Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Design-kengät nettikirppikseltä tai taulu roskalavalta - käytetyn tavaran antaminen lahjaksi on tietyissä piireissä jo trendikästä

Päivitetty 17.12.2021 12:01.
Itsepalvelukirpputorin pöytä, jossa on muun muassa vihreä lasituikku, punainen maljakko ja iso ruskea nalle.
Kuva: Anu Heikkinen / Yle

Parhaimmillaan lahja syventää antajan ja saajan suhdetta, kun taas pahimmillaan lahja voi olla nöyryytys tai loukkaus. Mutta mihin lahjakulttuuri on menossa? Voiko joululahjaksi antaa second handia?

Jutun sitaatit ovat peräisin Julia Thurénin Instagram-tililtä.

Joululahjoihin sisältyy ajatus vastavuoroisuudesta ja halu lujittaa keskinäistä suhdetta, sanoo lahjoja tutkiva sosiologi Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Kun annetaan lahja, annetaan samalla jotain itsestä.

– Esimerkiksi ostaminen on persoonatonta ja itsestä erillistä rahanvaihtoa. Kun maksan S-marketin kassalla ostokset, en anna myyjälle palaa itsestäni eikä meidän välille muodostu lujaa sidettä.

"Annoin tyttärelle korun, joka oli tehty isäni kultahampaasta. Toiselle tyttärelleni taas annoin sormukseen kullat minun ja ex-mieheni sormuksista."

"Annoin vanhan vieheeni viehekalastuksesta innostuneelle serkkupojalle. Olen itse kalastanut tuolla vieheellä ensimmäisen kalani."

"Ystävä oli ihaillut laukkuani, ja en käyttänyt sitä itse, joten annoin sen lahjaksi."

Lahjalla on monta merkitystä: sen pitäisi kuvastaa sekä antajan luonnetta että saajan persoonallista makua ja identiteettiä – ja tähän päälle vielä se, että lahja kertoo antajan ja saajan suhteesta. Jos vaikka tutulle naapurille antaa joululahjaksi kalliin kellon, niin se on vain kiusallista, ei niinkään suhdetta lujittavaa.

Mutta tarvitseeko lahjan olla aina uusi?

Ennen massakulutuksen ja -tuotannon aikaa oli paljon tavanomaisempaa antaa käytettyjä esineitä lahjoiksi. Lapset saivat lahjaksi isosisarusten tai sukulaislasten vanhoja vaatteita ja kenkiä. Niistä oltiin kiitollisia eri tavalla kuin nykyään.

Kaikki käytettiin loppuun.

– Tällä hetkellä elämme vahvasti kulutuskeskeisessä kulttuurissa, jossa uutta ja käyttämätöntä lahjaa arvostetaan, se on jollain tapaa upeampi ja hienompi kuin käytetty.

Ennen massakulutuksen ja -tuotannon aikaa oli paljon tavanomaisempaa antaa käytettyjä esineitä lahjoiksi.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että tavaraa alkaa olla ulottuvilla valtavasti eikä yksittäisiin tavaroihin enää muodostu välttämättä kiintymystä tai suhdetta.

– Asioiden merkitys ja uutuusarvoon perustuva viehätys kuluvat nopeasti, ja sitten halutaan jo jotakin uutta tilalle.

Pyyhtinen on huomannut, että tietyissä ekologisissa piireissä kulutuskriittisyys on nostanut päätään ja alkaa olla ihan hyväksyttävää antaa kierrätyslahja.

– Jos saaja on itse kova kirppishaukka, hän saattaa määritellä uuden lahjan jopa huonommaksi kuin käytetyn.

Ajatus voi puuttua sekä käytetystä että uudesta lahjasta

"Dyykkasin kaverin seinälle taulun, sillä tiesin että se sopii sinne."

"Annoin siskolle Artekin seinähyllyt seinältäni, tiesin, että hän halusi ne."

"Löysin divarista miehelle hänen toivomansa Sarasvuon kirjan. Arvostan ekologisuutta."

"Tuhannen palan palapelit on kiva koota ensimmäisen kerran, sitten ne voi antaa lahjaksi eteenpäin – kunhan palat ovat tallella."

Tekisi mieli ajatella, että käytetyssä lahjassa saattaa olla jopa enemmän ajatusta kuin uutena ostetussa: on helppo vain marssia kauppaan ja ostaa jotain uutta, kun taas second hand -lahjan metsästämiseksi joutuu näkemään vaivaa.

– Kyllä kirppariltakin pystyy kantamaan muovikasseittain kamaa ilman, että siinä on henkilökohtaista panosta tai vaivannäköä.

Joissakin piireissä käytetyn antamisesta tulee yhä luonnollisempaa, toisessa taas mennään turbokapitalismin kulutusjuhlaa kohti.

Jos vaikka ihminen antaa kysymättä säkeittäin vanhoja lasten leluja ja vaatteita eteenpäin, pahimmillaan vastaanottajalle tulee olo, että hänelle on vain dumpattu taakaksi tavaraa.

Parhaimmillaan taas itselle turhaksi jäänyt asia on toiselle aarre.

– En itse enää juurikaan juo alkoholia, joten annoin viimeisimmän muuton yhteydessä kaverilleni koko viinavarastoni, jonka joukossa oli muun muassa monia kalliita avattuja viskipulloja. Hän oli niistä aivan innoissaan ja kiitollinen.

Huono lahja on sellainen, jossa antaja ei kunnioita vastaanottajan rajoja ja saattaa jopa nöyryyttää saajaa. Vanhemmalle kasvatusopas, puolisolle pölynimuri tai kaverille kahvakuula voivat tahallisesti tai tahattomasti satuttaa toista.

Lahjojen säännöistä voidaan sopia

"En anna käytettyjä lahjoja muille kuin omille lapsille. Ystäväni eivät osta itse mitään käytettynä, niin en viitsi antaa sellaista lahjaa".

"Ostin kummitytölle Torista Minna Parikan kengät, käytettynä ne saa edullisemmin."

"Jotkut kirjastot jopa tekevät paketteja valmiiksi, joita voi "antaa" lahjana. Ihana idea!"

Lahjavalinta voi vaikuttaa myös tuleviin lahjavalintoihin ja ne voivat lähteä urille, joita on hankala muuttaa. Jos kaverisynttäreillä aletaan antaa yhä hienompia lahjoja tai ystäväpiiri kutsuu toisiaan syömään yhä hienommin ja hienommin, tilanne karkaa kilpailuksi.

– Ystävien tai suvun kesken voidaan yrittää sopia, että annetaan käytettyjä lahjoja, ei anneta ollenkaan lahjoja tai pyydetään isovanhemmilta vain yksi lelu, ei suurta tavararöykkiötä, Pyyhtinen sanoo.

Myös raha saattaa tehdä lahjojen antamisesta hankalaa.

– Sekin on tiedetty maailman sivu, että romanttisessa suhteessa kalliilla lahjalla voi pyrkiä ostamaan toisen, jolloin lahja onkin vallankäyttöä.

Pyyhtinen ajattelee, että lahjojen antamisen kulttuurilla on monenlaisia kehityssuuntia. Joissakin piireissä käytetyn antamisesta tulee yhä luonnollisempaa, toisissa taas vietetään turbokapitalismin kulutusjuhlaa.

Joka tapauksessa lahjoilla on kulttuurissamme iso merkitys. Jos lapsi ei saa jouluna lahjoja, voi tuntua kuin häneltä riistettäisiin lapsuus.

– Niinpä nykyään on paljon lahjakeräyksiä, joiden tarkoituksena on, että myös vähävaraisissa perheissä lapset saavat lahjoja.

Kuuntele podcast-jakso käytetyn tavaran ostamisesta ja myymisestä


Tällä hetkellä kierrätys kiinnostaa 25–35-vuotiaita naisia, mutta muut ostavat enimmäkseen uutta. Vaan kuinka tulevaisuudessa?

Second hand -verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki avaa Melkein kaikki rahasta -podcastin jaksossa toimittaja Julia Thurénille, miten kiertotalous brändätään haluttavaksi.

Jaksossa kuullaan myös erinomaisia vinkkejä siitä, miten omat kamat saa myytyä sujuvammin: tärkeää on ajoitus, milloin tavaran laittaa myyntiin.

Kuuntele Melkein kaikki kuluttamisesta - podcastin jakso: Mitä et ostaisi käytettynä?

Mitä et ostaisi käytettynä? - Toista Yle Areenassa

Muokattu: otsikkoa lyhyennetty 17.12.2021

Mitä mieltä sinä olet, voiko joululahjaksi antaa käytettyä?