Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Kellomäki

Suden hetki ja hälytystila aivoissa – miksi jopa miljoona suomalaista valvoo aamuyöllä?

Päivitetty 10.01.2022 17:06.
Yöllä otettu kuva ikkunasta, jossa loistaa valo. Joku valvoo.
Kuva: Mika Kanerva, Yle

Unettomuudesta on tullut uusi kansantauti, jota koronapandemia on vain pahentanut. Mutta aivot tarvitsevat yövuoronsa, muuten muisti pätkii ja päivällä opitut asiat eivät tallennu.

”Aamuyöllä se tuli, pakokauhu, suden hetki, sysimusta hetki. Se asui sisälläni kuin ahne loinen, imi kaiken voiman ja myrkytti elämäni.”

– Kyllä, tällaista krooninen unettomuus pahimmillaan on, kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltonen.

Leeni kertoo, että on ollut lapsesta asti herkkäuninen, unen saattoi viedä niin innostus kuin mörön pelkokin. Ankaransorttinen isä oli sitä mieltä, että nukkumaan oli mentävä aina tiettyyn aikaan ja se loi herkkäuniselle tytölle paineita, kun uni ei kerta kaikkiaan tullut.

– Unettomuuden pelko on yksi suurimpia unettomuutta ylläpitäviä tai pahentavia asioita. Illalla onkin jännityksestä piukeana, että nyt pitäisi nukahtaa. Eihän sitä nukahda, jos pelkää, ettei saa unta.

Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilainen vahvistaa Leenin havainnon. Kun uneton kohtaa sen aamuyön suden hetken, aivot voivat olla täydessä hälytystilassa.

– Meidän aivoissa on käynnissä ihan sellainen primitiivinen prosessi, aivot tolkuttavat meille, että meneillään on jotakin vaarallista ja uhkaavaa. Täytyy olla varuillaan, koska nukahtaminen on kaikkein vaarallisinta, mitä voisi tapahtua, Minna sanoo.

Miksi ei nukuta?

Arvioidaan, että unihäiriöt vaivaavat miljoonaa suomalaista. Joko uni ei tule tai se on katkonaista ja ihminen herää valvomaan aamuyöstä. Aivot syöttävät meille loputtoman määrän huolenaiheita, lastenkasvatuksesta ilmastonmuutokseen.

– Minulle se suuri unettomuuden aiheuttaja oli stressi. Päätoimitin parhaimmillaan neljää aikakauslehteä, pyöritin perhettä ja kun on vielä tällainen ylitunnollinen luonne, niin kierre oli valmis, Leeni Peltonen sanoo.

Koronapandemia ei ole tehnyt hyvää suomalaisten nukkumiselle. Leenin mukaan alustavissa tutkimuksissa on todettu, että huono unenlaatu on lisääntynyt erityisesti nuorilla aikuisilla.

– Sosiaalinen eristäytyminen, vuorokausirytmin muutokset, työnteon rytmi, siinä niitä syitä on, Leeni sanoo.

Leeni Peltonen ja Minna Huotilainen ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja julkaisseet yhdessä tyttäriensä Silja Vahtokarin ja Helmi Uusitalon kanssa uunituoreen kirjan Uni ja unettomuus. Oletteko löytäneet sen viisasten kiven, joka saa unettomat taas nukkumaan?

– Sitä nukkumisen ihmepilleriä tutkijat jahtaavat ympäri maapallon. Itse en sellaiseen pilleriin usko, uni on niin monitahoinen ja monimutkainen asia, Minna sanoo.

Hän kaipaa unikeskusteluun yhteiskunnallista näkökulmaa. Esimerkiksi koulukiusaaminen voi kietoutua siihen, että lapsi ei pystykään enää nukkumaan. Siitä voi seurata oppimisvaikeuksia ja kierre on valmis.

– Yhden lapsen auttaminen voi pelastaa koko perheen, Minna sanoo.

Myös Leenin mielestä unettomuudesta puhutaan usein hyvin pinnallisesti: tässä sinulle viisi vinkkiä ja nukut hyvin.

– Kaikki ei ole omasta tahdosta kiinni. Vaikka tekee kaiken ikään kuin oikein, niin ei silti välttämättä nuku hyvin, Leeni sanoo.

Aamuyön suden hetki - Toista Yle Areenassa

Voittajan tunti vai häviäjän tunti?

Minna sanoo, että tämän päivän 24/7 yhteiskunnan tehokkuuden vaatimukset, jatkuva valosaaste ja meteli ovat omiaan häiritsemään unta.

– Kun sähkövalo siirtyi tehdashalleista koteihin, niin sen ajan unitutkijat varoittivat, että tämä voi olla ihmiskunnan loppu. Vaikka heille naureskeltiin, niin kyllähän me nyt nähdään, että he olivat osittain oikeassa, Minna sanoo.

Mutta unta on myös väheksytty ja väheksytään edelleen. Jotkut yritysjohtajat ylpeilevät vähäunisuudellaan ja puhuvat voittajan tunnista.

– Voittajan tunti on legenda siitä, että jos nyt herää vaikka kello viisi niin ehtii treenata sitä maratonia varten ja sitten näyttää muille, kuinka hyvin pärjää niillä vähillä unilla. Minä kutsun sitä häviäjän tunniksi, sanoo Minna.

Leeni komppaa Minnaa ja pohtii, miten toimintakykyinen vähän nukkuva ihminen loppujen lopuksi on.

– Ajatellaan vaikka työmarkkinaneuvotteluja, perinteenähän tuntuu olevan, että kuka jaksaa valvoa parhaiten. Onko se paras tapa tehdä isoja päätöksiä?

Minna Huotilainen kertoo, että tutkimuksissa on valvotettu ihmisiä ja todettu, että jo muutaman huonosti nukutun yön jälkeen muisti ja tarkkaavaisuus alkavat pätkiä. Aivoilla on kuitenkin oma pätevä keinonsa, mukautuminen.

– Uni muuttuu toisenlaiseksi, kun univaje alkaa kasautua. Näyttää siltä, että aivot pyrkivät tekemään ne tärkeimmät unenaikaiset tehtävät ja syvää unta saattaakin olla enemmän univajeisen jakson jälkeen, Minna sanoo.

Aivotutkija Minna Huotilainen Tampereella Mediapoliksen studiossa Anne Flinkkilän haastateltavana.
Kuvateksti Aivotutkija Minna Huotilainen korostaa nukkumisen tärkeyttä Flinkkilä & Kellomäki -ohjelman haastattelussa.
Kuva: Harri Hinkka, Yle

Banaanikärpäsetkin nukkuvat

Minna kertoo, että aivoissa vaikuttava aine nimeltä peroksiredoksiini on se ihmeaine, jonka seurauksena meillä on 24 tunnin vuorokausirytmi. Loppujen lopuksi aivot toimivat yksinkertaisesti, ne yrittävät saada meidät nukkumaan oikealla hetkellä.

– On hauska ajatella, että jopa bakteeri tai sienieliö on samassa vuorokausirytmissä meidän kanssa, Minna sanoo.

– Mutta on se jotenkin masentavakin ajatus, että banaanikärpänenkin osaa nukkua, mutta me ihmiset ei osata, Leeni toteaa.

Ennen ajateltiin, että kun ihminen nukkuu, aivotkin nukkuvat. Näin ei kuitenkaan ole, aivoilla on oma yövuoronsa.

– Aivoissa tapahtuu nukkumisen aikana paljon. Opittuja asioita siirtyy pitkäkestoiseen muistiin ja työmuisti valmistautuu seuraavaa päivää varten. Siksi uni on tärkeätä, Minna sanoo.

Unilääkkeestä lääkkeettömään uneen

Leeni Peltonen sai aikanaan lopulta kerrottua lääkärille, että nukkuu huonosti. Vastaus oli unilääkeresepti ja Leeni käytti unilääkkeitä loppujen lopuksi 25 vuoden ajan. Tuliko uni?

– Kyllähän minä nukuin, mutta ei se ollut virkistävää unta. Pelkäsin riippuvuutta tosi paljon ja minulla oli tarkka systeemi, milloin sallin sen lääkkeen itselleni, Leeni sanoo.

Leeni kokeili myös melatoniinia ja pientä annosta masennuslääkettä, mutta käännekohta tuli kahdeksan vuotta sitten, kun silmään tuli mustelma ja edessä oli reissu työterveyslääkärille.

– Ajattelin, että näkyyköhän aivoverenvuoto jotenkin tuolla tavalla. Loppujen lopuksi silmäasia oli ihan sivuseikka, ja johtui todennäköisesti sormuksen kiven raapaisusta. Lääkäri kuitenkin katsoi myös lääkehistoriaani ja totesi, että aika kauan noita unilääkkeitä on mennyt, eikä se ole hyvä asia. Se oli minulle jonkinlainen uusi alku, Leeni kertoo.

Mitä sitten tehdä, kun ei saisi käyttää unilääkkeitä, koska ne voivat olla haitallisia, ja huonosti nukkuminenkin on haitallista? Leeni ryhtyi etsimään tietoja unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta.

– Itselleni tärkein asia oli ryhtyä hallinnoimaan stressiä. Yksi osa ratkaisua oli, että irtisanouduin työstäni ja ryhdyin yrittäjäksi. Totta kai yrittäjänkin elämässä on stressiä, mutta koen, että pystyn säätelemään tekemisiäni paremmin, Leeni sanoo.

Pikkuhiljaa Leenin uni alkoi kohentua.

Toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltonen Tampereella Mediapoliksen studiossa Anne Flinkkilän haastattelussa.
Kuvateksti Toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltonen kertoo Flinkkilä & Kellomäki -ohjelmassa omista unettomuuden kokemuksistaan.
Kuva: Harri Hinkka, Yle

Pirstaleisuus kuormittaa

Minna Huotilainen sanoo, että iso yhteiskunnallinen asia on tämän päivän työelämän pirstaleisuus. Jatkuvat keskeytykset ovat myrkkyä aivoille ja sitä kautta myös unelle.

– Työ voi olla järjestetty niin, että se ylläpitää kielteistä oppimista aivoissa. Aivomme ikään kuin tottuvat pirstaleisuuteen. Kun esimerkiksi tekee hektistä työtä siellä työpaikalla, niin kun kotona sitten istahtaa alas ja yrittää lukea kirjaa, niin koko ajan tulee uusia, töissä tehtäviä asioita mieleen.

Minna puhuu aikuisten unikoulusta, sen penkillä yksinkertaisesti opetellaan nukkumaan uudestaan. Se on myös Käypä hoito -suosituksen ensisijainen unettomuuden hoitokeino, ongelmana vain on hoidon saatavuus.

– Jos ei mitään muuta ole tarjolla, niin se lääkeresepti voi olla ainoa, mitä unettomalle on tarjota, Minna sanoo.

Leeni näkee kuitenkin valoa tunnelissa.

– Tiedän, että sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa suositusta, että lääkkeetöntä hoitoa pitäisi terveyskeskuksissa tarjota kaikille, jotka ovat unettomuusdiagnoosin saaneet. Uniryhmiä tai digitaalisia unikouluja, toivottavasti niitä sitten tulee.

Yrittäjänä Leeni Peltonen haluaa jakaa kokemaansa ja oppimaansa muille. Hän päätoimittaa Uniliiton Uniuutiset -lehteä ja Jaksa paremmin -sivustoa.

Kun on turvassa

Eläimetkin nukkuvat silloin, kun tuntevat olevansa turvassa.

Entäpä ihminen, jos vain ajattelisi, että turvallisesti heittäytyisi uneen?

– Uneen heittäytyminen on hieno kielikuva siitä, mitä nukkuminen itse asiassa vaatii. Että nyt on se hetki, nyt kaikki on hyvin ja nyt olen valmis uneen. Silti, ei sen tilan saavuttaminen ihan helppoa aina ole, Minna pohtii.

Minna on aivotukijana perehtynyt erityisesti siihen, miten musiikki vaikuttaa aivoihin. Musiikilla voi houkutella aivoja rauhoittumaan, ja siksi illan soittolista on erilainen kuin päivän.

– Ja onhan niitä ikiaikaisia viisaita rauhoittumiskeinoja. Meditaatio, rukous, jooga, saunominen. Kaikki mikä rauhoittaa kehoa, rauhoittaa myös mieltä, Minna Huotilainen sanoo.

Silitä itseäsi, näin on sanonut psykoterapeutti Soili Kajaste ja se on Leeni Peltosen mielestä yksi parhaimpia neuvoja. Kosketus rauhoittaa ja tekee hyvän olon.

– Tänä päivänä sanon, että nukun hyvin. Edelleen tulee niitä unettomia öitä, mutta olen oppinut elämään niiden hetkien kanssa. En hermostu, en ahdistu vaan yritän ajatella niin, että jos tänään en nuku, niin seuraavana yönä sitten.

Flinkkilä & Kellomäki TV1 lauantaina 8.1. kello 17.10 ja sunnuntaina 9.1. kello 9.10 sekä Yle Areena.

Artikkelia täydennetty 10.1.2022 kello 17.06, lisätty Silja Vahtokari ja Helmi Uusitalo Uni ja unettomuus -kirjan kirjoittajiin.