Vuole kuusi ja tuo hieno puun tunne joulupöytään

Sanotaan, että käsitöillä on myönteinen vaikutus hyvinvointiimme. Ehkä kyse on keskittymisestä ja syventymisestä eli siitä, että aivot saavat pienen tauon kaikista nopeista virikkeistä ja sen sijaan keskitytään vain yhteen asiaan, silmukan neulomiseen, kuvion kirjomiseen tai jos veistelystä on kyse – siihen, ettei vuole sormeensa.

Motoriikka harjaantuu ja tulee vähitellen taitavammaksi. On hyvä aloittaa vuoleminen jostakin pienemmästä työstä. Yksi tai kaksi kuusta voi olla aloittelijalle sopiva projekti.

Pieni veistetty kuusi antaa hyvän puun tunteen joulupöytään, ja jos puheenaiheet loppuvat, voi aina arvailla, mistä puulajista se on tehty.

Vuolemisessa alkuun pääseminen ei vaadi paljon. Tarvitset oikein terävän puukon, kirveen, sahan ja hakkuupölkyn ja tietenkin puuta, jota vuolet.

Nämä pienet koristekuuseni vuolen omena- ja päärynäpuusta ja katajasta.

Ei ole helppoa löytää oikeaa kuusen muotoa, mutta kokeilemalla kuuset alkavat näyttää kuusilta muutaman yrityksen jälkeen. Älä teilaa kuustasi, ennen kuin olet näyttänyt sitä jollekin muulle.

Joskus käy niin, että se, mikä on minusta kömpelö tai ruma, on jonkun mieleen ja ainutlaatuinen muodoltaan – luultavasti hän haluaa vain imarrella ja saada sisustukseensa palasen puuta.

Kun haluaa jättää mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen, veistetty kuusi on ehkä niin lähelle hiilidioksidineutraali tuote kuin voi olla. Puumateriaali löytyy ehkä kävelyretkeltä. Kun käyttää maahan pudonnutta oksaa, puu saa jatkaa kasvamista.

Vuoleminen tehdään käsityökaluilla, eikä lastujen lakaisemiseen tarvita sähköä, harja ja rikkalapio riittää. Ja lakaistun materiaalin voi heittää suoraan luontoon.