“Jos on päästöjä, joita jotkut maat eivät raportoi, ne saadaan tällä kiinni” – Hannakaisa Lindqvist kehittää ratkaisua, joka voi mullistaa maailman päästölaskennan

Ursan tähtitorni Helsingin Kaivopuistossa kylpee marraskuisessa auringonvalossa, ja läheiseen merenpintaan piirtyy kirkas auringonsilta. Siihen tiivistyy yllättävän paljon ilmakehäfyysikko Hannakaisa Lindqvistin työstä.

Auringonsilta nimittäin kertoo säteilystä ja säteily on oleellinen tekijä, kun puhutaan avaruudesta ja satelliittien avulla tehtävistä mittauksista. Veden päällä satelliitit mittaavat ilmakehän koostumusta nimenomaan auringonsillan kautta.

– Auringon säteily tulee auringosta ja heijastuu vedenpinnasta, josta se siroaa takaisin avaruuteen. Satelliitti mittaa auringon heijastunutta säteilyä ja siitä lasketaan, montako hiilidioksidimolekyyliä välissä on ollut, Lindqvist selittää.

Uusilla mittauksilla voidaan paljastaa raportoimattomat päästöt

Lindqvist on toiminut neljän vuoden ajan Ilmatieteen laitoksella Kasvihuonekaasut ja satelliittimenetelmät -ryhmän päällikkönä ja vuoden vaihteessa hän aloittaa apulaisprofessorina.

Lindqvistin ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten ilman kasvihuonekaasupitoisuuksia ja erityisesti hiilidioksidipäästöjä voitaisiin mitata satelliittimenetelmillä entistä tarkemmin. 

Tutkimus tukee kansainvälistä Copernicus-ohjelman Anthropogenic Carbon Dioxide Monitoring Mission eli lyhyemmin CO2M -hanketta, jonka tähtihetket alkavat olla käsillä.

Vuonna 2025 on tarkoitus laukaista avaruuteen satelliitti, joka tulee mullistamaan Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden päästölaskennan.

Uudet mittaukset nimittäin perustuvat todellisiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin ja päästölähteisiin.

– Aiemmin maiden päästöinventaariot ovat perustuneet laskemiseen: kuinka monta tynnyriä öljyä on käytetty, kuinka paljon puut ovat kasvaneet ja niin edelleen. Tämä tulee olemaan todella iso näkökulman muutos, Lindqvist sanoo.

Ensimmäinen CO2M-satelliiteilla tehtävä mittausvuosi on 2026 ja sen tulokset paljastetaan vuoden 2028 päästöinventaariossa.

– Siitä tulee hirveän mielenkiintoista. On maita, jotka tekevät jo nyt omia inventaarioitaan. Joissain ne toimivat hyvin ja sitten on maita, joissa ne eivät välttämättä pidä kovin hyvin paikkaansa, Lindqvist sanoo.

– Satelliittimittauksilla on mahdollista paljastaa raportoimattomia päästöjä. Jos on päästöjä, joita jotkut maat eivät raportoi, niin tällä ne saadaan kiinni.

Ilmakehän tila näyttää huolestuttavalta

Lindqvist on taustaltaan tähtitieteilijä. Hiilidioksidipitoisuuksien mittaukseen hän alkoi perehtyä tarkemmin väitöskirjatutkimuksensa jälkeen, kun hän lähti vuonna 2014 tutkijaksi Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan projektiin Coloradoon.

Nasalla Lindqvist oli mukana hiilidioksidia mittaavan OCO-2-satelliitin algoritmitiimissä. Hän oli paikalla, kun kyseinen satelliitti laukaistiin avaruuteen.

– Työni tällä alalla alkoi siitä. Nyt olen päässyt toteuttamaan eurooppalaista CO2M-hanketta, ja toivottavasti olen paikalla, kun tämä satelliitti laukaistaan. Ja toivottavasti saan olla mukana silloin, kun saamme ensimmäisen kerran merkkejä siitä, että päästöt ovat laskussa, Lindqvist sanoo.

Niin. Miltä ilmakehän tila näyttää juuri nyt siihen perehtyneen fyysikon näkökulmasta?

– Kyllä se huolestuttavalta näyttää. Hiilidioksidipitoisuus nousee joka vuosi edellistä korkeammalle tasolle, Lindqvist sanoo.

– Minulle se konkretisoituu, kun piirrän tietokoneella kuvaajia hiilidioksidin kehittymisestä esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa. Joka vuosi minun täytyy laajentaa pystyasteikkoa, muuten käyrä menee ulos kuvasta.

Lindqvistin mukaan huolestuttavaa on myös se, että edes koronapandemian aiheuttama iso muutos ihmisten liikkumisessa ei juuri näy ilman hiilidioksidipitoisuuksissa.

– Koko yhteiskunta on niin vahvasti rakennettu fossiilisten polttoaineiden käytön varaan, että edes tällainen koronapandemia ei pysty aiheuttamaan kuin pienen muutoksen hiilidioksidipitoisuuksiin. Se tietyllä tavalla huolestuttaa, Lindqvist sanoo.

Hänen mukaansa kaikki keinot onkin valjastettava käyttöön niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin siihen sopeutumisen näkökulmasta.

Epätoivoon Lindqvist ei kuitenkaan ole vaipunut. Vaikka ilmakehässä on paljon huolestuttavia merkkejä, yhteiskunnassa tapahtuu myös paljon rohkaisevia kehitysaskelia ja uudistuksia.

Esimerkkeinä Lindqvist mainitsee muun muassa maatalouden hiilensidontakyvyn kasvattamisen sekä erilaiset teknologiset edistysaskeleet esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa ja hiilidioksidipäästöttömän teräksen valmistamisessa.

– Teknologinen kehitys on ihan välttämätöntä. Ja samalla pitää ottaa käyttöön hiilinieluja voimistavat toimet. Molempia tarvitaan, Lindqvist sanoo.

Perspektiiviä avaruudesta

Aurinko Kaivopuistossa on laskenut ja auringonsilta kadonnut.

Haastatteluaika on kulunut nopeasti – ja tuntuu, että aika ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sen mahdollisuuksissa raksuttaa myös kovalla vauhdilla eteenpäin.

Tutkijan näkökulmasta ensimmäinen CO2M-mittausvuosi 2026 tulee vastaan todella nopeasti, vaikka ei-tutkijan korviin se saattaa kuulostaa pitkältä ajalta.

Siihen, olemmeko myöhässä ilmastonmuutoksen hillinnässä, Lindqvist ei osaa ottaa kantaa. Selvää on, että kaikki mahdollinen on tehtävä.

Perspektiiviä maailmaan ja ajankuluun saa kuitenkin katsomalla avaruuteen ja tähtiin.

Sitä Lindqvist tekee muun muassa yleisölle vetämissään tähtinäytöksissä Ursan Kaivopuiston tornilla.

– Kerran eräskin kävijä sanoi, että hän on Ursan jäsen ihan vain sen takia, että jäsenlehden lukeminen helpottaa ilmastoahdistusta, Lindqvist kertoo.

– Kun katsomme yleisön kanssa tähtiä, mietimme, että tuokin valo on kulkenut tuolta 700 vuoden ajan ja pohdimme, millainen ihmisten maailma on silloin ollut, siitä saa perspektiiviä.

Hannakaisa Lindqvist on keskiviikkona 10.11. klo 18 mukana Ylen Ilmasto-liven chatissa vastaamassa yleisön kysymyksiin. Lindqvistin lisäksi chatissa asiantuntijoina ovat myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran kestävän arjen asiantuntija Emma Hietaniemi. Chattiin pääset tästä. Ilmastouutisten päivittyvä artikkeli löytyy tästä.