Hyppää pääsisältöön

Yle Radio 1

Suomalainen suorittaa koko elämänsä – Kerro, mistä hyvä elämä koostuu?

Päivitetty 26.10.2021 10:20.
Toimittaja Satu Kivelä, Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta.
Kuvateksti Toimittaja Satu Kivelä selvittää audiosarjassaan ihmisyyden mysteerejä. Voit kertoa omista kokemuksistasi tämän jutun lomakkeella.

Suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu suorittajakansalaisuuden vaatimus, ja se aiheuttaa tyytymättömyyttä, väittää professori Arto O. Salonen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan kilpailua, tehokkuutta ja mitattavuutta. Professori Arto O. Salosen mukaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu riittämättömyyden idean varaan.

– Eihän meillä puhuta siitä, kuinka suuri talouden pitäisi olla, vaan siitä, että sen pitäisi olla vähän suurempi kuin meillä nyt on. Sama juttu kansalaisen kohdallalla sopiva suorite on vähän enemmän kuin mitä oli ennen.

Salosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei suostuta määrittelemään, kuinka monta suoritusta on riittävästi aikayksikköä kohden. Ajatus jatkuvasta parantamisesta kätkee sisäänsä suoritusten lisäämisen.

– Jos nyt tehtiin minuuttia kohden kaksi suoritusta, niin toivottavasti ensi vuonna tehdään kaksi tai jopa kolme. Olo tulee jossain vaiheessa tukalaksi, kun riittävyys on jatkuvasti karkaava tavoite elämässä, toteaa Salonen. 

Emme yhteiskuntana ja kansalaisina koskaan saavuta sitä, mitä tavoittelemme. Tämä on omiaan ruokkimaan suorituskansalaisuutta. Myös hyvä elämä alkaa määrittyä suoritteiden kautta. 

– Yhteiskunnassa alkaa saada tilaa ansioon perustuva oikeudenmukaisuus. Tarpeeseen perustuva oikeudenmukaisuus jää taka-alalle. Ihmiset kokevat helposti mitättömyyttä ja riittämättömyyttä, jos suoritteita ei ole riittävästi saatu aikaiseksi omasta tai sen yhteisön mielestä, johon ne suoritteet liittyvät, sanoo professori Arto O. Salonen.

Huono-osaisten ja hyväosaisten välinen kuilu on kasvanut myös Suomessa entisestään. Keskivertosuomalaisella on kotitaloudessaan 10 000 hyödykettä käden ulottuvilla, mutta joillakuilla on pulaa ruuasta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2019 liki 900 000 ihmistä. Köyhyys heikentää terveyttä, vaikuttaa ajatteluun ja vie uskon tulevaisuuteen

”Yhteiskunnassa alkaa saada tilaa ansioon perustuva oikeudenmukaisuus.”

Länsimainen teollinen yhteiskunta on rakentunut sen varaan, että meillä on tyytymättömyyttä, jota lääkitään kuluttamalla. Professori Arto O. Salonen kertoo, ettei ole vielä tavannut sellaista ihmistä, jonka päämääränä on saada kuukausittain lisää tyytymättömyyttä. Mehän haluamme olla tyytyväisempiä, ja tyytyväisuus tulee siitä, että kiinnitämme huomiota siihen, mitä meillä on, eikä siihen, mitä meiltä puuttuu, ajattelee Salonen.

– Mitä jos jokainen suomalainen toteaisi, että minulla on jo kutakuinkin kaikki, mitä hyvään elämään tarvitaan. Sehän olisi vallankumous! Samalla koko systeemi tulisi haastetuksi, kun emme hamuaisi jatkuvasti jotain uutta ja enemmän ja sitä kautta pitäisi yhteiskunnan rattaita pyörimässä, kuten sanonta kuuluu, toteaa Salonen.

”Suorittajakansalaisuus on saanut tosi paljon sijaa meidän ajattelussa ja tekemisessä.”

Alun alkaen tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä trimmattiin, koska siihen liittyi lupaus, että sitten ihmisille jäisi enemmän aikaa läheisille, luonnolle ja pysähtymiselle.

– Meillä on käytössä yhden planeetan resurssit, joten tarvitsemme tehokkuusajattelua, mutta siihen rinnalle tarvitsemme hyvinvointikäsityksen laajentamista. Mistä rikkaudessa on kyse? Onko se aika- vai rahakysymys vai sitä, että pystyn jakamaan elämäni ilot ja surut muiden kanssa, pohtii Salonen.

Kun juoksemme vuosi vuodelta kovempaa, emme enää kiinnity omaan elämäämme. Salonen luonnehtii ilmiötä eräänlaiseksi elämästä ohi elämiseksi. 

–  Kaikilla ihmisillä on ongelmia. Yllättävän monet ongelmat ovat universaaleja, ja ne liittyvät kaikkiin ihmisiin. Inhimillisyys ja ihmisyyden jakaminen voisi olla iso askel eteenpäin ajassa, jossa suorittajakansalaisuus on saanut tosi paljon sijaa ajattelussamme ja tekemisessämme, sanoo professori Arto O. Salonen.

Kerro, mitä hyvä elämä merkitsee sinulle? Kerro kokemuksistasi torstaihin 11.11.2021 mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Täytä lomake.