Hyppää pääsisältöön

Hyvin sanottu

23-vuotiaan Niilo Virran elämä muuttui, kun hän sai katseohjauslaitteen ja äänen isoveljeltään: “Onhan se nastaa räpätä omalla äänellä”

Pyörätuolissa istuva nuori mies katsoo kameraan.
Kuvateksti Niilo Virta valmistui merkonomiksi kesäkuun alussa ja on sen jälkeen hakenut yrittäjäkurssille.

Keskustelu on tasa-arvoinen vain, jos siihen voi osallistua monella eri tavalla. Niilo Virta käyttää katseohjauslaitetta, aakkostaulua ja veljensä lahjoittamaa ääntä kommunikointiin.

Tämä juttu on osa Hyvin sanottu -hanketta.

Kun Niilo Virta liikkuu pyörätuoleineen julkisilla paikoilla, katseet kääntyvät.

– Minua katsotaan usein pitkään. Ihmiset ovat hämmentyneitä eivätkä tule puhumaan, vaikka selvästi mieli tekisikin. Monet kokevat jotenkin outona jo pelkän pyörätuolin, Niilo Virta kertoo.

23-vuotias Niilo Virta on käyttänyt pyörätuolia pienestä pitäen. Hänellä on cp-vamma. Virran elämä muuttui, kun hän sai katseohjauslaitteen vuonna 2011.

– Tiesin heti, että tästä alkaa Virran pojan nousu, ja niin alkoi. Katseohjauslaite on minulle paras tapa kommunikoida ja tulla ymmärretyksi.

Mies on selin ja katsoo katseohjauslaitetta
Kuvateksti Niilo Virta käyttää katseohjauslaitetta ystävien ja perheen kanssa, mutta julkisilla paikoilla aakkostaulua on kätevämpi käyttää.

Katseohjauslaitteella Niilo Virta voi puhua ja kirjoittaa pelkästään ohjaamalla katsettaan näytöllä näkyvällä näppäimistöllä. Jos kirjoitettavaa on paljon, voivat silmät väsyä näytönohjaukseen. Näin kävi joskus opinnoissa Järvenpään Spesiassa, jossa hän opiskeli merkonomiksi. Kesäkuussa Niilo Virta valmistui ja on sen jälkeen hakenut yrittäjäkurssille.

Kolme vuotta sitten Niilo Virta sai katseohjauslaitteeseensa hänelle räätälöidyn äänen.

– Yksilöllinen ääni merkitsee minulle paljon, koska sitä on vain harvoilla käytössä.

Niilon Virran ääni on lainattu hänen isoveljeltään Juusolta. Juuso Virta äänitti veljesten isän kanssa 2 000 lausetta, joista ääni muodostettiin. Virta kertoo lisää kokemuksistaan katseohjauslaitteen käytöstä tällä videolla (linkki Ylen ulkopuolelle).

Isoveljen piti puhua koko ajan mahdollisimman samankaltaisella äänellä, mikä teki prosessista raskaan sekä hänelle että nauhoitusta tekevälle isälle. Silti Juuso tekisi saman uudestaan milloin tahansa.

– Ilman muuta tuli etuoikeutettu olo. Se on äänen antajalta hyvin pieni vaiva verrattuna siihen, että antaa toiselle kyvyn kommunikoida vuosiksi eteenpäin. Jos tekisin saman uudestaan, puhuisin ehkä vähän luonnollisemmalla äänellä, Juuso Virta kertoo.

Aluksi oman äänen kuuleminen katseohjauslaitteesta hämmensi isoveljeä, ja alkoi sitten ärsyttää. Nyt siitä on tullut sisäpiirivitsi perheessä.

Niilo Virta käyttää katseohjauslaitteen ääntä myös räppäämiseen. Hänen artistinimensä on Iso N.

Meillä on vaan tää yks elämä

siispä se kantsii elää

meitsi ei oo levää

Iso N

Mulla on cp-vamma,

tässä räppään träkkii

tehdäänkö ihmisoikeuksii!

teillä on oikeus olla omii

ihanii ihmisii.

Musta tuntuu, että täst tulee ainutlaatuist.

Oon käyny pohjal mut sieltä noustaan,

ku Felix lintu tuhkast.

Iso N: Feenix

– Onhan se nastaa räpätä omalla äänellä. Lauluissani kerron elämästäni kaikkine kiemuroineen, mutta en ole vielä kirjoittanut tarpeeksi vaikeimmista asioista, kuten cp-vammasta. Vamma on tehnyt minusta vahvemman ihmisen, Niilo Virta kertoo.

Apuvälineitä käyttävä ei ehdi mukaan nopeaan keskusteluun

Puheterapeutti Elisa Johansson kertoo, että puhevammaisen kommunikointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, onko hän ollut syntymästä asti puhekyvytön vai onko puhekyvyttömyys tullut esimerkiksi sairauden seurauksena.

– Aivovamman saaneet ovat kertoneet, että heitä kyllä lähestytään kunnes huomataan, että he ovat jossakin toiminnassaan erilaisia. Sitten mukaan tulee jännitys ja pelko, ja usein aletaan puhua ihmisen ohi vieressä olevalle, kuten puolisolle, Johansson kertoo.

Niilo Virta käyttää katseohjauslaitetta yleensä ystävien ja perheen kanssa. Julkisilla paikoilla laitetta on hankala käyttää, sillä se reagoi herkästi liikkeeseen eikä sen vuoksi toimi esimerkiksi taksissa. Julkisilla paikoilla hän käyttää keskustelemiseen yleensä aakkostaulua.

– Tarvitsen aakkostaulun käyttämiseen toisen ihmisen, joka liikuttaa sormeaan aakkostaululla. Minä sitten näytän, onko sormi oikean kirjaimen kohdalla. Näin muodostan haluamani lauseet, Niilo Virta kertoo.

Puhevammaisen kanssa keskustellessa on hyvä muistaa, että apuvälineillä puhuminen vie aikaa. Tämän on huomannut myös puheterapeutti Elisa Johansson.

– Puhevammaiset usein lyhentävät sanomisiaan, koska eivät ole varmoja, jaksaako toinen kuunnella. Keskustelu etenee usein niin nopeasti, etteivät apuvälineitä käyttävät ehdi mukaan ennen kuin keskustelu on jo siirtynyt seuraavaan aiheeseen, Johansson sanoo.

Johanssonin mielestä puhevammaisten kanssa keskustelemiseen pätevät samat säännöt kuin hyvään keskusteluun yleensä: älä oleta ja kuuntele rauhallisesti. (Lue lisää Hyvin sanotun keskusteluohjeista.)

Niilo Virta on samaa mieltä.

– Se on paskaa, kun tuntematon ihminen tulee sanomaan minulle, että “tiedän kyllä, miltä sinusta tuntuu”. Eivät he tiedä, Niilo Virta sanoo.

Cp-vammainen mies istuu pyörätuolissa ja hymyilee katsoen kameraan
Kuvateksti "Jos ihmisillä on aikaa, keskustelen mieluiten kasvotusten: silloin näkee heti toisen reaktiot", Niilo Virta sanoo.

Johansson on alkanut kouluttaa terveydenhoidon henkilökuntaa yhdessä puhevammaisten kanssa.

– He ovat itse parhaita kouluttajia. Mitään välikättä ei tarvita, Johansson sanoo.

Kaikki pysyvät mukana, kun käytetään kuvaa, tekstiä ja emojeita

Johansson uskoo, että ihmiset voivat oppia uusia tapoja kommunikoida. Poikkeusaika on hänen mielestään todiste siitä.

– Etäkokouksissa on huomattu, että kaikki pysyvät helpommin mukana, kun videot pidetään päällä ja käytetään myös tekstiä ja emojeita. Jos viestinnässä on haasteita, kuten puhevammaisilla, putoaa kyllä välittömästi, jos ääntä tukemassa ei ole lisäksi kuvaa toisesta, Johansson kertoo.

Johansson muistuttaa, että jos ihmisellä on vaikeuksia tuottaa puhetta, voivat kyvytkin jäädä sen vuoksi huomaamatta.

– Muutama aivovammataustainen asiakas on kommentoinut, että heidät on kohdattu ihan eri tavalla poikkeusaikana, kun on alettu kommunikoida enemmän kirjallisessa muodossa. He ovat voineet tuoda itseään näin esiin aivan eri tavalla kuin puheella, Johansson sanoo.

Niilo Virta keskustelee ihmisten kanssa mieluiten kasvokkain.

– Jos ihmisillä vain on aikaa, keskustelen mieluiten kasvotusten: silloin näkee heti toisen reaktiot. Osallistun myös aktiivisesti keskusteluun Facebookissa ja Instagramissa. Viimeksi olen heittänyt läppää esimerkiksi Salatut elämät -sarjasta, Niilo Virta kertoo.

Johanssonin mielestä Suomessa pitäisi sisällyttää esteettömyyteen myös viestinnän esteettömyys etenkin terveydenhuollossa. Parempi sana voisikin olla saavutettavuus.

– Puhevammaiset ihmiset eivät voi aina itse pitää meteliä oikeuksiensa puolesta, koska puhuminen on heille vaikeaa. Moni on varmaan tyytynyt siihen, että täytyy itse pitää huolta siitä, että saa tiettyjä palveluja ja pääsee paikkoihin, vaikka se olisi yhteiskunnan tehtävä, Johansson sanoo.

3. joulukuuta vietetään Kansainvälistä vammaisten päivää.

Lue lisää:

Vammaisjärjestöt toivovat, että ylilyönneistä on opittu - oikeuksien toteutumisessa on ollut puutteita korona-aikana