Hyppää pääsisältöön

Hyvin sanottu

Häiriköivä naapuri kannattaa kohdata, sillä puhumattomuus vain pahentaa ongelmia – sovittelija: "Kiukkuiset, nimettömät laput harvemmin auttavat"

Päivitetty 07.12.2021 19:20.
Henkilö osoittaa toista henkilöä sormella.
Kuvateksti Häiritsevä naapuri kannattaa kohdata kasvotusten, mutta asiallisesti: syyllistäminen ei yleensä auta.

Naapuririidat alkavat arkisista asioista, mutta saattavat lopulta vetää kerrostalollisen ihmisiä mukaan vyyhtiin. Muutama keino kannattaa muistaa, kun lähestyt naapuria, joka kiristää hermojasi.

Tämä juttu on osa Hyvin sanottu -hanketta.

Naapurin rouva haukkui Tarjaa rappukäytävässä juopoksi ja mielisairaaksi. Kerran hän laittoi haukkumakirjeen taloyhtiön ilmoitustaululle. Tämän lisäksi naapuri kävi öisin koputtelemassa oveen.

Piinaa jatkui pidempään, eikä naapurin käytökselle vaikuttanut tulevan loppua. Tarja ei käsittänyt, miksi naapuri kiusasi häntä. Koska muita keinoja oli jo kokeiltu, teki hän asiasta rikosilmoituksen.

Poliisi otti asian käsittelyyn ja teon nimikkeeksi tuli kunnianloukkaus. Poliisi ohjasi tapauksen sovitteluun, mikä sopi molemmille osapuolille.

Riita naapurin kanssa lähtee usein pienestä liikkeelle. Sen tietää erityisen hyvin Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Pia Slögs.

Eniten erimielisyyksiä naapureiden keskuudessa aiheuttavat häiriöiksi koetut asiat: äänet, hajut, lemmikkieläimet tai lasten äänekkäät leikit. Tai se, miten yhteisiä tiloja, kuten pyykkitupaa tai saunaa, käytetään.

– Näistä asioista tulee sitten sanomista tai huomautteluja, mikä taas johtaa riitaisuuteen ja huonoon ilmapiiriin. Usein kaikki alkaa hyvin arkisista tilanteista, Slögs sanoo.

Tilanne pahenee, kun naapurit eivät kohtaa toisiaan kasvotusten.

Slögsin mukaan hyvin usein ihmiset eivät jostakin syystä halua mennä puhumaan naapurinsa kanssa, vaan pyörittelevät asiaa omassa mielessään. Se saa kokemuksen kasvamaan entistä ikävämmäksi.

– Sovittelussa kuulemme usein toiselta osapuolelta, että tämä on ensimmäinen kerta, kun häntä on kuunneltu ja asiasta on saatu aikaan rakentava keskustelu, sanoo Slögs.

Korona-aika kasvatti soviteltavien naapuririitojen määrää tuntuvasti

Tarja ja hänen naapurinsa kohtasivat sovittelussa, jossa molemmat kertoivat näkemyksensä tilanteesta. Naapuri oli mielestään joutunut kärsimään Tarjan yöllisestä liikkumisesta ja jatkuvasta tupakoinnista.

Kummankin osapuolen mielestä tilanne oli päivä päivältä pahentunut, ja siitä aiheutui heidän läheisilleenkin mielipahaa. Vaikka he olivat monesta asiasta eri mieltä, yhtyivät he siihen, että tilanne pitää rauhoittaa. He sopivat, että jatkossa he eivät nimittele toisiaan ja kumpikin voi rauhassa liikkua kodin ulkopuolella. Naapuri pahoitteli käytöstään, ja Tarja hyväksyi anteeksipyynnön.

Naapurustojen tilanne on kuumentunut korona-aikana. Moni viettää runsaasti aikaa kotona ja kiinnittää tarkemmin huomiota lähiympäristöönsä.

Tähän mennessä vuotta Naapuruussovittelun keskukselle on tullut jo 250 tapausta sovitteluun, kun ennen koronaepidemiaa niitä tuli vuosittain noin 100–150.

Lue myös: Koronakriisi hiertää naapureiden välejä – pienetkin asiat kiristävät hermoja, kun ihmiset viettävät aikaa kotona

Tosin kaikkea ei voi laittaa koronaepidemian piikkiin. Ihmisten tietoisuus sovittelusta on kasvanut, arvelee Slögs.

Yleensä Naapuruussovittelun keskus saa tapauksensa siten, että riidan osapuolet itse tai isännöitsijä on keskukseen yhteydessä. Keskuksen kautta sovitellaan vain naapuruusriitoja, ei rikosasioita.

Naapuruussovittelun keskuksessa tehdään myös yhteisösovitteluja. Tällöin riitaisuus tai konflikti ei tapahdu suoraan vain muutamien ihmisten välillä, vaan kyse on laajemminkin huonosta ilmapiiristä.

Sillä välillä tilanne on äitynyt niin pahaksi, että huono ilmapiiri on levinnyt koko kerrostaloon, kertoo Slögs. Näissä tapauksissa sovittelija tekee alkuun asialistan, joka luodaan asukkaille tehdyn kyselyn tai erillistapaamisissa saatujen tietojen avulla.

– Tämän jälkeen järjestetään asukastilaisuus ja käsitellään asioita, jotka asukkaat ovat nostaneet esille ja kokevat ongelmallisiksi. Näitä tilaisuuksia voi olla useampia. Niissä voidaan sopia, miten toimitaan erilaisissa tilanteissa.

“Kiukkuiset laput harvemmin auttavat asiaa”

Tarjan ja hänen naapurinsa sopimukseen kirjattiin kolmen kuukauden seuranta-aika. Seurantapuhelussa Tarja kertoi, että sovittelun jälkeen häirintä loppui kokonaan, mutta oli myöhemmin alkanut uudestaan, joskin hyvin pienimuotoisena. Tilanne päättyi toisen osapuolen muuttoon. Riidan juurisyyt jäivät epäselviksi.

Miten sitten lähestyä oikein naapuria, joka häiritsee omaa elämää?

Naapuruussovittelun keskuksesta rohkaistaan ihmisiä menemään aluksi omatoimisesti keskustelemaan naapurin kanssa. Naapuria kannattaa lähestyä aina mahdollisimman asiallisesti.

– Kiukkuiset, nimettömät laput harvemmin auttavat asiaa, sanoo Slögs.

Slögsin mukaan naapuria on tärkeä lähestyä silloin, kun on itse rauhallisella mielellä – ei siis vihaisena.

– Alkuun kannattaa kysyä, onko naapurilla hetki aikaa. Jos näet hänen rientävän autolleen, niin silloin ei luultavasti ole hyvä hetki. Naapuria ei kannata pakottaa puhumaan.

Slögs neuvoo, että naapuria kannattaa lähestyä “tiedustelemalla”. Eli kysymällä, oletko huomannut tai tullut ajatelleeksi tätä asiaa. Tämä toimii paremmin kuin syyllistäminen.

– Kukin voi ajatella tilanteen itse niin, että jos vaikka tykkäät laulaa ja tanssia kotona ja yhtäkkiä naapuri soittaa ovikelloa ja alkaa huutaa. Spontaani reaktio siihen on, että puolustautuu tai lyö oven kiinni.

On kaikkien etu, että naapureiden kanssa tullaan toimeen.

– Vaikka naapuri ei ole läheinen ihminen, niin hänen kanssaan kuitenkin asutaan lähekkäin ja ollaan jossain määrin tekemisissä lähes päivittäin. Jos ikävän olon kanssa elää joka päivä, niin se ei ole mukavaa, sanoo Slögs.

Tarjan ja naapurin tapaus on Vantaan sovittelutoimiston kokoama. Tapauksen yksityiskohdat on muutettu siten, ettei osapuolia voi tunnistaa.