Hyppää pääsisältöön

Tiede

Miksi katsomme koiravideoita? – Tutkijat: ainakin aivoissa erittyvä rakkaushormoni, kaipuu luontoon ja Big Brother -efekti selittävät Pentuliven suursuosiota

Piirros, jossa aivoja muistuttava hahmo katselee sydänsilmin televisiosta koiranpentuja ja pitelee kädessä älypuhelinta sekä viiriä, jossa on tassukuviota.
Kuva: Kiira Natunen / Yle

Aivotutkija ja mediatutkija sanovat, että muun muassa ihmisen hoivavietti ja yhteisöllisyys saavat ihmiset tapittamaan eläimiä ruudulta.

Ensin kuuluu vain rauhallista tuhinaa: 5-vuotias labradorinnoutaja Akka ja yhdeksän pentua koisivat päiväunilla. Sitten “maitobaari aukeaa”. Yhtäkkiä on käynnissä vimmattu paini, kun poikaset kömpivät toistensa yli ja ali emän nisille. Kohta on taas rauha maassa ja imetyspaikat jaettu – kuuluu kuoro tyytyväistä koiranpentujen yninää.

Tämä on monen mielestä ihaninta, mitä television, tietokoneen tai älypuhelimen ruudulta voi katsella.

Näin voi ainakin päätellä siitä, että Ylen Pentulivellä on reilut pari viikkoa sen alkamisen jälkeen huimat 6,5 miljoonaa käynnistyskertaa Areenassa. Koiranpentuja on ihasteltu Suomen lisäksi ainakin Australiassa, Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Saksassa.

Akka ja viikon ikäiset pennut.
Kuva: Kasvattajan albumi

Mikä Pentulive?

Osa vilkuilee Pentuliveä töiden, opiskeluiden tai muiden toimien lomassa. Innokkaimmat fanit tapittavat kuvavirtaa monta kertaa päivässä, ja joillain se pyörii koko ajan taustalla. Seuraajissa on myös monia koululuokkia.

Kerro meille, miten ja miksi juuri sinä kulutat Pentuliveä! Keräämme vastauksia tähän kyselyyn.

Kysyimme aivotutkijalta ja mediatutkijalta, mikä selittää internetin eläinvideoiden, kuten Pentuliven, valtavaa suosiota.

Pähkinänkuoressa: ainakin näistä syistä tapitamme Pentuliveä

1. Hoivavietti herää, ja aivot palkitsevat mielihyvällä

Eläinvideot kiinnostavat ainakin siksi, että ne ovat omiaan herättämään ihmisessä empatiaa ja kiintymystä. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, joka tutkii ihmisen ja koiran vuorovaikutusta.

– Ihminen on siitä poikkeuksellinen eläin, että olemme hyvin joustavia hoivan tunteen kohteissa. Koiranpennut voivat herättää voimakasta suojelunhalua ja hoivan tunteita samaan tapaan kuin ihmislapsi, Kujala sanoo.

Pelkkä katsekontakti lemmikkieläimen kanssa lisää aivoissa hyvän mielen hormonia, eli oksitosiinia.

On tutkittu, että pelkkä katsekontakti lemmikkikoiran kanssa lisää aivoissa hyvän mielen hormonia eli oksitosiinia. Se tunnetaan rakkaushormonina, jota erittyy myös ihmisten halatessa tai suukottaessa.

Aivojen tunteita käsittelevät osat aktivoituvat erityisen paljon silloin, kun ihminen katselee vuorovaikutusta, esimerkiksi toista ihmistä paijaamassa koiranpentua.

Keltainen 11 päivän ikäinen labrarodinnoutajanpentu silmät vähän raollaan.
Kuva: Kasvattajan albumi

Voisiko koira- ja kissavideoiden katselu olla peräti terveellistä?

– Näkisin, että jos se ei mene liiallisuuksiin, niin se voi olla ihan terveellistä. Ihminen tekee luontaisesti sellaisia asioita, jotka tuottavat mielihyvää, ja moni hakeutuu eläinvideoiden pariin, Kujala sanoo.

2. Vastalääkettä stressiin ja korona-ajan epävarmuuteen

Kissa- ja muut eläinvideot ovat olleet internetin keskeistä sisältöä sen alkuajoista saakka.

Viime vuosina niiden rinnalle on tullut pitkäkestoisia luonto- ja eläinlivejä, kuten WWF:n Norppa- ja Talvilintulive tai Ylen Ahma- ja Majavalive.

Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETin tutkija Mikko Hautakangas sanoo, että hidas televisio toimii “akvaariomaisesti”: se on usein taustalla, ja voi vaikuttaa rauhoittavasti ja jopa meditatiivisesti.

– Hitaassa formaatissa jatkuvuus on usein jopa tärkeämpää kuin sisältö. Se maadoittaa ihmisiä hektisessä arjessa. Monella on eläinlive auki esimerkiksi selaimen välilehdellä, ja sen avulla tauotetaan työn tekemistä, Hautakangas sanoo.

Turvallisen, suloisen ja ihanan pentuelämän katselu voi luoda ihmisellekin turvan tunnetta.

― Miiamaaria Kujala

Kujala uskoo, että korona-ajalla on iso vaikutus siihen, että Pentuliven kaltainen sisältö vetoaa isoihin ihmisjoukkoihin. Pandemia on tuonut mukanaan paljon epävarmuutta ja huolta, johon rauhoittavan kuvavirran katselu voi tuoda kaivattua vaihtelua.

– Jatkuva epävarmuus voi olla jopa kuormittavampaa kuin varsinaisen ikävän tapahtuman kokeminen. Turvallisen, suloisen ja ihanan pentuelämän katselu voi siten luoda ihmisellekin turvan tunnetta.

Ihmiset saattavat katsoa eläinkameroita myös siksi, että tunnemme kaipuuta luontoon.

 Ilmakuva talvisesta metsämaisemasta Joensuun Kiihtelysvaarassa.
Kuvateksti Joensuun Kiihtelysvaaran maisemia.
Kuva: Ismo Pekkarinen / All Over Press

Yksi suomalaisten tärkeimpiä syitä vierailla kansallispuistoissa on henkinen hyvinvointi, kertoo tuore Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Pandemian aikana kansallispuistojen suosio on kasvanut entisestään.

Tutkimukset ovat todistaneet, että metsä on tehokas lääke stressiin ja noin 20 minuutin oleskelu siellä voi laskea verenpainetta.

Jotain samaa voi tarjota myös virtuaalinen luontokokemus. Lundin yliopistossa tutkitaan parhaillaan sitä, millä tavoin luonnon kokeminen virtuaalisesti voisi edistää ihmisten hyvinvointia.

3. Eläinkamerat vetoavat samaan tapaan kuin Big Brother ja Linnan juhlien kättely

Korona-ajan toinen iso vaikutus arkeen on ihmisten lisääntynyt aika kotona. Suuri osa on etätöissä ja sosiaalisia kontakteja on rajoitettu.

Ihminen kuitenkin kaipaa vuorovaikutusta vanhaan tapaan. Osallistuminen yhteiseksi koettuun ilmiöön voi luoda kaivattua yhteisöllisyyden tunnetta.

Myös reaaliaikaisuus on tärkeää. Hautakangas on tutkinut tosi-tv-ilmiöitä, kuten Big Brotheria, ja näkee Pentulivessä yhtymäkohtia realityyn.

“Ilmiön tunnettuus leviää tehokkaasti, kun siitä viestitään sosiaalisessa mediassa. Se toimii hieman samaan tapaan kuin tosi-tv, joka on suhteellisen reaaliaikainen formaatti."

Eläinkameran katselu on jaettu kokemus, vaikka katsojat olisivat eri puolilla Suomea.

Internet- ja digiaikana mediankäyttö on sirpaloitunut. Se tarkoittaa, että ihmiset valikoivat itselleen mieleisiä videoita, podcasteja ja musiikkia lähes loputtomasta tarjonnasta.

Entistä harvemmat ohjelmat onnistuvat kokoamaan kansaa joukolla ruutujen ääreen. Piikkejä television katsojaluvuissa ovat kuitenkin edelleen esimerkiksi Linnan juhlien kättely tai vaikkapa Suomi jääkiekon MM-finaalissa.

Alma itsenäisyyspäivän vastaanotolla 2017.
Kuvateksti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kättelivät perinteiseen tapaan kutsuvieraita vuoden 2017 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Laulaja Alma saapui juhliin siskonsa ja taustalaulajansa Annan kanssa.
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia / Juhani Kandell

Mediatutkijan mukaan Pentulivessä on samaa.

“Näitä kaikkia on oleellista seurata reaaliajassa. Ne onnistuvat edelleen keräämään ruutujen äärelle isoja yleisöjä, mikä rakentaa myös yhteisöllisyyden tunnetta.”

Eläinkameran katselu on jaettu kokemus, vaikka katsojat olisivat ruutujensa äärellä eri puolilla Suomea tai maailmaa. Kun ilmiöstä puhutaan niin sosiaalisessa mediassa kuin kahvipöydissä, voi siitä tulla nopeasti kaikille tuttu.

4. Koira on ihmisen paras ystävä, ja haluamme tuntea sitä paremmin

Suomalaiset ovat koirakansaa. Lemmikkikoiria oli vuonna 2016 noin 700 000, ja korona-aikana koteihin on otettu lemmikkejä entistä enemmän. Harva koiranomistaja on kuitenkaan nähnyt millaista on lemmikin alkutaival.

Miiamaaria Kujala sanoo, että todennäköisesti ihmiset ovat uteliaita seuraamaan eläinten elämäa livekameroista siksi, että ruudulla näkyy jotain ennennäkemätöntä ja jännittävää.

– Koiran syntymä ja elämän alkuvaihe ei ole ihmisille niin tuttua, joten siinä on opetusarvoa.

Pentuliven taustalla on halu lisätä ymmärrystä koirista.

Viime aikoina monissa Suomen koululuokissa onkin opettajien johdolla katsottu innokkaasti Pentuliveä.

Sen avulla voi havainnollistaa lapselle esimerkiksi sitä, miltä koiranpennun syntymä ja kehitys näyttää sekä miten luonnolliset vaistot ohjaavat voimakkaasti niin emoa kuin poikasia.