Joulupukin Kuuma linja auttaa aaton jännityksessä - lapsille on tärkeää, että tonttu kuuntelee, kun aikuiset eivät ehdi
Joulupukin Kuuma linja täyttää 30 vuotta. Ohjelma on pysynyt vuodesta toiseen lähes samanlaisena, muutoksia tehdään hyvin varoen.
Tampereen Tohlopissa soivat studion harmaiden rautaovien takana puhelimet jo varhain aattoaamuna. Naamioinnissa hälisee tonttujen ruuhka. Pikkutontut syövät aaton aamiaisena riisipuuroa.
Ohjaaja kertaa tuotantotiimin kanssa kamerakuvia. Tuotantojärjestäjän taitavissa käsissä on rakentunut tänäkin vuonna piparkakkukylä, jonka keskellä kimmeltää kurkkupastilleista sulatettu luistinrata.
Seitsemältä puhelintontut ovat puhelinten ääressä ja valmiina vastaamaan innokkaille soittajille. Kun ohjelma alkaa, ei kukaan tiedä, mitä suora lähetys tuo tullessaan.
Työryhmä haluaa pitää perinteistä kiinni, mutta tuoda joka joulu mukaan jotain uutta
Työpäivä joulupukin kanssa tuo myös ohjelman tekijöille jouluilon.
Ohjelman konsepti on säilynyt varsin muuttumattomana läpi vuosikymmenten. Tämä on nykypäivänä harvinaista, mutta joulun perinteet ja taika tämän poikkeuksen sallivat.
Joulupukin Kuumassa linjassa tuotantokoordinaattorina toiminut Marika Äijälä vertaa aattoaamun tv-ohjelmaa joulurauhan julistukseen, eihän sitäkään muuteta. Ja jos muutetaan niin hyvin pienillä jutuilla.
Tarkkasilmäinen katsoja on saattanut havaita ohjelmassa näitä pieniä muutoksia vuosien varrella. Jokunen vuosi sitten ehdotettiin, ettei puhelintonttujen tarvitsisi vilkuttaa niin paljon.
Vilkutuksilla on kuitenkin suuri merkitys, sillä tonttu vilkuttaa paitsi kaikille katsojille, niin myös sille tietylle lapselle, jonka kanssa juuri sillä hetkellä puhuu puhelimessa.
Vuosien 2001-2011 välillä joulupukilla oli käytössä monitori, jossa näkyi puhelimessa puhuvan lapsen nimi ja paikkakunta. Ensimmäinen monitori kertoi tiedot hyvin pienellä fontilla (2001).

Muusikkotonttu Vilkku on ollut mukana 1990-luvulta alkaen
Tonttupuku on kuin univormu, johon sonnustaudutaan vuodesta toiseen. Pukeutumisessa on myös oma jännityksensä. Vieläkö tonttu mahtuu samaan pukuun kuin edellisvuonna?
Vilhelmiina Luokkanen eli Vilkku-tonttu on toistaiseksi saanut asunsa selkähakaset kiinni. Asu on kuitenkin vuosien varrella vaihtunut, sillä Vilkku on tehnyt Kuuman linjan pisimmän tontun toimen. Muusikkotonttu aloitti työt 1990-luvun lopulla, kun lähetystä vielä tehtiin Pasilasta.
Lähetyksen alkaessa kaikkia jännittää - ja pitääkin jännittää. Vuonna 1999 tapahtui yllättäviä asioita. Ensin äänipöytä meni rikki ja joulupukin oli juostava kuuluttajan koppiin pelastamaan tilannetta, loppu selviääkin videosta!

Miten tontuksi päädytään?
Kuumassa linjassa on mukana perinteisesti pikkutonttuja, puhelintonttuja sekä muusikkotonttu. Osa pikkutontuista on kasvanut aikuiseksi katsojien silmien alla.
Onni Suominen on ollut mukana ensin pikkutonttuna ja saanut siitä sitten vuosien saatossa ylennyksen puhelintontuksi. Vuonna 2019 lähetyksessä vieraili Onnin kolmen kuukauden ikäinen veljenpoika.
Tonttuvauva on Kuumassa linjassa jo Suomisen kolmannen sukupolven tonttu. Isoäiti Iina Suominen loruttelee lapsenlapselleen (2019).

Tonttuilu periytyy usein sukupolvelta toiselle. Lapsitontut ovat usein aikuistonttujen omia lapsia, koska heidät on helppo ottaa jouluaattona mukaan töihin.
Käytännön syistä omat lapset on helpoin saada paikalle jouluaattona. Eikä omatunto myöskään kolkuta samalla tavalla, kun on aattona töissä, kertoo Aapeli-tontun isä Ville Mononen (2015).

Miika Muranen tuli vuonna 2014 tuuraamaan kaveriaan puhelintonttuna. Sijaisen toimi muuttui vakipestiksi, ja Miika onkin aikuisiällä viettänyt aattoaamuja enemmän Kuumassa linjassa kuin oman perheensä kanssa.
Tonttukavereiden kanssa kerrataan vuosittain kuulumiset.
Tontuista näkee Miikan mukaan ajankulun. – Se on käsittämätöntä, kun siellä on ollut samoja pikkutonttuja alusta asti, yksi on jo ihan teini-ikäinen. Siinä näkee muutoksen, kun pikkutontut kasvaa.
Puhelintonttu pysähtyy kuuntelemaan lasta
Kuuman linjan tekevät lopulta lapset ja heidän puhelunsa. Puhelintontut ehtivät jututtaa satoja lapsia ja vaikkei lapsi pääsisikään juttelemaan joulupukille, käy tonttu lapsen kanssa läpi samoja asioita.
Tontulle on helppo olla avoin, sillä tonttuhan tietää jo muutenkin kaiken. Heiltä kysytään tonttujen elämästä ja usein tonttu saa myös kuulla monenlaisia tarinoita vanhemmista, perheiden tilanteista, ja välillä esille nousee surullisiakin asioita.
Joulun stressin ja hössötyksen keskellä puhelintonttu tietää, että puhelu on lapselle tärkeä hetki, jossa tonttu pysähtyy ja kuuntelee häntä.
– Päivän aikana puhelintottu pääsee kuulemaan, kuinka monella lailla joulua Suomessa vietetään, ja päivä rikastuttaa myös omaa maailmaa, kertoo Miika Muranen.
Puhelintonttu ei ehdi kuulla, ketkä itselle soittaneista lapsista pääsevät lähetykseen. Miikalla onkin tapana katsoa lähetys jälkeenpäin nähdäkseen, ketkä lapset pääsivät juttelemaan joulupukille.
Toisinaan jännitys tarttuu myös vanhempiin, ja silloin puhelu saattaa mennä häsläämiseksi. Julia osasi vuonna 1994 antaa topakan ohjeen isälleen, jotta sai puhua rauhassa.

Joulutervehdykset ovat edelleen tärkeitä
Kuuman linjan suurin ja näkyvin muutos on nähtävissä nettitontun työssä. Alkuvuosina viestit saapuivat kirjeinä ja kortteina. Vuonna 1996 joulupukki otti käyttöönsä faksin ja vasta vuonna 1998 aukesi Kuuma linjan sähköposti. Pikkuhiljaa nettitonttu vakiinnutti paikkansa Kuumassa linjassa.
Ville Mononen on ollut Kuumassa linjassa nettitonttuna vuodesta 2008 ja kertoo, että viestien perussanoma on säilynyt samana, kaikki haluavat lähettää terveisiä.
Nettitonttu on välittänyt yllättäviäkin viestejä vuosien varrella (2019).

Nykyään Nettitontulla on joulupukin kanssa aina jotain pientä kivaa sananvaihtoa ja kisailua (2018).

Joulupukin Kuumassa linjassa lasten lisäksi pääosassa on tietysti joulupukki, onhan joulupukki jo ohjelman nimessä. Nettitonttu on joulupukin tärkeä tuki vaikkapa silloin, kun puhelu katkeaa.
Ville kertookin, että nettitontun työnkuvaa on vuosien varrella kasvatettu. Mukaan on tullut enemmän pukin ja tontun välistä vuorovaikutusta.
Puheluiden sisältö saattaa toisinaan yllättää joulupukin. Se on kuitenkin varmaa, että joulupukki vastaa lasten hankaliinkin kysymyksiin pilke silmäkulmassa.
Tältä näytti Kuuman linjan faksiaikakausi (1996).

Joulupukki harkitsee digitaalitekniikkaan siirtymistä (2003).

Juholla on joulupukille hankala kysymys (2008).

Muusikkotonttu Vilkku lauloi vuonna 2015 Hannu Kelan tekemän kappaleen Hyvä lentosää. Kappale on omistettu Joulupukin Kuumaa linjaa sydämellään tehneelle Kosti Kotirannalle.

Suorassa lähetyksessä laulamisessa on oma jännityksensä
Joulupukin Kuumaan linjaan kuuluvat olennaisena osana lasten musiikkiesitykset. Muusikkotonttu Vilkku harvoin tietää, kuka lapsista lapsista laulaa ja jos tieto onkin olemassa, ei tonttu tiedä, montako säkeistöä lapsi on aikeissa laulaa. Vilkku saakin olla korvat höröllään ja aina valmiina säestämään.
Lasten itse keksimien ihanien laulujen ajaksi säestäjätonttu Vilkku pysähtyy vain kuuntelemaan ja antaa lopuksi tietysti pienet aplodit.
Toisinaan käy niin, että lapsi jähmettyy jäädessään kuuntelemaan omaa ääntään viiveellä television kautta. Se on ymmärrettävää, sillä onhan esiintyminen jännä paikka lapselle, kun se on sitä yhä muusikkotontullekin.
– Viime vuosina olen saanut esittää omia kappaleita. Usein yksi kappale tunnelmallista musiikkia soolona ja menevämpää yhdessä esitettynä, Vilhelmiina kertoo varta vasten Kuumaan linjaan tekemistään joululauluista.
Jotain uusia perinteitä matkan varrella aina syntyy. Tästä esimerkkinä on vuodesta 2010 lähtien Kuuman linjan päättänyt Taas toivotus hyvän joulun, jonka joulupukki laulaa yhdessä tonttujen kanssa ja tietysti Vilkun säestämänä.
Pikkuhiiren toive on Vilkun suosikki omista Kuumaa linjaa varten tekemistä kappaleista (2018).

Joskus sanat meinaa unohtua jännityksen vuoksi, mutta joulupukki auttaa (2007).

Joka vuosi tahtoo nettitonttu tanssia ja vuonna 2018 hän houkutteli myös joulupukin kokeilemaan trenditanssia (2018).

Vuoden paras työpäivä päättyy samoissa stressittömissä tunnelmissa, missä se on vietetty.
Lumiukon tunnarin soidessa työryhmä tietää oman joulun alkavan. Aamun aikana on ehditty löytää sellainen jouluilo, jota aikuisen on välillä vaikea saavuttaa.