Lapsen kasvun varrella on viisi vaaranpaikkaa, jolloin raudanpuutteen riski on todellinen – kannattaako ferritiini mittauttaa vain varmuuden vuoksi?
Rautakeskustelu on tullut jäädäkseen. Yhä useammin myös vanhempia huolettaa, voivatko lasten levottomuus ja uniongelmat johtua alhaisista ferritiiniarvoista tai pitäisikö lapsi viedä laboratoriotesteihin ihan vain varmuuden varalta.
Raudanpuute on maailmanlaajuisesti iso ongelma ja yleisin anemian syy erityisesti lapsilla ja hedelmällisessä iässä oleville naisilla. Raudasta puhuminen ei siis ole turhaa.
Aina raudanpuute ei kuitenkaan aiheuta anemiaa. Hemoglobiini ei laske eikä verenkuvassa näy muutoksia, mutta varastoraudan määrästä kertova ferritiinipitoisuus on silti vähentynyt.
Ferritiiniarvot ja niiden merkitys jakaa lääkäreiden mielipiteitä ja vanhempia lasten hyvinvointi luonnollisesti huolettaa. Lapsen rautavarastojen niukkuuden merkitystä terveydelle tai sen haitallisuutta kehitykselle ilman anemiaa, ei kuitenkaan vielä tiedetä. Kovat tutkimustulokset puuttuvat, muistuttaa lastentautien erikoislääkäri sekä lasten veri- ja syöpätautilääkäri Samppa Ryhänen.
Raudanpuutteen oireet
Kun hemoglobiini laskee raja-arvojen alapuolelle, on kyse raudanpuuteanemiasta. Silloin lapsi voi olla kalpea, voimaton, väsynyt, kasvu voi hidastua ja syke huidella korkealla.
– Terve lapsi voi kompensoida oireita aika pitkään eivätkä lapset välttämättä ole kovin sairaita vaikka hemoglobiini olisi jo hyvinkin matala. Rautavarastojen pienuudesta puhuttaessa oireet ovat epämääräisempiä, Samppa Ryhänen kertoo.
“Lapsi on iltaisin levoton ja nukkuu huonosti. Pitäisikö ferritiini mittauttaa?”
Rautavarastojen vähenemiseen ja mataliin ferritiinipitoisuuksiin liitetään usein uni- ja keskittymisvaikeuksia sekä väsymys. Sen on epäilty aiheuttavan myös kehityshäiriöitä.
Kyseisiä oireita ja niiden syitä on hankala arvioida, sillä ne eivät ole yksin raudanpuutteeseen liittyviä oireita vaan ovat lapsilla muutenkin yleisiä, Ryhänen miettii. Nykyelämässä ja yhteiskunnassa on paljon syitä, jotka aiheuttavat lapsille esimerkiksi keskittymisvaikeuksia tai unihäiriöitä, eikä raudanpuute ole se tavallisin.
– Tyypillisesti raudanpuutetta on yhdistetty levottomiin jalkoihin ja univaikeuksiin, mutta on niukasti näyttöä, että näin olisi. On myös vähän vakuuttavaa näyttöä siitä, että rautatilanteen korjaaminen parantaisi asian.
“Raudanpuutteen ja ADHD:n yhteydestä puhutaan paljon. Pitääkö se paikkansa?”
ADHD ja autismi ovat useammassa tutkimuksessa yhdistetty raudanpuutteeseen. Lopullinen varmuus siitä, että raudanpuute niitä aiheuttaisi, on vielä selvittämättä. Lastenlääkäri näkee tuloksissa myös ongelmia.
– Esimerkiksi autistit syövät huonommin ja heillä on haasteita ruokavalion kanssa. Voikin olla, että autismi johtaa raudanpuutteeseen eikä toisinpäin. Meillä on myös hyvin vähän tutkimustietoa siitä, että keskittymiskyky tai autismikirjon oireet paranisivat lisäraudalla.
Raudanpuutteen vaaranpaikat
Raudanpuuteanemia tai piilevä raudanpuute on normaalia sekaruokaa syövillä suomalaislapsilla suhteellisen harvinaista. On kuitenkin muutamia kohtia kasvun varrella, jolloin raudanpuutteen riski on todellinen.
1. Ennenaikaisena syntyneet lapset
Keskoset ovat usein raudanpuutteisia. Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana äidiltä siirtyy rautaa lapseen. Tämä vaihe jää ennenaikaisena syntyneiltä vauvoilta kesken. Siksi keskosille aloitetaan rautalisä, jolloin tilanne saadaan korjaantumaan.
2. Pitkään ja yksipuolisesti rintamaitoa saaneet vauvat
Rintamaidossa on vain vähän rautaa. Siksi riski raudanpuutteen kehittymiselle kasvaa, jos pelkällä rintamaidolla jatketaan yli kuuden kuukauden iän.
– Olipa vastasyntyneellä miten hyvä rautatilanne tahansa, tarvitsevat hekin kasvun myötä lisää rautaa. Jos ruokavalio ei monipuolistu eikä vauvalle aloiteta kiinteitä ajoissa, on riski raudanpuutteen kehittymiselle todellinen, Samppa Ryhänen sanoo.
Rautaa on esimerkiksi lihaa sisältävissä lasten soseissa ja C-vitamiinia sisältävät hedelmäsoseet parantavat raudan imeytymistä. Myös äidinmaidonkorvikkeisiin on lisätty rautaa.
3. Runsas maidon juonti voi aiheuttaa raudanpuutteen
Yli puoli litraa lehmänmaitoa päivässä voi olla pikkulapselle liikaa ja johtaa raudanpuutteeseen. Maidon aiheuttaman raudanpuutteen riskin takana on kolme asiaa.
Maidon kalsium kilpailee elimistössä raudan kanssa ja hidastaa ruokavaliossa olevan raudan imeytymistä.
Jos pieni lapsi, taaperosta alakouluikäiseen, juo maitoa yli puoli litraa päivässä, saa hän suuren osan kaloreista maidosta eikä mahaan mahdu enää tarpeeksi rautaa sisältäviä ruoka-aineita.
Osalle pienistä lapsista voi kehittyä lehmänmaidosta hyvin vähäoireinen ja mekanismeiltaan huonosti tunnettu ilmiö, jossa pieni määrä verta tihkuu suolistoon, jolloin he menettävät osan raudasta.
– Maito on hyvä kalsiumin lähde eikä sitä pidä missään nimessä kieltää kokonaan, mutta kohtuuton maidon juonti kannattaa lopettaa. Usein jo se korjaa lapsen rautatilanteen, Ryhänen muistuttaa.
4. Vegaani- tai kasvisruokavalio
Lapsen kasvisruokavalio voi olla yksi raudanpuutteen riskiä lisäävä tekijä, ellei raudan saantiin ole kiinnitetty tarpeeksi hyvää huomiota.
Kasvissyöjän hyviä raudanlähteitä ovat esimerkiksi linssit, pavut, pähkinät sekä leseet.
5. Nopea kasvu, kova treeni ja kuukautiset lisäävät riskiä
Nopeasti kasvavat pikkulapset tai murrosikäiset, jotka urheilevat paljon, voivat kuulua raudanpuutteen riskiryhmään. Esimerkiksi nopea lihasmassan kasvu voi aiheuttaa raudanpuutetta ja anemiaa. Jos lapsi samaan aikaan siirtyy kasvissyöjäksi tai syö muuten liian yksipuolisesti, on raudanpuutteen riski todellinen.
– Tytöillä riskiä lisäävät myös kuukautiset. Jos esimerkiksi treenaa kovaa, on kuukautiset ja vieläpä syökin liian vähän rautaa sisältäviä ruoka-aineita, on riskitekijöitä jo todella paljon. Silloin on ihan oikein ja tarpeen tutkia verenkuva ja ferritiini, ja miettiä rautalisän tarvetta, Ryhänen sanoo.
Ei turhia ja vain varan vuoksi otettuja laboratoriokokeita
“Jos lapsen hemoglobiini on hyvä, pitäisikö kuitenkin varmuuden varalta mittauttaa ferritiini.”
Ferritiinin mittaaminen on hyvä ja tarpeellinen tutkimus sairauksien epäilyssä, mutta niin sanotusti varmuuden vuoksi tehtäviä laboratoriokokeita Samppa Ryhänen ei varsinkaan pienten lasten kohdalla kannata.
– Ymmärrän vanhempien huolen, mutta se ei yksinään riitä. Taustalla pitää olla konkreettinen ongelma, jota lähdetään esimerkiksi laboratoriokokein selvittelemään. Enkä missään nimessä suosittele lasten ferritiinitasojen mittausta ja omin päin aloitettuja rautakuureja ilman lääkärin konsultaatiota. Se on mielestäni epäeettistä.
Ferritiinikeskustelu on välillä aiheuttanut myös sen, etteivät vanhemmat tai lääkäritkään välttämättä muista miettiä, voisiko oireiden takana olla jotain muuta kuin pienentyneet ferritiiniarvot.
Oireiden syitä pitää miettiä perusteellisesti. Raudanpuute on vain yksi vaihtoehto, eikä läheskään aina todennäköisin, Ryhänen sanoo.
– Joskus vakavankin sairauden diagnostiikka on viivästynyt, kun on ensin todettu raja-arvoinen ferritiini, päätetty alkaa antaa rautaa ja jätetty asian setviminen siihen. Kun rautakuuri ei paranna oireita, todetaankin joku ihan eri syy tai sairaus, joka olisi selvinnyt jo aiemmin, jos asiaa olisi alusta asti mietitty perinpohjin.
Lapselle, jonka ferritiini on alle 15 ja jolla on raudanpuutteeseen sopivia oireita, voi kokeilla rautalisää.
― Lastenlääkäri Samppa Ryhänen
Jos lapsen rautatasot huolettavat ja lapsi on oireinen, kannattaa asiaa lähteä selvittelemään esimerkiksi neuvolalääkärin kautta. Jos laboratoriokokeille on tarvetta ja raudanpuute tai raudanpuuteanemia todetaan, on rautalisä suun kautta otettuna turvallinen ja hyvä hoito.
Ferritiiniarvojen rajat ja pitoisuuksien nostaminen jakavat asiantuntijoiden mielipiteitä. Ferritiiniarvon viitealueen alaraja vaihtelee eri laboratorioissa, mutta lapselle, jonka ferritiini on alle 15 ja jolla on raudanpuutteeseen sopivia oireita, voi kokeilla rautalisää. Ainoa este on raudan kertymiselle altistava sairaus.
Osa lääkäreistä peräänkuuluttaa kuitenkin arvoja 30 ja 50, osa sitäkin korkeampia.
– Jos lapsen hemoglobiini on hyvä ja ferritiinipitoisuus yli 20, on minun vaikea uskoa, että sillä saadaan mitään muuta aikaan kuin vatsanväänteitä. Silloin oireiden syy on aika varmasti jossain muualla kuin rauta-arvoissa.
Rautakuurin vaste pitää muistaa myös kontrolloida sekä selvittää ja tarvittaessa hoitaa raudanpuutteen syy, Ryhänen vielä muistuttaa.
Miten äidin raskausajan raudanpuute vaikuttaa lapseen?
Raudanpuute on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla melko yleistä kuukautisvuodon, raskauksien, synnytysten ja imetyksen vuoksi. Siksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvoloissa alettiin seuloa riskiryhmään kuuluvien odottajien ferritiiniarvoja.
“Minulla oli raskausaikana todella matalat ferritiinitasot. Onkohan lapseni saanut kohdussa tarpeeksi rautaa?”
Äidin raskaudenaikaisen raudanpuutteen hoito on tärkeää, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hilkka Nikkinen toteaa. Sitä, onko raudanpuutteisen äidin vastasyntynyt riskissä, ei vielä tiedetä.
– Osassa tutkimuksista tuo yhteys on osoitettu, mutta on myös tutkimuksia, joissa on todettu, ettei yhteyttä ole. Itse kuitenkin ihmettelen, mistä sikiö raudan voi saada, jos äiti on jo alkuraskaudessa raudanpuutteinen eikä sitä korvata mitenkään.
Jos äidit seulotaan jo raskauden alkuvaiheessa, hyötyy siitä myös lapsi, Nikkinen uskoo. Hän toivookin, että seulontasuositus tulisi käyttöön muuallekin kuin vain Pohjois-Pohjanmaalle. Esimerkiksi Ruotsissa raskaudenaikaista raudanpuutetta seulotaan ja hoidetaan aktiivisesti.
Raudanpuutteen varhainen hoito ehkäisee myös äidin anemisoitumista.
― naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hilkka Nikkinen
Pelkkä hemoglobiinitaso ei Nikkisen mukaan vielä kerro, onko odottaja raudanpuutteinen vai ei. Jos ferritiiniarvo otettaisiin jo alkuraskaudessa, olisi aikaa korjata odottajan rautavarastoja ennen viimeistä raskauskolmennesta, jolloin raudankulutus on kovimmillaan. Silloin rautaa siirtyy suuria määriä sikiöön. Raudanpuutteen varhainen hoito ehkäisee myös äidin anemisoitumista.
– Raudanpuutetta ilman anemiaa suositellaan hoidettavan terveeltä ja nuorelta ihmiseltä, joka ei ole raskaana, joten miksi sitä ei seulottaisi ja hoidettaisi raskaana olevalta varsinkin, jos hän oireilee.
Ferritiinikeskustelussa ja -hoidossa on hyvä muistaa ja tiedostaa, että tutkimuksien mukaan myös liian korkeisiin hemoglobiini- ja ferritiinipitoisuuksiin raskauden aikana voi liittyä raskaus- ja sikiökomplikaatioiden riski, Nikkinen lisää lopuksi.
Katso Akuutti: Alhainen ferritiini – trendi vai totta?
Laura Tiittanen saa suolistosairauden vuoksi rautaa suoraan suoneen. Infuusiosta piti löytyä apu, mutta Laura sai hoidosta anafylaksisen sokin ja pelkäsi kuolevansa. Katja Lehtinen kärsi pitkään epämääräisistä oireista ja hengästyi kotiportaissa. Lopulta syy erikoisiin oireisiin löytyi vahingossa.
' /%3E%3C/svg%3E)
