Riku Rantala: Joidenkin miesten mielestä “metoo on mennyt liian pitkälle” ja se on typerää, mutta myös ymmärrettävää

Miehet ahdistuvat, kun naiset tai sukupuolivähemmistöt vaativat oikeuksiaan. Netissä roihuaa naisviha. Toimittaja Riku Rantala ja SAK:n entinen tasa-arvovastaava Tapio Bergholm kertovat neljä syytä, miksi joitakin miehiä tasa-arvopuhe ärsyttää.

1. Sukupuoliroolit ovat murroksessa, ja jotkut kokevat sen uhkana

Riku Rantala: “Perinteiset roolit tuovat turvaa ja muutos aiheuttaa pelkoa. Ei näitä asioita ole opetettu koulussa eikä näistä ole edes laajasti puhuttu kuin vasta muutamia vuosia. 

En osaa itsekään niitä lyhenteitä LBQTx – ja mitä? Mutta mä tiedän, mitä ne tarkoittaa ja miten sukupuolivähemmistöihin pitäisi suhtautua." 

En osaa itsekään niitä lyhenteitä LBQTx – ja mitä? Mutta mä tiedän, mitä ne tarkoittaa ja miten sukupuolivähemmistöihin pitäisi suhtautua.

― Riku Rantala

"Mua itseänihän ei tasa-arvo ärsytä ollenkaan. Miten voisi ärsyttää joku sellainen asia, joka on niin keskeinen kaikkien hyvinvointiin tähtäävä arvo. Tai miten voisi mennä liian pitkälle se, että naisten kokema epäasiallinen ja lainvastainen toiminta lopetetaan? Silti ainakin kuvittelen ymmärtäväni, miksi joitakin miehiä “metoo” ja tasa-arvo ärsyttää."

Tapio Bergholm: “Muutoksen vauhti ja rajuus voi olla syynä miesten ahdistukseen. 

Vielä 50 vuotta sitten kaikki tärkeät palaverit pidettiin miesten kesken. Tämä voi osaltaan selittää sitä, että vaikkapa hallituksen naisviisikko herättää osassa miehistä hämmennystä.” 

2. Osa miehistä kokee itse valtavaa epätasa-arvoa

Tapio Bergholm: “Miehet ovat yliedustettuina yhteiskuntamme pohjamudassa; vankiloissa, asunnottomien ja päihdeongelmaisten keskuudessa. 

Jos on olemassa lasikatto naisille, niin on myös lasilattia, jonka läpi naiset eivät putoa, mutta osa miehistä putoaa. Joillakin miehillä voi olla tämä ulkopuolelle pudonneen tunne, vaikkei sitä todellisuudessa olisikaan itse kokenut.”

Miehet ovat yliedustettuina yhteiskuntamme pohjamudassa. 

― Tapio Bergholm

Riku Rantala: “Suomessa on monia miehiä, jotka ovat ajautuneet tai aktiivisesti työnnetty syrjään yhteiskunnasta. 

Näiden miesten näkökulmasta naiset, jotka vaativat omia oikeuksiaan ovat paljon hyväosaisempia kuin he itse: “Mitäs tukea ne tarvii, heillähän on kaikki hyvin”. On ymmärrettävää, jos katkeruus herää: 'Miksi minä en ole tärkeä.'

Mun itseni on helppo ottaa iisisti, koska olen hyvin toimeentuleva valkoinen heteromies, jolla on mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ja tehdä mielekästä työtä. Eihän mulle tuollainen asia ole mikään uhka.” 

Mun itseni on helppo ottaa iisisti, koska mulla on mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ja tehdä mielekästä työtä. Eihän mulle tuollainen asia ole mikään uhka.

― Riku Rantala

3. Suomalainen mieskuva on tosi macho, ja se estää olemasta oma itsensä 

Riku Rantala: “Suomalainen mieskuva on tosi macho, ja se ahdistaa monia. Tän mä ymmärsin, kun me muutamia vuosia sitten Docventuresissa puhuttiin Tunnan kanssa omakohtaisesti niistä ylimitoitetuista vaatimuksista, joita kohdistuu meihin miehiin."

"Yllättävän erilaiset ja eri ikäiset miehet tulivat kadulla kiittämään, että tästä pitäisi puhua enemmän.

Että me miehet ollaan paskan maskuliinisuuden uhreja, systeemin, jossa me joudutaan pienestä pitäen pelkäämään väkivaltaa, turpaan saamista koulujen välitunneilla. Me joudutaan opettelemaan, miten pitää käyttäytyä niin, että selviytyy: Millainen on se, joka on “oikea mies” ja kuka on se, joka on “vääränlainen”. Se systeemi on uuvuttava. 

Jos tästä pystyy vapautumaan, niin helvetin kiva, mutta kaikki eivät osaa, uskalla, tai yksinkertaisesti jaksa.“

Me miehet ollaan paskan maskuliinisuuden uhreja, systeemin, jossa me joudutaan pienestä pitäen pelkäämään väkivaltaa.

― Riku Rantala

Tapio Bergholm: “Mitä tulee poikien kokemaan väkivaltaan, niin maailma on kyllä minun havaintojeni mukaan mennyt parempaan suuntaan. Myös katuväkivalta ja henkirikokset ovat vähentyneet dramaattisesti omasta nuoruudestani 1970-luvulta. Nykyään kiusaamiseen puututaan kouluissa tai ainakin pyritään systemaattisesti karsimaan. Aikaisemmin väkivaltaista simputusta viljeltiin, eivätkä opettajat puuttuneet siihen millään tavalla.”

Mitä tulee poikien kokemaan väkivaltaan, niin maailma on kyllä minun havaintojeni mukaan mennyt parempaan suuntaan.

― Tapio Bergholm

Riku Rantala: "Mulla on vahva fiilis, että lasteni sukupolvi on sallivampi moninaisemmalle tavalle olla, pukeutua ja puhua.

Samalla kuulin vähän aikaa sitten kentän laidalta samanikäisiltä kavereilta edelleenkin homottelua. Että sieltä se edelleenkin tulee, muutokset voivat viedä vuosia." 

4. Miehille voi olla kovempi paikka jäädä sinkuksi kuin naisille

Tapio Bergholm: “Tämä voi olla vaarallista sanoa, mutta yksi miesahdistusta ja naisvihaa selittävä tekijä voi olla lisäksi se, että miehille on kovempi paikka jäädä sinkuksi kuin naisille. Siitä voi seurata tällaista toksista maskuliinisuutta, että naiset ovat ilkeitä ja pahoja kun eivät hyväksy minua kumppanikseen. Tällaistakin löytyy internetin uumenista. 

Katkeruus ja perverssi ajattelutapa voi kummuta näistä ajattelumalleista. Mutta ratkaisuna ei ole se, että miehet kaappaavat väkivaltaisesti vallan takaisin itselleen." 

Ratkaisuna on koulutus ja häpeäkoodin murtaminen

Tapio Bergholm: "Jukka Poikakin laulaa, että “käy koulut ja hanki pätevyys”, niin pääset Pohjanmaalta pois.

Koulutuksen edun ovat Suomessa naiset oivaltaneet paljon paremmin kuin miehet. 

Onkin aika miettiä, mikä poikien kasvatuksessa kodeista kouluihin on mennyt meillä pieleen.” 

Jukka Poikakin laulaa, että “käy koulut ja hanki pätevyys”, niin pääset Pohjanmaalta pois.

― Tapio Bergholm

Riku Rantala: “Jos pojat jättävät Suomessa opinnot kesken, niin pitäisikö kysyä, että kokevatko pojat, että heillä on lupa olla koulusta kiinnostuneita? Vai pitääkö poikien hävetä sitä, että haluavat sivistää itseään, onko se “vääränlaista” miehuutta? 

Kasvojen menettämisen pelko on meissä kaikissa niin syvällä. Ja sen purkaminen on se koko juttu. 

Mitä vähemmän joutuu kokemaan häpeää, sitä helpompi on hengittää. Ja sitä helpommin voi antaa myös toisten olla juuri sellaisia kuin ne on.“

Mitä vähemmän joutuu kokemaan häpeää, sitä helpompi on hengittää. Ja sitä helpommin voi antaa myös toisten olla juuri sellaisia kuin ne on.

― Riku Rantala

Aurora-tapahtumassa puhutaan tulevaisuudesta ja tasa-arvosta

Miksi tasa-arvo ärsyttää? Tästä aiheesta Riku Rantalan kanssa ovat Ylen Aurora-tapahtumassa puhumassa ex-kansanedustaja Tiina Elovaara ja Amnestyn asiantuntija Matti Pihlajamaa. Moderaattorina toimii Rosa Kettumäki.

Aurora on Ylen uusi tapahtuma, joka järjestetään Levillä 19.11. ja näkyy TV1:ssä ja Areenassa. Muita puheenaiheita ovat muun muassa tekoälyn ja ihmisen suhde, Afganistanin tasa-arvotilanne ja tulevaisuuden tasa-arvokysymykset.

Koko Aurora-tapahtuman ohjelma

Lisätietoa keskustelijoista