Merenpohja on uusi sienimetsä – levät ovat tulevaisuuden ruokaa, sanoo biologi Roosa Mikkola
Sienimetsään meno on tuttua useimmille, mutta ei lähteminen saaristoon keräämään tulevaisuuden ruokaa, leviä. Tämä ympäristö on kuitenkin hyvin tuttu diplomibiologi Roosa Mikkolalle.
Tarvitset kumisaappaat, kahluuhousut tai jopa märkäpuvun ja snorkkelin. Varustus riippuu siitä, miten syvältä pitää etsiä esimerkiksi suolileviä ja rakkoleviä.
Kahluuhousut eivät ole ihan suoraan marttoihin yhdistettävä varuste.
– Meidät tunnetaan ehkä siitä, että liikumme metsässä keräämässä sieniä tai vastaavaa, mutta tämä on uutta myös meille.
Näin sanoo diplomibiologi Roosa Mikkola, joka on Marttaliiton Itämeri 2.0 projektin projektipäällikkö. Projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Itämeren tutkimuksesta ja siitä, miten voimme tehdä parempia valintoja arjessa puhtaamman ja kalaisamman meren hyväksi.
– Levät kasvavat kivien ja kallioiden päällä, koska niillä ei ole juuria. Ne tarvitsevat siis kovan alustan, johon kiinnittyä. Jos haluat löytää leviä, pitää etsiä paikka, jossa on paljon ja riittävän suuria kiviä, niin löydät leviä, Roosa kertoo.
Tämä on hyvä tietää ennen kuin kerää leviä
Levien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta ei saa tietenkään mennä liian lähelle toisen tilaa tai rantaa.
Satamasta ei myöskään kannata kerätä. Siellä voi olla myrkkyjä. Paras paikka etsiä on siis ulkona saaristossa, kallioisella rantakaistaleella, jolla on vähän veneliikennettä.
Leviä voi kerätä suunnilleen kesäkuusta eteenpäin. Suolileviä voi kerätä jäiden tuloon asti talvella.
Kun olet löytänyt, kerännyt ja perannut leväsi, voit pakastaa ne. Leviä voi säilyttää pakastimessa muutaman kuukauden.
Faktoja levistä
Meidän vesissämme on kolme syötävää levää: suolilevä, rakkolevä ja jouhilevä.
Olet varmasti syönyt leviä joissain muodossa tietämättäsi! Lisäaine karrageenia saadaan punalevistä, ja sitä on usein jäätelössä, karkeissa ja hilloissa sitomassa vettä ja rasvoja toisiinsa.
Leviä käytetään myös kosmetiikan ja joidenkin lääkeaineiden valmistuksessa.
Japanissa syödään noin 5 kilo leviä henkeä kohti vuodessa.
Levien saaminen lautasillemme on tottumuskysmys
Me suomalaiset olemme tottuneet vihreään lautasellamme, mutta myrkynvihreä voi tuntua vieraalta. Miten totumme siihen, että meidän omatkin levämme ovat ihan syötäviä, kun olemme tottuneet herkkuihin Aasiasta?
– Monet meistä syövät hyvin mielellään sushia, ja niissä on jo leviä. Seuraava vaihe olisi kotimainen vaihtoehto, Roosa sanoo.
Levien kartoittamisen sijaan piti alkaa syödä niitä
Roosa Mikkola
Mutta lasten houkutteleminen syömään leviä voi kuulostaa ylipääsemättömältä ongelmalta, kun esimerkiksi jo parsakaali voi aiheuttaa napinaa ruokapöydässä. Roosalla on ratkaisu tähän.
– Olimme merellä lapsiryhmän kanssa keräämässä leviä. Heistä oli tosi hauskaa olla vedessä ja etsiä leviä. Vanhempana voit ottaa lapset mukaan ja kerätä ja samalla maistaa leviä ja näyttää esimerkkiä, sillä leviä voi syödä ihan sellaisenaan paikan päällä, Roosa toteaa.
Se on sopivaa perheen yhteistä tekemistä sieniretken tapaan. Kesällä voi olla erityisen kivaa uida ja sukeltaa leviä. Mahdollisuuksia ja toimintatapoja on monia. Voit yksinkertaisesti kokeilla ja löytää tavan, joka sopii sinulle parhaiten.
Tulevaisuuden ruokaa – myös eläimille
Levät eivät ole sopivaa ruokaa vain ihmisille. Myös naudat voivat täyttää vatsansa meren antimilla. Sillä on jopa myönteisiä ympäristövaikutuksia.
– Kun osa lehmille annettavasta rehusta muodostuu levistä, on tutkimuksen mukaan osoitettu, että niiden metaanipäästöt ovat pienentyneet 82 prosentilla, ja kun on kyse kasvihuonekaasuista, jotka sitovat vielä enemmän lämpöä kuin hiilidioksidi, sillä on valtava vaikutus ilmastoomme, toteaa Roosa.
Levissä on paljon potentiaalia, mutta Suomessa emme käytä täysin tätä potentiaalia, vielä. Muut Pohjoismaat Tanskan johdolla ovat jo tajunneet, miten paljon hyvää voimme saada merestä maan omien rantojen ja rantakaistaleiden edustalta. Ja nyt ei siis puhuta kalasta, mikäli se on jäänyt epäselväksi.
– Olen työskennellyt meribiologian parissa kymmenen viime vuotta. Olen enimmäkseen katsellut leviä, mutta en maistanut niitä. Ehkä joskus vähän leikilläni. Mutta sitten huomasimme, että meidän Suomessa pitäisi myös alkaa panostaa leviin osana ruokavaliotamme. Levien kartoittamisen sijaan piti alkaa syödä niitä, Roosa nauraa.
Leväohjeita
Marttaliiton kotitalousneuvoja Toni Rautakoski on kehitellyt monia leväohjeita kotimaisista levistä.
– Ruokaohjeiden kehitteleminen itsessään ei ole ollut vaikeaa, Roosa sanoo. Inspiraatiota olemme etsineet Aasiasta ja tutkineet, miten siellä syödään leviä. Olemme kokeilleet mihin ruokalajeihin leviä voisi yhdistää ja tehneet esimerkiksi leväpastaa ja myös kehitelleet suomalaisia ruokaohjeita, kuten leväpiirakoita.
Levistä voi tehdä monia ruokalajeja. Täältä löydät rakkoleväsuolan ja syysmerenkääryleiden ohjeen.
Marttaliiton sivuilta löydät lisää niin lämpimien kuin kylmienkin ruokien ohjeita esimerkiksi suolileväöljyn ja leväpastan. (reseptit ruotsiksi)