Hyppää pääsisältöön

Kumppanisisällöt

Hyvin sanottu: Uhrilla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen

Vuodelta 2021
Päivitetty 03.12.2021 10:51.
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
Kuva: Matti Matikainen / Yle

Rikos voi aiheuttaa uhrille häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa. Hänellä on oikeus tulla kohdatuksi kunnioittavasti. Ensimmäisellä kohtaamisella on suuri vaikutus koko rikosprosessiin, kirjoittaa Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Tekstejä kirjoittaa laaja joukko Hyvin sanottu -hankkeessa mukana olevia tekijöitä

Kaikki Hyvin sanotun kumppanikirjoitukset löydät täältä.

Hyvin sanottu on viisivuotinen hanke, jota koordinoivat Yle ja Erätauko-säätiö. Lisää hankkeesta voit lukea täältä.

Ensimmäiset sanat, ensimmäinen katse. Sillä miten rikoksen uhri tulee kohdatuksi, kun hän ensimmäisen kerran kertoo kohtaamastaan rikoksesta viranomaiselle, on suuri merkitys sille, miten uhri myöhemmin kokee rikosprosessin. Ensimmäisen kohtaamisen merkitys on suuri myös uhrin tavatessa tukipalveluiden työntekijän tai vapaaehtoisen tai hänen avautuessaan asiasta läheiselle henkilölle.

Silloin, kun uhri uskaltaa kertoa kipeästä, henkilökohtaisesta asiasta, hänellä on oikeus tulla kohdatuksi ymmärtävästi, sensitiivisesti ja kunnioittavasti. Rikos voi aiheuttaa uhrille häpeän, pelon ja syyllisyydenkin tunteita, vaikka ulkopuolisen mielestä niihin ei olisi mitään syytä. Kohtaamisessa on hyvä kysyä itseltään: olenko todella läsnä ja kuuntelenko?

Jos uhri kuuluu johonkin vähemmistöön, hän on saattanut tottua siihen, että hänen identiteettiään ja olemassaoloaan kyseenalaistetaan. Antennit voivat olla erityisen herkässä kuulemaan asioita rivien välistä, tulkitsemaan katseita ja ilmeitä. Jos uhrin kohtaamisessa käytetään tulkkia, on entistäkin tärkeämpää viestiä turvallisuudesta ja ymmärryksestä elein ja ilmein.

Rikosprosessiin lähteminen on monesti uhrille vaikeaa. Ajatus kuulusteluista, oikeudenkäynnistä ja korvausprosessista voi olla tuntematon ja pelottava asia. Käytännön kysymykset pyörivät mielessä – ja samaan aikaan päällä voi olla kuormittava kriisi. Mitä tein väärin, että olen tässä tilanteessa? Pitääkö minun esiintyä oikeudessa? Muistanko enää mitä tapahtui? Kostaako tekijä? Maksaako tämä jotain?

Uhri saattaa automaattisesti ajatella, että rikosprosessissa viranomaiset ovat hänen puolellaan ja tukenaan. Rikoksen selvittämisessä viranomaisten tulee kuitenkin toimia objektiivisesti ja huomioida eri vaihtoehdot. Tällöin on erityisen tärkeää, että kysymykset esitetään uhrille niin, ettei hän ei koe niitä syyllistävinä. Ja aina on hyvä kertoa, miksi rikoksen selvittäminen tarkoittaa asioiden penkomista eri suunnilta.

Kuulin eräässä seminaarissa belgialaisen terrorismin uhrin omaisen kertomana kuinka satuttavaa oli asiointi vakuutusyhtiön kanssa, kun omainen joutui uudelleen ja uudelleen selittämään, millä perusteilla hän oli hakemassa korvauksia. Hänelle jäi tilanteesta tunne, että hän oli rahastamassa läheisensä kuolemalla. 

Toissijaisella uhriutumisella tarkoitetaan uhrin kokemusta siitä, että rikosprosessi itsessään aiheuttaa hänelle pelkoa, stressiä ja ahdistusta. Sen lisäksi, että häntä kohtaan on tehty väärin, myös se prosessi, jonka pitäisi tuoda hänelle oikeutta, voi itse asiassa vain pahentaa oloa. Mikäli uhri tulee kohdatuksi prosessin eri vaiheissa arvostetusti, kääntyy kokemus todennäköisemmin myönteisemmäksi.

Jotta uhrilla riittää voimia pahimmillaan vuosia kestävän epävarmuuden keskellä, on tärkeää, että prosessi alkaa kunnioittavalla kohtaamisella. Parhaimmillaan arvostava ensikohtaaminen viranomaisen kanssa antaa uhrille voimia ja luottamusta, jotka auttavat jaksamaan koko prosessin läpi.

Leena-Kaisa Åberg

toiminnanjohtaja

Rikosuhripäivystys

Tämä juttu on osa Hyvin sanottu -hanketta.