Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

"Onneksi olen siinä ammatissa, missä minun kuuluu olla", sanoo taiteilija Kuutti Lavonen

Päivitetty 26.02.2022 23:24.
Ahti Lavonen, Maija Lavonen ja 3-vuotias Kuutti Lavonen vuonna 1963.
Kuva: Kuutti Lavosen kotiarkisto.

Kuutti Lavonen sai hyvät eväät omalle taiteilijapolulleen, vaikka hän ei ensin tohtinut seurata arvostetun isänsä jalanjälkiä. Uusissa kohtaamisissa hän teitittelee vierasta keskieurooppalaiseen tapaan.

Kuuntele ohjelma Areenasta

Taiteilijan uran pohtiminen merkitsi nuorelle Kuutti Lavoselle suuria saappaita, sillä hän kasvoi vanhempiensa, kuvataiteilija Ahti Lavosen ja tekstiilitaiteilija Maija Lavosen, huomassa.

– Muistan miettineeni tulevaisuuttani isän ateljeessa. Ennen kaikkea mietin, miten voisin olla isäni arvoinen, sillä kunnioitin isääni.

Kasvaminen taiteen ilmapiirissä on Kuutti Lavosen mielestä etuoikeus, kun lähtee seuraamaan vanhempien jalanjälkiä taiteentekijänä. Lavosten kodissa tehtiin reaaliaikaisesti taidetta, joten pieni Kuutti Lavonen näki ja koki taidetta varhain.

Taiteilija Kuutti Lavonen studiossa.
Kuva: Rita Trötschkes



Muistikuvia isästä ja yhteisistä hetkistä on edelleen muistoissa, vaikka Ahti Lavonen kuoli vain 41-vuotiaana, kun Kuutti Lavonen oli 10-vuotias. Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen sen sijaan täytti hiljattain 90 vuotta.

–Muistan, miten isä oli yhteen hyvin materiaalituntuiseen teokseensa raaputtanut jälkensä, jota kommentoin sanomalla ”gribouillage" (liikaa sotkua), muistelee Kuutti Lavonen kommenttiaan isälleen.

Pariisi oli perheen yhteinen unelma

Kipinän kansainväliseen elämään Kuutti Lavonen sai jo lapsena. Lavosen vanhemmat toteuttivat unelmaansa Pariisissa, sillä kumpikin halusi tehdä taidetta siellä.

–Tämä kuva on otettu vuoden 1963 kesällä, kun olin 3-vuotias. Olemme kotimme edustalla, joka sijaitsi osoitteessa Rue Alphones Bertillon. Pariisi tuli isän elämään äidin kautta, sillä äiti toimi Pariisissa jo 1950-luvulla. Isä halusi myös työskennellä taiteen sydämessä.

Ahti Lavonen, Maija Lavonen ja 3-vuotias Kuutti Lavonen vuonna 1963.
Kuva: Kuutti Lavosen kotiarkisto.

Vanhempien innostuksesta Ranskaan ja sen kieleen, Kuutti Lavonen kävi isän toivomuksesta suomalais-ranskalaista koulua Helsingissä.

Nykyään Lavosella on hyvät suhteet Pariisin grafiikan tekijöihin ja kollegoihinsa Ranskassa. Ranskalaisissa ja italialaisissa kohtaamisissa teitittely on aivan luonnollista. – Sinutteluvaihteeseen tullaan vasta silloin, kun kontakteista tulee läheisiä.

– Ennen Suomen Taideakatemian koulua, olin myös yhden talven Italian Urbinossa, missä opiskelin käyttögrafiikan korkeakoulussa.

Sittemmin Italiakin osoittautui Lavosen vahvaksi kytkökseksi, sillä hän tuntee hengenheimolaisuutta renessanssiajan ja barokin taiteeseen, jota näki jo varhain Italiassa.

– Motivaatio italian kielen opiskeluun syntyi tätini italialaisen aviomiehen kautta, sillä miehen italialainen perhe otti meidät sydämellisesti vastaan.

Ilmeikkäitä kasvoja klassiseen tyyliin

Suuri yleisö tunnistaa Kuutti Lavosen teokset jo kaukaa. Monissa teoksissa on lähikuva puhuttelevista ja ilmeikkäistä kasvoista, joissa viiva on rosoista, mutta elävää.

Didrichsenin museon hankkima teos Enkeli on valkoinen pastellityö vuodelta 2004. Enkelin toisessa silmässä on harvinaisen voimakas varjo.

– Se oli kuin ennakkokuva siitä, että sokeuduin myöhemmin toisesta silmästäni, mutta muutoin enkelin ilme on rauhallinen.

Taiteilija Kuutti Lavosen teos Enkeli.
Kuvateksti Teos Enkeli 2004/Didrichsenin taidemuseo.
Kuva: All rights reserved. C Jussi Pakkala 2007.

Katsojan on helppo samaistua kasvojen ilmeeseen, mutta katseen suunnalla on erilaisia viestejä. 

– Kasvojen tutkiminen taiteilijana on loputonta työtä, sanoo Lavonen, joka piirtää kasvoja sekä mallista että omasta muististaan.

Luodessaan kasvokuvia Lavonen sanoo hakevansa valon kulkua ja painopistettä sekä miettivänsä jopa selkärangan asentoa.

– Kuviin tulee myös ristiriitaisia tunteita läheisistä, sillä rakkaus sisältää kaikki tunteet.  

Terminologiaa

Hagiografia tarkoittaa kirjallisuutta, joka selittää, miten henkilöstä tulee pyhimys.

Eideettinen muisti tarkoittaa havaintoon ja todellisuuteen perustuvaa muistikuvaa.

Ikonografia tarkoittaa taiteessa olevien attribuuttien, symbolien ja allegorioiden tutkimista.

Kuusi kuvaa taiteilija Kuutti Lavosen elämästä - Toista Yle Areenassa