Kroppa kovilla
Eksoskeletoneita eli ulkoisia tukirankoja kehitetään keventämään fyysistä työtä – maailmalla niitä on valjastettu muun muassa pelastajien ja sotilaiden käyttöön.
Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla käy vilinä. Mike Santanan työhön kuuluu nostella ja siirrellä erikokoisia paketteja toistensa perään.
Normaalisti työ on fyysisesti raskasta, mutta nyt homma hoituu huomattavasti kevyemmin. Syynä on Santanan käsissä ja selässä oleva uudenlainen teknologia, eli eksoskeleton.
Eksoskeleton tarkoittaa keinotekoista ulkoista tukirankaa. Se voi antaa lisätukea ja suojata kehoa.
Monilla selkärangattomilla, kuten etanoilla, on ulkoinen tukiranka luonnostaan.
Ihmisen luontainen tuki on luuranko yhdessä muun tuki- ja liikuntaelimistön kanssa.
Työterveyslaitos tutkii, auttavatko ulkoiset tukirangat jaksamaan paremmin fyysisesti raskaassa työssä.
Tutkimusta tehdään Postin työntekijöille, jotka nostelevat vuoroissaan paljon postipaketteja. Niiden paino vaihtelee alle kilosta 30 kiloon.
Työskentely kädet koholla on pitkään jatkuessa erityisen raskasta yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle. Selkä voi kuormittua nostoissa ja kumartuessa eteenpäin.
Santana on yksi viidestäkymmenestä tutkimukseen osallistuvasta työntekijästä.
Hänen mielestään käsiin ja selkään kiinnitettävä ulkoinen tukiranka on työergonomian kannalta tervetullut kokeilu.
Santanalla on kiinnitettynä ympäri kehoa mittareita, joka keräävät työvuoron aikana dataa esimerkiksi eri lihasten aktiivisuudesta ja käden asennoista. Kehon kuormitusta mitataan sekä eksoskeletonin kanssa että ilman sitä.
Eksoskeletonit voivat olla ratkaisemassa isoa suomalaista terveysongelmaa. Kroppa on monessa fyysisessä työssä kovalla kuormituksella.
Siitä aiheutuu iso hinta koko yhteiskunnalle. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisin syy Kelan myöntämille sairauspäivärahakausille.
Erilaisten ulkoisten tukirankojen mahdollisuudet ovat monet.
Kiinassa eksoskeletoneita on sovellettu palomiesten käyttöön.
Yhdysvallat on testannut eksoskeletoneita sotilaskäyttöön toiveena parantaa sotilaiden suorityskykyä esimerkiksi juoksussa ja painavien taakkojen kantamisessa (kuva: AOP).
Eksoskeletonit ovat jo pitkään ruokkineet ihmisten mielikuvitusta synkissä tieteisfiktiossa.
Taistelukäyttöisiä eksoskeletoneita kuvataan esimerkiksi elokuvissa Aliens (1986), Matrix Revolutions (2003) ja Edge of Tomorrow (2014).
Kuvassa näyttelijä Matt Damon tulevaisuuden Los Angelesiin sijoittuvassa dystooppisessa Elysium-elokuvassa (2013). (Kuva: Landmark Media/Alamy/AOP)
Todellisuudessa ulkoisia tukirankoja sovelletaan arkisempiin käytännön ongelmiin.
Niitä on hyödynnetty esimerkiksi fysioterapeuttisissa apuvälineissä, joilla tuetaan ja avustetaan heikentyneitä kehon toimintoja.
Kuvassa on Cyberdyne-teknologiayrityksen valmistama puettava robotisoitu eksoskeleton "HAL" (kuva: AOP).
Ensimmäiset tulokset eksoskeletoneista työkäytössä ovat lupaavia. Jo aiemmassa tutkimuksessa mitattiin, että käsieksoskeleton kevensi työn kuormittavuutta kentällä yli 20 %.
Postin tutkimuksessa on mukana myös selkäeksoskeleton. Tuloksia odotetaan alkuvuodesta.
Nähtäväksi jää, tuleeko eksoskeletoneista ihmiselle yleisempi työkaveri – esimerkiksi helpottamaan Postin jouluista pakettirumbaa.
Toimittaja: Jaro Asikainen
Videot ja kuvat: Jussi Meling
Syvenny aiheeseen: Tiedeykkönen: Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?
Tiedeykkösen toimittaja: Teija Peltoniemi
Julkaistu 22.12.2021
Yle Luovat sisällöt ja media