Hyppää pääsisältöön

Abitreenit

"On alettu pitää normaalina sitä, että jo 16-vuotiaat ovat todella väsyneitä" – Asiantuntijat kertovat, mitä lukiolaisten laskeneelle hyvinvoinnille pitäisi tehdä

Päivitetty 14.01.2022 09:30.
Kaksi opiskelijaa luokkahuoneessa.
Kuvateksti Kia Bessonofin (edessä) ja Aino Roihan (takana) mielestä lukiolaisten hyvinvointi voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon kouluissa. Opetushallitus valmistelee parhaillaan lukiolaisten käyttöön uupumukseen liittyvää verkkomateriaalia.

Kouluterveyskyselyn mukaan moni lukiolainen on uupunut, lähes puolella on oppimisvaikeuksia ja vain kolmasosa kokee kouluinnostusta. Kysyimme asiantuntijoilta, miten tilanne paranisi.

Espoolaisen abiturientin Aino Roihan mielestä opettajat voisivat petrata lukiolaisten hyvinvoinnista välittämisessä.

– Usein kurssin lopulla kysytään, miltä kurssi tuntui tai minkä arvosanan antaisi itselleen. Niiden sijaan voisi kysyä, miten kurssin aikana on jaksanut ja onko kurssilla huomioitu esimerkisi erilaiset oppimistyylit, sanoo Torkkelin kuvataidelukiota Helsingissä käyvä Roiha.

Lukiolaisilta voisi kysyä, miten kurssilla on jaksanut.

― Abi Aino Roiha

Roiha muistuttaa, että kaikki eivät esimerkiksi pidä suullisista esitelmistä. Asia käy ilmi myös Kouluterveyskyselystä. Se voi viedä intoa ja voimia opiskelusta entisestään, ajattelee Roiha.

Hänen mielestään oman koulun ilmapiiri on kuitenkin opiskelijoita kuunteleva ja huomioiva. Jos jokin ei suju, Roihan kokemus asiasta on, että koulussa tehdään myös muutoksia lukiolaisten toiveiden mukaan.

Kuvassa kaksi lukiolaista työpöydän ääressä.
Kuvateksti Torkkelin kuvataidelukiolaiset tietävät, että opettajat seuraavat myös Jodelissa käytävää keskustelua koulun asioista.

Taannoin Roihan koulussa oli matematiikan kertauskurssi, jolla vaadittiin tekemään minimissään 80 tehtävää. Se johti tilanteeseen, jossa moni koki kurssin liian raskaaksi ja usealla oli vaikeuksia selvitä suuresta tehtävämäärästä.

– Otimme yhdessä asian puheeksi opettajan kanssa. Seuraavalla kurssilla tehtävämäärä oli pienempi. Kannattaa aina antaa palautetta ja ehdottaa rohkeasti muutoksia, muistuttaa Roiha.

Poimimme tuoreimmasta, keväällä 2021 toteutetusta Kouluterveyskyselystä kolme merkittävää lukiolaisten hyvinvoinnista kertovaa tulosta.

38,4% lukiolaisista kokee uupumisasteista väsymystä koulutyössä

Lukiolaisten liiton viime kauden puheenjohtaja Emilia Uljas:

“Valmistuin itse ylioppilaaksi edellisvuonna, ja tunnistan tutkimuksista esiin tulevat asiat todella hyvin. Moni opiskelija on väsynyt ja stressaantunut. On alettu pitää normaalina sitä, että jo 16-vuotiaat ovat todella väsyneitä.

Korostaisin hyvän opinto-ohjauksen roolia ja resursseja. Oppivelvollisuus on viime vuosina laajentunut ja opiskelijavalintoihin on tullut uudistuksia, mutta opinto-ohjauksen resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet samassa suhteessa. Siksi Lukiolaisten liiton tavoittena olisi saada yhtä opoa kohden 200 opiskelijaa. OAJ:n laskelmien mukaan se tarkoittaisi 190 opoa lisää Suomeen.

Oppivelvollisuus on viime vuosina laajentunut ja opiskelijavalintoihin on tullut uudistuksia, mutta opinto-ohjauksen resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet samassa suhteessa.

― Lukiolaisten liiton viime kauden puheenjohtaja Emilia Uljas

Lukiolaisten liitto kannattaa myös pakollisten mielenterveystarkastusten käyttöönottoa lukioissa.

Tavoitteenamme on, että ensimmäisen vuosikurssin alussa jokainen lukiolainen pääsisi mielenterveystarkastukseen, jossa keskusteltaisiin muun muassa omasta jaksamisesta ja mielialasta. Se auttaisi ennaltaehkäisemään ongelmia ja tekisi mielenterveydestä puhumisesta normaalimpaa.”

Kuvassa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja.
Kuvateksti Lukiolaisten liiton puheenjohtajana viime vuoden toiminut Emilia Uljas ei ole yllättynyt Kouluterveyskyselyn tuloksista.

48,6 % on vaikeuksia erilaisissa oppimistaidoissa

Erityisopettaja Veli Rajamäki Tampereen aikuislukiosta:

“Peruskoulun puolella opiskelu on ollut monella tapaa laajempaa, mutta teoreettisesti helpompaa kuin lukiossa. Siksi oppimistaidotkin pitää ottaa uudella tavalla haltuun lukiossa ja ne voivat olla kadoksissa, varsinkin lukion alussa.

Ehdottaisin aluksi huolellisen opiskelusuunnitelman tekemistä opinto-ohjaajan kanssa ja tarkan viikko- ja päiväkohtaisen lukusunnitelman tekemistä erityisopettajan kanssa.

Syksyllä 2021 voimaan astuneen lain mukaan lukiolaisella on oikeus saada erityisopettajalta tukea itse valitsemastaan aiheesta. Jos on vähänkään sellainen olo, että kirjoittamisen, lukemisen, jaksamisen tai vaikkapa keskittymisen kanssa on haasteita, kannattaa kääntyä erityisopettajan tai muun opiskelijahuoltoon kuuluvan henkilön puoleen heti opintojen alussa.

Myös esimerkiksi suullisen esitelmän jännittämisestä kannattaa kertoa opettajalle. Moni opettaja kyllä uskoo opiskelijaa ja haluaa auttaa. Kannattaa kysyä, voisiko esitelmän pitää esimerkiksi kaverin kanssa tai lähettää sen opettajalle videomuodossa."

33,3 % kokee kouluinnostusta

Lukion hyvinvointiasioista vastaava opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta:

“Vaikka vain reilu kolmannes kokee kouluinnostusta, on ristiriitaista, että samaan aikaan suurin osa silti kokee opintonsa merkityksellisiksi ja pitää koulunkäynnistä. Se on mielenkiintoista.

Mielestäni koulun aikuisilla on ensisijainen vastuu lukion myönteisen ja välittävän ilmapiirin luomisesta. Siitä, että lukioon on kivaa ja turvallista tulla.

Heidän tehtävänsä on myös huolehtia siitä, että lukiolaiset voivat vaikuttaa lukion arkisiin toimintatapoihin ja oman koulutyön suunnitteluun. Se vahvistaa hyvinvointia ja jaksamista.

Myös ryhmäkokoja ja valinnaisaineiden tarjontaa voisi tarkastella. Voiko lukiossa valita aineita, jotka ovat aidosti innostavia ja tehdä omannäköisiä valintoja?

Tuloksia tarkasteltaessa pitää pohtia myös yhteiskunnan vaikutusta ja nuorten elämää kokonaisuutena. Saavatko he sellaista viestiä, että pitää vain suorittaa? Jos kouluinnon lasku johtuu esimerkiksi motivaation puutteesta tai masennuksesta, opiskeluhuoltopalvelut kuten psykologi tai kuraattori tarjoavat apua.

On tärkeää, että koulussa on akateemisen suorittamisen vastapainona myös hauskaa ja kivaa. Uskon, että se lisäisi kouluintoa.

Jos lukiosta löytää edes yhden itselleen merkityksellisen asian, se tuo tunnetta, että kouluun on kiva mennä.

― opetusneuvos Kristiina Laitinen

Kaikkien ei tarvitse pitää samoista aineista tai tavoitella samoja asioita. Jos lukiosta löytää edes yhden itselleen merkityksellisen asian, se tuo tunnetta, että kouluun on kiva mennä.”

Juttua muokattu 14.1. klo 9:30: korjattu Aino Roihan kotikaupunki.