Hyppää pääsisältöön

"IhQdaa", saldoraja ja mp3-soitin — tällaista oli teini-ikäisen elämä vuosituhannen vaihteessa

Kasari ja ysäri muistetaan, mutta mikä on "nollari"? 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nuorisomuoti ja -kulttuuri muotoutuivat musiikin ja internetin murroksessa. Aikakauden nuortensarjat muistuttavat, miltä Y-sukupolven teini-ikä näytti.

2000-luvun alussa syntyi muotitrendejä, jotka muistetaan edelleen. Matalavyötäröisten farkkujen pariksi puettiin napapaita.

Lauran elämää -nuortensarjassa (2002) seurattiin yläkouluikäisen Lauran (Oona Louhivaara) elämää.

Lauraan ihastunut Tauski (Joni Virtanen) nähtiin ajalle tyypillisessä, runsaalla hiusgeelillä muotoillussa piikkitukkatyylissä.

Vahvasti tupeeratut hiukset, rikottu leikkaus ja sivujakaus kuuluivat myös hiusmuotiin. Parasta aikaa -sarjan (2009) Eve (Emma Kunnas) oli laittanut hiuksiinsa trendikkäitä vaaleita raitoja, kun taas hänen paras ystävänsä Iira (Erika Vikman) meikkasi ja pukeutui ajan värikkään muodin mukaan.

Luonnollisuus ei ollut 2000-luvun alun juttu: hiukset värjättiin näyttävästi, meikkiä laitettiin runsaasti ja asusteilla korostettiin jo valmiiksi värikkäitä asuja.

Lävistykset yleistyivät nuorten keskuudessa. Kasvolävistykset, kieli- ja napakorut olivat trendikkäitä valintoja.

Nylon Beatin ja muun 1990-luvulla ilmestyneen pop-musiikin rinnalle nousi suomalaisen hiphop-kulttuurin kasvun myötä myös kotimainen rap-musiikki. Kotimaisten räppäreiden muotivaikutteet rantautuivat musiikin mukana Yhdysvalloista.

Suomessakin hiphop-fanit pukeutuivat durag-huiveihin, lippiksiin, ylisuuriin farkkuihin ja huppareihin.

Durag-huivi on peräisin afroamerikkalaisesta kulttuurista. Huivin avulla on muotoiltu kampauksia ja kuvioita kiharoihin hiuksiin ja toisaalta huivi pitää myös hiukset paikoillaan nukkuessa.

Maailmalta tullut muoti ja erilaisista kulttuureista lainatut trendit omaksuttiin sujuvasti osaksi omaa pukeutumista. Kulttuurisesta omimisesta ei vielä 2000-luvun alussa juurikaan puhuttu.

Nuoriso jakaantui selkeästi omiksi ryhmikseen. Pissikset, fruittarit, gootit, hevarit, tavikset ja hopparit olivat millenniaalien alakulttuureja, joihin identifioiduttiin omien mielenkiinnon kohteiden kautta.

Rakastuin mä luuseriin -sarja (2004) esitteli erilaisten nuorisoryhmien välisiä suhteita ja kohtaamisia. Voiko pissis rakastua tavikseen?

Pissiksiksi eli pissaliisoiksi kutsuttiin tyttöjä, joihin yhdistettiin meikkaaminen, siiderin juominen sekä matalavyötäröiset farkut. Pissisten suusta kuultiin hokemia, kuten "ihQdaa" ja "LOL".

Harva nuori kuitenkaan ajatteli itseään pissiksenä, vaan kyseessä oli ennemminkin ulkopuolisten antama, negatiivinenkin määritelmä.

Sara Melleri esitti Rakastuin mä luuseriin -sarjassa stereotyyppistä pissishahmoa: ruotsin opiskelun sijaan Iina innostui enemmän potentiaalisista poikaystävistä, uusista meikeistä ja luokkatovereiden huomiosta.

Raskaan metallimusiikin fanit pukeutuivat mustiin ja huulipunan väriksi valikoitui verenpunainen. Tyyliin pukeutujia kutsuttiin gooteiksi tai hevareiksi, 2000-luvun nuoria usein pilkalliseen sävyyn teinigooteiksi.

Levyhyllyyn kerättiin kotimaisten yhtyeiden, kuten HIMin, Nightwishin, The Rasmuksen ja The 69 Eyesin musiikkia.

Lauran elämää -sarjassa goottityyliä edusti Terri (Essi Pitkänen).

Kännykkä oli mitä todennäköisimmin Nokia. Etenkin 3310-malli oli suosittu. Yksi yleisimpiä kysymyksiä kaveriporukoissa oli "Onko sulla saldoo?"

Nuortenlehtien takakansien mainoksista tilattiin kännykkään logoja, jotka olivat useimmiten tribaalikuvioita tai hauskoja lauseita. Myös soittoääniä tilattiin ja sävellettiin kännyköillä itse.

Tekstiviestien merkkimääriä laskettiin tarkasti, jotta kulut pysyivät saldorajan sisällä.

Tekstiviestejä pystyi tallentamaan vain rajallisen määrän. Tärkeimmät rakkausviestit kopioitiin päiväkirjaan tai jaettiin kirjevihkojen kautta ystäville.

Musiikki kuunneltiin cd-levyiltä. Albumit ostettiin levykaupoista tai kopioitiin itse kaverilta.

Levyhyllystä löytyi usein ainakin yksi "Sekalaista"-kokoelmalevy, johon oli poltettu omia suosikkikappaleita internetistä. Monelta kokoelmalta löytyi Daruden Sandstorm, josta tuli megahitti heti ilmestyttyään.

MP3-soittimet mullistivat pian musiikin lataamisen ja kuuntelun.

Mukana kannettavasta musiikkisoittimesta pauhasi myös perinteinen radio. Radiomafian ohjelmien parissa 1990-luvulla varttuneet nuoret saivat sopeutua muutokseen, kun kanavasta tuli vuonna 2003 YleX.

Perheissä kinasteltiin siitä, kuka nettiä sai käyttää. Kotoa saattoi löytyä internet-yhteys, mutta kotipuhelimen käyttö ei onnistunut samaan aikaan.

Missä teinit sitten surffailivat?

Silloin, kun nettiaikaa herui, nuoret suuntasivat pääasiassa "galtsuun" tai Habbo Hotelliin. IRC-galleria oli ensimmäisiä suomalaisia sosiaalisen median kanavia. Kuvagalleriaan jaettiin kuvia itsestä ja kommentoitiin kavereiden peiliselfieitä.

Olennainen osa IRC-galleriaa olivat myös erilaiset yhteisöt, kuten"Anteeks annan mut en koskaan unohda" tai "Ulkonäköön Ihastutaan Sisimpään Rakastutaan".

Kuvat napattiin juuri yleistyneillä digikameroilla. Puhelimien kameroiden laatu oli huonoa, mikäli niissä vielä edes oli kameraa.

Kännyköillä pelattiin matopeliä, mutta netissä pelaaminen oli vasta tulossa.

Tietokoneiden arkipäiväistymisen myötä lautapelit olivat jo vaihtuneet Playstationiin, Xboxiin ja PC-peleihin. CD-levyjen viereen kertyi oma pino videopeleille, joita myös vaihdeltiin kavereiden kanssa.

Elokuvia ei enää katseltu VHS-nauhoilta, sillä DVD valtasi markkinat. Kotiteatterijärjestelmät yleistyivät ja levyhyllyt täyttyivät entisestään.

DVD-levyjen aikakautta seurasivat suoratoistopalvelut. Kesäkuussa 2007 perustettiin Yle Areena, josta myös artikkelissa mainitut nuortensarjat pääsee katsomaan.

Lähteet:

Yle Uutiset: Muistatko ihkuboksit ja herutuskuvat? IRC-galleria oli miljoonabisnes, jossa nuoret solmivat parisuhteita ja koulusurmaajat kertoivat aikeistaan

Yle.fi: Näkökulma: Afrokiharat ovat paljon muutakin kuin "vain hiukset" – ja siksi niistä pitää puhua enemmän

Komonen, Poikolainen, Salasuo: Katukulttuuri. Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa (2012)

Kuvat ja videot:

1. Graafinen suunnittelija: Laura Rahinantti / Yle
2. Heli Sorjonen / Yle
3. Kuvakaappaus Lauran elämää -sarjasta.
4., 5. Merja Hannikainen / Yle
6., 7., 8., 9. Harri Hinkka / Yle.
10. Video: Lauran elämää -sarja.
11. Kuvakaappaus Lauran elämää -sarjasta.
12., 13. Video: Lauran elämää -sarja.
14. Elina Yli-Ojanperä / Yle
15. Kuvakaappaus Lauran elämää -sarjasta
16. Seppo Sarkkinen / Yle
17. Mika Kanerva / Yle
18. Heli Sorjonen / Yle

Päivitetty 24.11.2021 09:28.