Väylä-kirjan viisi ensimmäistä sivua kannattaa lukea ääneen, vinkkasi Rosa Liksom: 35 kiinnostavaa kysymystä, vastausta ja kommenttia syksyn suosikkikirjasta

Rosa Liksom ja kirjafanit kohtasivat verkkolukupiirissä, jossa keskusteltiin vilkkaasti uutuusteos Väylästä. Sotapakolaisuus Ruotsiin, murre ja ihanat lehmät – lue 35 kiinnostavaa pointtia kirjasta, joka on noussut lukijoiden suosioon.

Lukijat äänestivät Väylän vuoden 2021 Finlandia-suosikiksi. Rosa Liksomin viides romaani toi kirjailijalle tänä syksynä uran kolmannen kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden. Väylän valitsivat ensimmäiseksi verkkolukupiirikirjaksi myös lukijat Lukupiiri Tulusto & Kylmälän Instagram-tilillä.

Verkkolukupiirin chatissa kirjailija Rosa Liksom keskusteli lukijoiden kanssa ja vastasi heidän kysymyksiinsä. Kirjallisuustoimittajat Anna Tulusto ja Pietari Kylmälä vetivät illan.

Lukijat nostivat keskusteluun paljon yllättäviä näkökulmia. Erityisesti keskusteltiin sodasta pohjoisten siviilien ja pakolaisten näkökulmasta. Keskusteluun nousivat myös Tornionjokilaakson murre ja eläinten kokemukset. Keskustelu oli hyvin vilkasta!

"Olen hykerrellyt lauseita lukiessa" – murre ilahduttaa ja luo uskottavuutta tarinalle, Liksomille se on äidinkieli

1. Onko vaikeampaa kirjoittaa murteella (vaikka se lienee sinulle tuttu murre) kuin kirjakielellä? – UteliasKirppu

Murteella kirjoittaminen on mulle helppoa koska tornionjokilaakson murre on mun äidinkieli. – Rosa Liksom

2. Everstinnassa tottui murteeseen, niin nyt mukava lukea Väylää. – simap

3. Murre tuo uskottavuutta tapahtumiin ja ajankuvaan. Olen hykerrellyt lauseita lukiessa. Osa sanoista, esim. kyörätä, on sellaisia, joita olen kuullut lapsuudessa. –Minnakah

4. Toppasimma = kun kahvissa uitetaan pullanpalaa ja syödään tai kun juodaan kahivia pullan keralla. – Rosa Liksom

5. Oli ihana kuunnella murteella, jossa paljon samoja sanoja kuin koillismaan murteessa, jota lapsuuden kodissa puhuttiin. – Januski64

6. Olin yllättynyt siitä, miten helppoa murteen lukeminen lopulta oli! Aluksi tuntui hankalalta, kun murre on itselleni vieras, mutta tarina vei mennessään niin, että murre alkoi ihastuttaa ja maustoi kirjaa sopivasti. – Henriika Tulivirta, Lukupiiri Tulusto & Kylmälän vakiojäsen

7. Minulle tämä romaani laajeni hyvän tarinan yli myös esteettisiin ulottuvuuksiin. Kieli ja lause kilahteli, solisi ja soi kristallimaisesti. – hannaleenasoisalo

Kannattaa kokeilla murrekirjan kuuntelua!

8. Väylä oli tosi hyvä äänikirjana. Murre ilahdutti kovasti ja äänikirja meni tosi nopeasti, piti otteessaan. – Seikosan

9. Se oli minusta myös hienoa, että kieli oli ronskia, niin kuin on todennäköisesti ollut tuohon aikaan ja noissa olosuhteissa. Pilhu sanana jäi mieleen (kuuntelin äänikirjana, en lukenut, liekö kirjoitin oikein). Nyt kun kuuntelen mummoa 90-v, jolla alkaa jutut palata sinne lapsuuteen ja nuoruuteen, kun hänkin lähti sotaa pakoon, niin ei kainostele kielen kanssa. – UteliasKirppu

Miten murretta käännetään muille kielille?

10. Hei, olen pohtinut, mitä menetetään, kun teos käännetään muille kielille. Paljon katoaa, mutta kiinnostaa. – mltp

Yleiskielellä mennään joka maassa, runollisia ilmauksia välillä käyttäen. – Rosa Liksom

Tätä on kaivattu: viimein kerrotaan Lapin sotaa Ruotsiin paenneiden tarina

11. Kirja oli kyllä hyvä, se on pohdituttanut monta viikkoa. Pitänyt kysyä ympäristöstä kenen kaikkien isovanhemmat on evakkoon lähteneet Ruotsiin. Ja kuulla lisää tarinoita. Kirja antaa nyt avaimia sille, mitä tuosta voi kysellä, että pääsee jutusta alkuun. Kun asiasta mistä ei ole mitään tiennyt on vaikea kysellä – VGSun

12. Tähän teokseen on saatu vangittua tunnelmaa tapahtumista ja ajanjaksosta, josta on kirjoitettu yllättävän vähän kaunokirjallisia teoksia. Tunnen/tunsin aikalaisia, jotka ovat kertoneet ajasta. – Minnakah

13. Ruotsiin viedyistä sotalapsista on kerrottu paljon (ympäri Suomea), muttei isoista määristä muita niinkuin todettiin...1. kokonaisvaltainen teos Lapin sodan osalta. Kiitos <3 – simap

14. Annoin Väylän ensin äidille luettavaksi ja odottelen, että joulun aikaan voin itse lukea. Äidin isosisko, isoveli ja mummo olivat Lapista evakossa. Isoveli, muutaman vuoden ikäinen kuoli siellä Ruotsissa. Nimi löytyy laatasta Rovaniemen hautausmaan muistomerkistä. Äiti saa nyt Väylän kautta ehkä isosiskonsa-laista tarinaa. Eivät kyllä paljon näistä ajoista ole puhuneet. Koen, että siksi Rosan kirja on tosi tärkeä täällä Lapissa erityisesti. – JaanaSe

15. Idea kirjaan tuli kun kirjoitin Everstinnaa tai kun tein sen taustatyötä ja luin kirjoja tästä syksystä 1944. kun lappi tyhjennettiin saksalaissodan jaloista Ruotsiin. tutkimuksia aiheesta ovat tehneet Maria Lähteenmäki oulun yliopistosta ja Marja tuominen Lapin yliopistosta esim. Tämä on tärkeä teos, koska tästä aiheesta kokonaisuutena ei ole kirjoitettu kaunokirjallisuutta. – Rosa Liksom

16. Muistui kyllä mieleen että pakolaisia vaeltaa epäinhimillisissä olosuhteissa nykyäänkin, eri puolilla maailmaa, ja monesta syystä. – Vanamotar

Tyttö sodassa – "saadaan aivan toisenlaista pohdintaa ja vuoropuhelua sota-ajasta ja ihmisistä"

17. En ole hirveästi sotakuvauksia lukenut, mutta tämä on itselleni tärkeä teos juuri siksi että tapahtumia kuvataan nyt jostain muusta kuin rintamamiesten näkökulmasta. – Uhmatar

18. Tytön yleissivistys oli laaja. Mietin, että oliko kuunnellut puheita pirtissä vai oliko koulussa opittua. – Minnakah

Tyttö oli ahkera oppilas, mutta Setä oli häntä sivistänyt pienestä lähtien. Tyttö oli utelias ja luki kaiken minkä käsiinsä sai. Kun tyttö mietti isoja asioita, hänen olo helpottui. sai suhteellisuutta omaan tilanteeseen. – Rosa Liksom

19. Olin itse 13-vuotiaana valtavan kiinnostunut samanlaisista asioista, siksi tyttö tuntui tutulta, vaikka eli aivan erilaisessa elämänpiirissä. Jotenkin niin klassinen nuoren ihmisen hahmo, ja silti erityinen. – Anna Tulusto, Yle

20. Tämä on niin tärkeää, että tässä Rosan kirjallisuuden ja myös Tommi Kinnusen kirjallisuuden kautta saadaan aivan toisenlaista pohdintaa ja vuoropuhelua sota-ajasta ja ihmisistä. Eri tarinat nousee esille ja sitä kautta elämän kirjo. Kiitos! ❤️ – JaanaSe

21. Loistava kirja kouluihin! – Januski64

Ja tytön äiti:

22. Minua suretti tytön puolesta äidin käytös, mutta hahmo oli hyvä, koska pysähdyin miettimään sitä, että niin on varmaan aika monelle käynyt, että lapsia tulee nuorena ja jos ei niitä halua niin katkeroituu, koska on kyse niin isosta elämään vaikuttavasta asiasta. – UteliasKirppu

23. Mun mielestä se äiti oli romaanin kiinnostavimpia hahmoja. Ehkä juuri sen takia, että se oli niin lukossa ja omien murtuneiden haaveiden takia. Mietin myös sotakuvauksia, joissa murtuneet miehet ovat usein masentuneita. Äidin hahmo muistutti minua kiinnostavasti hiljaista isää! – Pietari Kylmälä, Yle

Nuorelle sota saattoi olla seikkailu

24. Minulla on perhepiirissä 90-vuotias, joka on Lapissa kasvanut ja asuu edelleen, ja lähtenyt myös Ruotsiin pakoon. Hän kertoo usein siitä, kuinka hänen isosisaruksensa kokivat karjan kuljettamisen jännittävänä reissuna, kun ei vanhemmat olleet vahtimassa ja sai käydä riiuulla vapaasti. Liekö sitten ollut pelkkää ihanaa jännitystä, mutta näin tarina kertoo. – UteliasKirppu

25. Mun informanteista kaksi sanoi, että se oli jännittävää, erikoista aikaa, sekä kauheaa, että innostavaakin, koska kuria oli vähemmän kotona, kun kaikki olivat sekaisin. – Rosa Liksom

26. Tuo nuoruuden seikkailuaspekti oli mielenkiintoinen. Luin Anu Heiskasen ”Salateitse Saksaan” -kirjasta hämmästyneenä, kuinka nuoret naiset lähtivät seikkailemaan Saksaan 1944: huristelivat junalla nähtävyyksiä katsellen, kuin myöhemmät sukupolvet interraililla. Nuoret ovat nuoria ❤️ – emmi200102

Jatko-osa?

27. Hieno sota-ajan teos, kun nuoren näkökulmasta. Tuleeko jatko-osa? –Januski64

Jatko-osaa ei tule, valitettavasti. – Rosa Liksom

"Kaikki muutkin eläimet kuin ihmiset ovat ihania" – lehmät, tärkeät kumppanit

28. Erityisesti kosketti se kuvaus miten pieni tyttö on samassa "karsinassa" pienen vasikan kanssa, kaksi huollettavaa poissa jaloista. Molemmat "erotettuna" emoistaan. – Uhmatar

29. Lehmät "henkilöinä" on hieno oivallus 👌💕 Niin net olit. – mltp

30. Jotenkin minusta ne oli hienoja kuvauksia, kun ihmiset laittoivat eläinten viereen nukkumaan. Harvinaista nykyään Suomessa, mutta varmasti yleistä tien päällä kun lähes aina on kylmä. – UteliasKirppu

31. Joku sanoi, että ei välttämättä aina tiennyt, puhuttiinko lehmistä vai ihmisistä. Mietin, että oliko sillä aina edes väliä. 🙂 Erossa oli ikävä, kumppaneita. – hannaleenasoisalo

32. Kaikki muutkin eläimet kuin ihmiset ovat ihania... tärkeitä... kuten kasvit ja puut, vesi ja maa sekä ilma. – Rosa Liksom

33. Mä joskus olin SKS:n arkistossa lukemassa suomenhevoseen liittyviä muistoja ja monissa sotamuistoissa viitattiin siihen kuinka hevoset ja miehet itkivät. Eri eläinlajien yhteiset tunteet! Tärkeä aihe. – Pietari Kylmälä, Yle

Toivoa ja sinnikkyyttä

34. Väylässä on hienoa se, että se ei mässäile kurjuudella. Siitä jää jotenkin sinnikäs fiilis. – Anna Tulusto, Yle

35. Vaikeista olosuhteista selvitään, ei menetetä toivoa ja jatketaan matkaa ja toimitaan niin hyvin kuin pystytään. Välittyy tytön kautta ja kantaa alusta loppuun. Kertomus sodasta ja pakolaisuudesta, toivosta ja periksiantsmattomuudesta. Kertomus nuoruuden voimasta. Kiitos, Rosa ❤️ – mltp

Tästä voit lukea koko keskustelun: ensimmäinen Verkkolukupiiri eli Lukupiiri Tulusto & Kylmälä -chat kokoontui torstaina 16.12. Lukupiirit jatkuvat keväällä.

Osallistuitko verkkolukupiiriin? Anna palautetta! Haluamme tehdä lukupiireistä ja Ylen muista chateista tulevaisuudessa vielä parempia.

Kirjapodcast kaikille lukijoille ja lukemista haaveileville: Lukupiiri Tulusto & Kylmälä. Uusi jakso torstaisin Yle Areenassa. Lisää kirjoja keväällä 2022! Lukuintoilua myös Instagramissa: @lukupiiritulustokylmala.