Hyppää pääsisältöön

Yle Radio 1

Koti on ihmisoikeus

Vuodelta 2021

Koti, korona ja kodittomuus

29:16

Asunnottomuus on olosuhde ja tilanne ei ihmisen piirre. Koti päätyy summaamaan eriarvoisuuden, jossa ihmiset eri puolilla maailmaa elävät, sanoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari.

Koronapandemia toi näkyville yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja elämänmenon tempon. 

Antropologian professori Thomas Hylland Eriksen on kuvannut maailman nykymenoa termillä ylikuumentuminen. Eriksen viittaa termillä kokonaisvaltaiseen elämänmenon kuumentumiseen.

– Nyt on hyvä aika pohtia aiemman elämän tottumuksia. Voiko pandemian jälkeinen aika johtaa johonkin hitaampaan aikaan? On nähty, että kodin merkitys on kasvanut. On kiinnostavaa katsoa tuleeko koronan jälkeisestä ajasta uusi kodin kultakausi, pohtii sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari.

”Voiko pandemian jälkeinen aika johtaa johonkin hitaampaan aikaan.”

Kriisit kasvattavat yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Yhdistyneet kansakunnat eli YK pyrkii siihen, ettei maailmassa olisi asunnottomuutta ja valtiottomuutta. Absoluuttinen köyhyys on maailmassa vähentynyt, mutta emme ole silti onnistuneet ratkomaan asunnottomuutta ja valtiottomuutta, toteaa Halme-Tuomisaari.

– Raporttien mukaan köyhyys ja kodittomuus ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa pandemian vuoksi. Yhdysvalloissa sosiaaliturva on hyvin puutteellinen, joten siellä asunnottomuus nähdään helposti yksilön omana syynä ja jopa ominaisuutena, kertoo Halme-Tuomisaari.

Asunnottomuudessa on kyse rakenteellisesta ja yhteiskunnallisesta ongelmasta. Asunto on ihmisoikeus. Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan Suomessa on asunnottomana on yli 4000 ihmistä.

– Koti päätyy summaamaan eriarvoisuuden, jossa ihmiset eri puolilla maailmaa elävät, kertoo  sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari.

”Kodittomuutta ei pitäisi olla siinä mittakaavassa kuin sitä on.”

Asunnottomuus on olosuhde ja tilanne ei ihmisen piirre. Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan asunnottomuuden syitä ovat eriarvoisuus, talouden suhdannevaihtelut, väestönkasvu ja kaupungistuminen.

–  Suomessa on pääsääntöisesti hyvä sosiaaliturva, mutta samaan aikaan tiedämme, että yhteiskunnan suojaverkon läpi voi myös tipahtaa. Kodittomuutta ei pitäisi olla siinä mittakaavassa kuin sitä on eikä Suomen kaltaisessa valtiossa lainkaan, toteaa Halme-Tuomisaari.

”Tutkimusten mukaan kaupallinen kaupunkitila on lisääntynyt viime vuosien aikana.”

Koti on myös se oma asuinmaa, oma kulttuuri ja yhteisö. Meillä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa onneksi vahva tunne jaetusta tilasta. Ruotsissa puhutaan kansankodista. Halme-Tuomisaari ajattelee kansankodin avoimena ja jatkuvasti muuttuvana.

–  Kansankoti on julkinen tila, jonne kaikki tuntevat olevansa tervetulleita, jossa kaikilla on hyvä olla, ja on jaettua välittämistä, sanoo Miia Halme-Tuomisaari. 

Suomessa on edelleen kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuisia julkisia tiloja, kuten kirjasto, joka on käyttäjille maksuton, ja uimahalli, jossa on pieni pääsymaksu. Molemmat palvelut kustannetaan suurimmaksi osaksi verovaroin. 

– Tutkimusten mukaan kaupallinen kaupunkitila on lisääntynyt viime vuosien aikana. Siitä ollaan ihan syystä huolissaan. On äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunnassa säilyy syvempi solidaarisuus, pohtii sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari.