Hyppää pääsisältöön

YleX

Kommentti: Astroworldin tragedia muistutti, kuinka uuden sukupolven räppärit ovat vaarassa unohtaa, ettei moshpitissä ole kyse väkivallasta

Travis Scott katsoo yläviistoon, taustalla mustavalkokuvia moshpiteista.
Kuvateksti Travis Scottin imago ja keikat perustuvat raivoon.

Kymmenen kuoli Travis Scottin keikalla. Artisti kutsuu fanejaan ”raivoajiksi”, mutta unohtaa mainita, että raivoon kuuluu perinteisesti toisten kunnioittaminen, sanoo YleX:n musiikkitoimittaja Pinja Porvari.

Rap-artisti Travis Scottin keikalla tapahtui tähän mennessä kymmenen ihmisen hengen vienyt tragedia. Texasissa 5. marraskuuta järjestetyllä Astroworld-festivaalilla tiiviisti pakkautuneita ihmisiä puristui ja tallautui kuoliaaksi. Yleisössä oli arviolta 50 000 ihmistä.

Festivaalin perustajaa ja pääesiintyjää Scottia, keikalla vieraillutta Drakea sekä tapahtumajärjestäjä Live Nationia vastaan on nostettu yli 200 kannetta. Syytteissä puhutaan väkivaltaan ja mellakkaan yllyttämisestä sekä turvallisuusmääräysten laiminlyömisestä.

Maailman suosituimpiin artisteihin lukeutuva Scott kutsuu fanejaan nimityksellä ragers, eli ”raivoajat”. Raivo kuuluukin olennaisesti räppärin imagoon. Se näkyy Scottin lavaesiintymisissä, sosiaalisen median postauksissa ja konserttien mainonnassa.

Scottia vastaan on nostettu aikaisemminkin syytteitä samoin perustein. Vuonna 2017 Scott sai tuomion keikasta, jossa hän rohkaisi faneja ohittamaan turvatoimet, ryntäämään lavalle ja häiriköimään turvallisuushenkilökuntaa. Samana vuonna fani halvaantui pudottuaan parvekkeelta yleisön joukkoon rap-artistin keikalla, joka äityi kaoottiseksi. 

“It ain’t a mosh pit if ain’t no injuries”, Scott räppää kappaleellaan Stargazing.

Vuonna 2015 Scott sai tuomion edesvastuuttomasta toiminnasta, kun hän yllytti fanejaan hyppäämään turva-aitojen yli ja käski järjestyksenvalvojia perääntymään. “Haluamme raivoa”, hän toisteli lavalta.

Raivo ei yksinään tapa ihmisiä. Mutta kun palvottu megatähti komentaa fanejaan raivoamaan, eivätkä turvajärjestelyt pidä – silloin voi tulla ruumiita. 

On oikeastaan ihme, ettei Astroworldin kaltaisia tragedioita nähdä useammin. 

Travis Scott yleisön seassa, yleisö mustavalkoisena.
Kuvateksti Punk- ja metallikeikoilta tuttu yleisösurffaus on tullut osaksi joidenkin räppäreiden esiintymisiä.

Moshpitin olennaiset säännöt

Trap-vaikutteisessa rapissa korostuvat kapinahenki ja fyysisen kontaktin hakeminen.

2010-luvulla artistit, kuten Lil Uzi Vert, Playboi Carti ja hiphop-ryhmä Odd Future, tekivät punk- ja metallikeikoilta tutusta moshingista valtavirtaa. Moshing on 80-luvulta yleistynyt tanssityyli, jossa esiintyjät ja yleisö esimerkiksi hyppivät, tönivät ja juoksevat ympäriinsä.

Moni pitää trendin tuoreena lähtöpisteenä juuri Odd Futurea, jonka jäsenet hyppivät keikoillaan metrien korkeudesta yleisöön ja huudattivat yhtyeen epävirallista iskulausetta "kill people, burn shit, fuck school". Bändi on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa ja sen jäsenet, kuten Tyler, the Creator, Frank Ocean ja Earl Sweatshirt, ovat siirtyneet rauhallisempaan ilmaisuun.

Odd Futuren jäätyä tauolle kapinahenki on elänyt vahvimmin Scottin keikoilla, joilla nähdään moshpittejä, stage divingia ja yleisösurffausta.

Punk- ja metallikeikoilla moshingia koskevat selkeät yhteiset pelisäännöt. Kaatunut henkilö nostetaan moshpitissä heti ylös ja taklatulta ihmiseltä pyydetään anteeksi. Väkivaltaiselta näyttävässä pitissä ei siis ole kyse toisten vahingoittamisesta, vaan energian vapauttamisesta ja sen jakamisesta. Yhteisöllisyys on kaiken ydin.

Valtavirtaräpissä tämä on unohtumassa, ja se on vaarallista. Kun faneja on miljoonia ja heistä merkittävä osa syntynyt 2000-luvulla, olisi muistutus moshing-kulttuurin tavoista paikallaan.

Harva peruskoululainen on kuullut thrash metal -yhtye Anthraxista tai hardcore punkia soittavasta Black Flagista, saatika moshingin juurista. Se ei ole heidän vikansa. Oletettavaa sen sijaan olisi, että jättiyleisöjä raivoon yllyttävät räppärit ohjeistaisivat faneja pitämään yhtä ja riehumaan vastuullisesti.

Ja räppäreitä kyllä kuunnellaan. “Et voi tietää, kuinka paljon fani kokee olevansa velkaa esiintyjälle. Jos esiintyjä käskee tekemään jotakin, fani tekee”, The New York Timesin musiikkikriitikko Jon Caramanica pohti Popcast-podcastissaan.

Monelle korvaamattoman tärkeä moshpit muuttuu turhaksi hengellä leikkimiseksi sillä sekunnilla, kun unohdamme pitää toisistamme huolta.

Bassovetoisen, aggressiivisen räpin demonisointi olisi täysin turhaa, sillä vika ei ole musiikissa.

Rap-keikkojen tulevaisuus

Astroworldin tragedian jälkimainingeissa kiertäneessä videossa Travis Scott bongaa lavalta ambulanssin, joka on saapunut pelastamaan uhreja yleisön joukosta. "Mikä helvetti tuo on", Scott ihmettelee ääneen. Hetken päästä hän jatkaa kaaoksen lietsomista.

Video on kylmäävää katsottavaa. “Raivoajien” esikuva unohti mainita, että raivoon kuuluu perinteisesti myös toisten kunnioittaminen. 

Astroworldin tutkinta jatkuu. Uhrien kuolinsyy ei liene juuri moshing, mutta yleisöryntäyksellä, sekasorron lietsomisella ja puutteellisilla turvajärjestelyillä on varmasti ratkaiseva roolinsa. 

Tulevat viikot, kuukaudet ja vuodet kertovat, miten keikka- ja popteollisuus reagoivat tapahtuneeseen. Caramanica ennustaa podcastissaan, että Astroworldin tragedia vaikuttaa myös siihen, millaista musiikkia räppärit tulevaisuudessa tekevät. 

Se olisi sääli. Bassovetoisen, aggressiivisen räpin demonisointi olisi täysin turhaa, sillä vika ei ole musiikissa.

Moshpitissä saa raivota ja kokea suuria tunteita, mutta perustuksen rakentavat säännöt ja empatia. Toivon, että räppäritkin muistavat tämän.