tulvan nousua yritettiin estää paperipaaleilla. Vuonna 2100 tulvat pahenevat ja yleistyvät ja Helsingin on ennen sitä keksittävä, miten se suojaa kaupungin tulvivalta mereltä.

Tammikuu vuonna 2100: "Eteläosassa terminen talvi ei ole edelleenkään alkanut"

Ilmaston lämpenemisen huomaa hyvin talvisin. Jo nyt termisen talven pituus on lyhentynyt useilla viikoilla, eikä eteläiseen Suomeen saada lunta joka vuosi kuin ajoittain. Vuonna 2100 talvi on pimeämpi kuin nykyään, sillä aurinko näyttäytyy harvoin, pilvisyys on runsasta ja joulu-helmikuun aikana sadepäiviä on 25 prosenttia enemmän kuin nykyään. Sateet ovat myös entistä rankempia.

Talvet lämpenevät kaksi kertaa enemmän kuin kesät. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa mitataan tuskin koskaan yli -15 asteen pakkasia. Lapissakin pakkaspäivät ovat vähentyneet kolmanneksen vuoteen 2100 mennessä ja kovimmat pakkaset ovat leudontuneet. Lunta Lapissa vielä on, vaikka se tulee yhä myöhemmin.

Vuonna 2100 lumiaika on vähentynyt Lapissa kolmanneksen. Lumen määrässä se ei ole kuitenkaan näkynyt, sillä samaan aikaan sademäärät ovat kasvaneet. Kun Lapissa vuonna 2100 sataa lunta, sitä saattaa tulla kerralla hyvin paljon, sillä sademäärät kasvavat edelleen, ja kun lämpötilat ovat vielä pakkasen puolella, sade tulee lumena. Päivät, jolloin lunta tulee yli 25 cm ovat Lapissa vuonna 2100 yhtä yleisiä kuin nytkin.

Näkymä sateista Pohjoisesplanadia pitkin itään, Katajanokan suuntaan.
Kuvateksti Eteläisessä Suomessa talvet ovat tulevaisuudessa yhä useammin lumettomia eikä termistä talvea saada välttämättä lainkaan.

Hiihtämään pääsee Lapissa siis tulevaisuudessakin, mutta metsille painavat lumimassat ovat kurjempi juttu. Vuonna 2100 Lapin metsissä on nimittäin tapahtunut muutoksia: euroopankuusi on vienyt tilaa kapeammalta siperiankuuselta, joka on sopeutunut pohjoisen oloihin. Koska Perämeri on yhä pidempää jäätön, tykkylumikuormat lisääntyvät. Puu voi saada kannateltavakseen satojen tai jopa tuhansien kilojen painoisen lastin lunta, ja siihen leveämpi euroopankuusi ei ole tottunut. Vaurioituneet metsät ovat myös ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyneiden tuhohyönteisten mieleen.

Upplega på träd vid Luosto-fjället i Lappland.
Kuvateksti Lapissa on vuonna 2100 lumiaika on lyhentynyt, mutta lunta on vielä luvassa.

Etelämpänä rankat sateet aiheuttavat tulvia syksyisin ja talvisin. Talven valunta kaksinkertaistuu suuressa osassa Suomea. Maa, joet ja järvet eivät pysty imemään kaikkea vettä. Tulvien yksi suuri ongelma on niiden ennakoimattomuus: kun ennen tulvia kehittyi lähinnä keväisin, nyt niitä voi tulla mihin aikaan vuodesta tahansa. Kevättulvat tulevat itse asiassa vähenemään, sillä lumien sulamisvesiä ei enää ole, paitsi Lapissa.

Huhtikuu vuonna 2100: "Ensimmäinen hellepäivä on mitattu jo tänään"

Vuonna 2100 kevät saapuu varhain. Sää on aurinkoinen ja lumet häviävät hetkessä. Kasvukausi on pidentynyt Suomessa paikoin jopa kolme kuukautta, ja jos liika kuivuus tai halla eivät pilaa viljelmiä, vappuna saadaan jo uusia perunoita.

Suomen kevät vuonna 2100 on hyvin erinäköinen pohjoisessa ja etelässä. Lapissa lumien sulamisvedet voivat vielä aiheuttaa tulvia, mutta maan etelä- ja keskiosassa aurinko kuivattaa maan nopeasti. Pohjoisessa kuivuusongelma alkaa toukokuun jälkeen, mutta siellä kuivuus ei äidy niin pahaksi myöhään sulavan lumen ja lyhyen, sateisen kesän ansiosta. Nykyään ankaraa kuivuutta esiintyy keväisin kerran kymmenessä vuodessa, mutta vuosisadan lopulla ankaraa kuivuutta voi olla lähes joka kolmas vuosi.

Jussi Uutela ja Heimo Flinck
Kuvateksti Kevättulvien riski pienenee, sillä lumen sulamisvesiä ei enää ole niin paljon. Lapissa joinakin vuosina saattaa edelleen olla runsaslumisia talvia, jolloin keväällä on varauduttava tulviin. Samaan aikaan etelässä voi olla rutikuivaa.
Metsän kulotusta.
Kuvateksti Keväällä on vuonna 2100 kuivaa. Ruohikko ja metsäpalojen vaara on kasvanut erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Kevät ei ole helppoa aikaa siitepölyallergikoille. Koska lehtipuut ovat vallanneet alaa etelän metsissä, siitepölyä on ilmassa enemmän. Koska kevät on aikaistunut, myös sen tuotanto on alkanut aikaisemmin. Samoin siitepölyn kaukokulkeumia saadaan entistä aiemmin, joten siitepölykausi voi kestää jopa kahdeksan kuukautta. Pujon, koivun, heinien, lepän ja pähkinäpensaan lisäksi tulevaisuudessa allergiaoireita lisäävät uudet lajit, kuten pujon sukulaiset tuoksukit.

Heinäkuu vuonna 2100: "Metsäpalovaara on korkea koko maassa pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi"

Jos kasvihuonepäästöjä onnistutaan rajoittamaan kohtuullisesti, Suomen kesät kuumenevat keskimäärin noin 3 astetta. Hellepäivät eli yli 25 asteen päivät lisääntyvät jo pelkästään lämpötilannousun seurauksena, mutta helleputkia ja kuivuutta pahentaa myös se, että paikallaan pysyvät säätyypit yleistyvät. Ennen vuotta 2100 hellepäivät kolmin- tai nelinkertaistuvat Suomessa. Oikein kuumina jaksoina helpotusta ei saada edes öisin, sillä ilma ei ehdi viiletä lyhyenä kesäyönä, ja öistä tulee yhä useammin trooppisia eli lämpötila ei laske koko vuorokautena alle 20 asteen.

Vaikka kesällä ilmasto ei muutu niin radikaalisti kuin talvella, paikalleen juuttunut korkeapaine on todellinen ongelma ihmisille ja luonnolle. Helleputkia voi ilmetä milloin tahansa touko-syyskuussa ja pahimmillaan ne ovat heinä-elokuussa. Yli 30 asteen lämpötiloja mitataan kymmenen kertaa useammin kuin nykyään, ja vuonna 2100 Suomessa on jo nähty yli 40 asteen hellepäiviä.

Barn badar i fontän i Moskva.
Kuvateksti Kesäisin kuumuus koettelee erityisesti kaupungeissa, joissa kuumuus nousee muita alueita tukalammaksi. Vuonna 2100 on nähty jo yli 40 asteen hellepäiviä. Myös yöt ovat trooppisia.

Vuonna 2100 päivät, jolloin on maastopalovaroitus ovat lisääntyneet 30 prosenttia. Luonto kuivuu ja tuulet lisäävät palojen leviämistä. Korventunutta kotipihaa tekisi mieli kastella, mutta pohjavesi on vähissä. On hyvin mahdollista, että loppukesästä vedenkäyttöä joudutaan säännöstelemään huonon pohjavesitilanteen vuoksi.

Helle lisää myös kuolleisuutta nopeasti. Erityisen vaarallista se on perussairaille ja vanhuksille, joiden kuolleisuus lisääntyy merkittävästi pitkittyneiden helteiden aikana. Lämpösaarekeilmiön vuoksi kaupungeissa saattaa olla yli kymmenen astetta kuumempaa kuin sitä ympäröivillä alueilla. Mereen tai järveenkään ei tee mieli pulahtaa, sillä lisääntynyt ravinnekuorma ja paahtava helle ovat saaneet sinilevät kukoistamaan.

Markbrandsbekämpning pågår.
Kuvateksti Paikalleen juuttuneet korkeapaineet aiheuttavat kesäisin pitkiä helleputkia, jolloin luonto ja eläimet ovat koetuksella. Metsä- ja ruohikkopalojen vaara kasvaa.

Kun helteet vihdoin hellittävät, luvassa on voimakkaita rankkasateita ja ukkosia. Vaikka keskimääräinen sademäärä ei muutu kesäisin yhtä paljon kuin talvella, rankkasateiden arvioidaan voimistuvan. Hyvin voimakkaiden, yli 30 mm vuorokaudessa vettä tuovien sateiden ennustetaan lisääntyvät puolella nykyiseen verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Kun hellejakson päälle saadaan tällainen kuuro, rutikuiva maa ei pystykään imemään kaipaamaansa vettä. Kaupungit lainehtivat, ja ellei hulevesiä ehditä käsitellä, epäpuhtauksia voi päätyä luontoon ja pohjaveteen.

Ukkospuuskien ohella lisääntyvät myös äärimmäiset ilmiöt, kuten syöksyvirtaukset ja trombit. Ne ovat kuitenkin edelleen hyvin harvinaisia myös vuonna 2100.

Auto ajaa lainehtivalla Kuopion Satamakadulla rankkasateen jälkeen.
Kuvateksti Rankkasateiden voimistuessa ilmastonmuutoksen seurauksena hulevesitulvien riski suurenee.

Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa jo nyt. Kuuntele tarinoita muuttuneesta Suomesta Areenasta!

Ylen päivittyvästä seuranta-artikkelista pääset lukemaan tärkeimmät ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyvät uutiset. Seuranta-artikkeliin pääset tästä. Artikkelin chat-välilehdellä voit myös esittää kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen.