Noottikriisi vei Kekkosen Havaijilta Novosibirskiin 60 vuotta sitten – kuuntele Elävästä arkistosta, miltä kriisi kuulosti
Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin lokakuussa 1961. Yle Areenaan kootusta audiopaketista kuulet, mitä nootista mietittiin tuolloin ja miten asiaa on käsitelty jälkikäteen. Osa materiaaleista on julkaistu nyt ensimmäisen kerran Audio Areenaan.
Kireä maailmanpoliittinen tilanne huipentui Suomessa loppuvuodesta 1961, kun lännen voimien kasvun huolestuttama Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin koskien sotilaskonsultaatioita.
Elävä arkisto on koonnut Audio Areenaan paketin noottikriisin aikaan lähetetyistä ohjelmista sekä siitä, kuinka asia on nähty ja tulkittu jälkikäteen. Koko noottikriisi-aiheisen audiopaketin löydät tästä linkistä.
Noottikriisi
Neuvostoliitto ehdotti Suomelle vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen mukaisia sotilaskonsultaatioita lokakuussa 1961. Nootissa vedottiin Länsi-Saksan muodostamaan turvallisuusuhkaan. Vuonna 1961 elettiin kylmän sodan kireimpiä aikoja ja Neuvostoliitto koki Berliinin kriisin jälkeen lännen ylivoiman uhkaavana.
Kuukauden kuluttua nootin vastaanottamisesta presidentti Kekkonen matkusti neuvottelemaan Novosibirskiin rauhoittaakseen tilannetta. Kaikista taustatekijöistä ei ole päästy yksimielisyyteen, mutta on kuitenkin pidetty selvänä, että Neuvostoliitto pyrki kaikin mahdollisin keinoin vaikuttamaan siihen, että Kekkonen valittaisiin tulevissa vaaleissa uudelleen presidentiksi. Kriisin seurauksena Kekkosen ulkopoliittinen asema vahvistui ja kokemukset noottikriisistä pakottivat myös valtiojohdon selventämään Suomen asemaa ja turvallisuuspolitiikan oppeja.
Presidentti Kekkonen sai tiedon nootista Havaijilla kesken Yhdysvaltain vierailuaan. Kekkonen päätti jatkaa vierailunsa loppuun ohjelman mukaisesti, mutta ulkoministeri Ahti Karjalainen erosi presidentin seurueesta ja palasi Suomeen. Helsingin lentoasemalla Karjalaista oli odottamassa "tavallista sähköisemmissä tunnelmissa" toimittaja Markus Similä.
Presidentti Kekkonen sen sijaan palasi Suomeen muutamaa päivää myöhemmin ja piti palattuaan radiopuheen 5.11.1961.
Noottikriisi meillä ja muualla
Kotimaan mediassa noottikriisi oli tietysti ykkösuutinen. Uutisoitavaa riitti, sillä nootin jälkeen myös eduskunta hajosi ja seuraavan vuoden presidenttikilpaan lähtenyt oikeuskansleri Olavi Honka luopui ehdokkuudestaan.
Tästä löydät lisää Ylen uutis- ja ajankohtaisraportteja, joita noottikriisistä tehtiin tuoreeltaan.
Tavalliselle kansalle noottikriisi oli sen sijaan käsitteenä oudompi, kuten tästä katugallupista kuullaan.
Katugallup vuonna 1961: Mikä on nootti?
Ylen kirjeenvaihtajat antoivat ensimmäiset raporttinsa aiheesta heti seuraavana aamuna. Nootti herätti suurta huomiota kautta maailman, vaikkakin esimerkiksi Ranskassa vain harvat lehdet olivat ottaneet uutisen sivuilleen tuoreeltaan.
Kirjeenvaihtajien raportteja pääset kuuntelemaan tästä.
Kriisi laukeaa Siperiassa
Lopulta presidentti Kekkonen matkusti Novosibirskiin ja vakuutti Neuvostoliiton edustajat siitä, että luopuminen ehdotetuista konsultaatioista rauhoittaisi Pohjois-Euroopan tilannetta. Palattuaan hän piti pohdiskelevan, paikoin vakavahenkisenkin radiopuheen.
Rohkenen vedota Suomen kansaan ja pyytää niitä, jotka eivät ole tunteneet luottamusta Neuvostoliiton ystävyyteen, että he menettelisivät urheilutermejä käyttääkseni hyvän häviäjän tavoin. Urheilussa hyvä häviäjä on parempi kuin huono voittaja.
Urho Kekkonen
Urho Kekkosen noottikriisipuhe radiossa
Kuuluisan puheen syntymistä ja merkitystä on käsitelty jälkikäteen muun muassa Suuret puheet -ohjelmasarjassa.
Noottikriisin syistä ja taustoista on väitelty tähän päivään saakka, eikä lopullinen totuus liene vieläkään selvillä. Pönkittikö nootti esimerkiksi Kekkosen uudelleenvalintaa presidentiksi vuonna 1962? Varmaa on, että nootin jälkeen eduskunta hajotettiin ja presidenttikilpaan jopa melko vahvasti lähtenyt oikeuskansleri Olavi Honka luopui ehdokkuudestaan. Vuonna 2012 kriisin vaikutuksista Suomen sisäpolitiikkaan keskusteltiin Politiikkaradiossa tähän tapaan.
' /%3E%3C/svg%3E)
