Hyppää pääsisältöön

Yle Teema

Vastaperustettu Kansallisbaletti aloitti Joutsenlammesta – kaikki tanssijat eivät vielä osanneet tanssia kärkitossuilla ja tutun päälle liimattiin kanansulkia

Pikkujoutsenten tanssi – arkisto - Toista Yle Areenassa

100-vuotisjuhliaan viettävä Kansallisbaletti tuo lavalle Joutsenlammen, joka on yksi maailman rakastetuimmista baleteista. Klassikkobalettia on esitetty Kansallisbaletissa lukemattomia kertoja.

Kun Suomalaisen oopperan baletti vuonna 1922 perustettiin, yleisölle tarjottiin ensimmäisenä teoksena Joutsenlampi. Sen ensi-ilta oli 17.1.1922 ja se on edelleen Kansallisbaletin esitetyin baletti. Ensimmäiseksi baletiksi ei siis valittu jotakin aloittevalle ryhmälle sopivaa balettia, vaan päätettiin osallistua saman tien baletin raskaaseen sarjaan.

Baletinjohtaja Edvard Fazerin ei ollut helppo löytää tanssijoita ensimmäiseen Joutsenlampeen, sillä ammattikuntaa ei yksinkertaisesti ollut tarjolla. Helsingissä oli tuohon aikaan seitsemän tanssikoulua, joissa seuratanssien lisäksi annettiin myös balettiopetusta. Tärkein paikka opiskella balettia oli ollut Pietari, mutta se reitti tanssijan ammattiin meni suomalaisilta kiinni Venäjän vallankumouksen myötä.

Ensimmäisen Joutsenlammen pääpariksi kiinnitetyt George Gé ja Mary Paischeff olivat molemmat opiskelleet balettia Pietarissa. Gé toimi myös Joutsenlammen harjoittajana ja lopputulos perustui pitkälti hänen muistikuviinsa Mariinski-teatterissa näkemistään Joutsenlammen esityksistä.

Tanssijoita Suomen Kansallisbaletin näyttämöllä. Vuonna 1922 otetussa mustavalkoisessa kuvassa balleriinoja valkoisissa balettimekoissa eri asennoissa ja pääpari taustalla yhdessä.
Kuvateksti Joutsenlammen Suomen ensiesitys vuonna 1922.
Kuva: Suomen Kansallisooppera ja -baletti

Kaikki ballerinat eivät vielä ensimmäisessä Joutsenlammessa hallinneet varpailla tanssimista, joten joutsenkuorossa osa tanssi ns. pehmeillä tossuilla. Mutta kaikki tekivät parhaansa. Joutsenlammen ikoniset tutut valmistettiin tärkätystä sideharsosta eli tarlatanista ja helman päälle liimattiin kanansulkia, joita kanaruokiin mieltynyt Fazer järjesti puvustoon, kertoo Mary Paischeff Yleisradion haastattelussa vuodelta 1972.

Suomalaisyleisö piti näkemästään. Vaikka Aleksanterin teatterin lava oli pieni ja ryhmä vasta perustettu, tarjosi se yleisölle mieleenpainuvan esityksen. Joutsenlammessa on myös jotain hyvin suomalaista. Voimakkaita kontrasteja, omanlaistaan melankoliaa sekä taistelu pimeydestä ja valosta.

Joutsenlammen esittäminen ensimmäisenä balettina suuruudenhullua ja epäsuomalaista

Tuntuu lähes uskomattomalta, että vastaperustettu baletti aloitti toimintansa Joutsenlammen esityksillä. Siinä on jotain suuruudenhullua ja epäsuomalaista. Vuoden 1922 ensimmäisestä Joutsenlammesta tuli kuitenkin juhlavuosiperinne. Edes sotavuodet eivät katkaisseet sitä, sillä heti kun baletin toiminta rauhan jälkeen käynnistyi, Joutsenlampi palasi näyttämölle, vaikka monen miestanssijan ura oli katkennut sotaan ja lähes koko baletin kuoro oli eronnut palkkakiistojen vuoksi.

50-luvulta eteenpäin Joutsenlampi on ollut Kansallisbaletin juhlaesitys. Kun Kansallisbaletti vuonna 1993 pääsi muuttamaan uuteen oopperataloon, baletinjohtaja Jorma Uotinen aloitti uuden ajan – Joutsenlammella.

Joutsenlampi, kuten muutkaan klassiset baletit, ei ole vain yksi teos, vaan monta tulkintaa kuvitellusta "alkuperäisestä" Joutsenlammesta. Emme pääse näkemään, minkälainen Joutsenlampi esitettiin ensi kerran vuona 1877 ja joudumme vain kuvittelemaan, miltä Marius Petipan ja Lev Ivanovin nimiin merkitty kuuluisa koreografia vuonna 1895 Pietarin Mariinski-teatterissa näytti. Petipa-Ivanovin baletti merkittiin muistiin seuravan vuosikymmenen aikana ja se on tarjonnut lähtökohdan baletin uustulkinnoille ja siitä on tullut "malli", johon baletin eri tulkintoja verrataan.

Odette-Odilen, samoin kuin Joutsenlammen prinssin roolit merkitsevät baletin solisteille sen korkeimman vuorenhuipun saavuttamista. Joutsenkuoro taas kertoo, miten hyvä koko ensemble on. Kun Kansallisbaletti täyttää pyöreät 100 vuotta, uusi Joutsenlampi avaa kerralla näkymän baletin osaamiseen ja tasoon. Kunhan musta joutsen koronaviruksen muodossa ei jo toiseen kertaan siirrä esityksiä.

Esityksen alkuperäinen ensi-ilta oli tarkoitus olla tammikuussa 2021. Jatkuvien koronarajoitusten vuoksi ensi-ilta toteutetetaan nyt ilman yleisöä. Joutsenlammen ensi-ilta esitetään suorana lähetyksenä 29.1. klo 14 Teemalla ja Areenassa.