Hyppää pääsisältöön

Pikku Kakkonen

Tunnetaidot ihmisenä kasvamisen tukena - lastenohjelmista voi oppia tunnetaitoja, mutta ohjelmat eivät korvaa aikuisen ja lapsen välisiä keskusteluja

Pieni tyttö halaa iäkästä naista.

Tunnetaitoja opetellessa harjoitellaan tunnistamaan ja nimeämään tunteita.

Tunteen vallassa ei välttämättä tule toimineeksi ajatuksen kanssa, ja siksi on tärkeää ensin pysähtyä tunnistamaan tunne. Silloin pystyy myös paremmin harkitsemaan, mitä tekee tai mitä sanoo toiselle.

Tunnetaitoja opetellaan arjen tilanteissa ja niihin voi saada apua erilaisista tunnetaito-ohjelmista. Ohjelma voi toimia tukena ja keskustelun avaajana lapsen ja aikuisen välillä. Aikuisen on tärkeää tunnistaa omat ja lapsen tunteet.

Kun joku asia vaivaa lapsen mieltä, kannattaa häntä rohkaista puhumaan siitä, kehottaa kasvatustieteiden tohtori ja Amin ystävä sairastaa-audiosarjan käsikirjoittaja Jenni Helenius. Aikuisten tuen sekä vertaistuen saaminen on tärkeää vaikeiden kokemusten ja pelkojen käsittelyssä. Lapsen kanssa voi keskustella ikätasoisesti vaikeistakin tunteista.

Tarinat ovat tärkeitä. Na auttavat ymmärtämään erilaisia tunteita, tarjoavat ratkaisumalleja ja rohkaisevat: vaikeissa tilanteissa ei tarvitse jäädä yksin.

― Jenni Helenius

Amin ystävä sairastaa-sarja auttaa keskustelemaan lapsen kanssa kuolemanpelosta ja vakavasta sairastumisesta. Päähenkilön, eskari-ikäisen Amin paras ystävä sairastuu ja joutuu eristyksiin sairaalaan.

Tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Sarjassa surun, ikävän ja pelon tunteita käydään läpi Amin iltakeskusteluissa isän kanssa. Amin unimaailmassa käsitellään ritarihahmon kautta myös vihan ja avuttomuuden tunteita, kun ritari ei pysty auttamaan ystäväänsä. Sarjan tärkein viesti on se, että kaikista tunteista saa puhua, eikä huolen kanssa tarvitse jäädä yksin.

Jyrkin ja Neposen kommervenkeissä nähdään tavallisia arjen tilanteita, kuten kaupassa asiointi ja elokuvissa ja lääkärissä käynti. Kaikki ei kuitenkaan suju kuin Strömsössä.

Ohjelmassa kuullaan lasten ajatuksia Jyrkin ja Neposen välille syntyneisistä konflikteista. Lapset puhuvat tunteista, ja samalla huomataan, että kaikilla lapsilla on kaikenlaisia tuntemuksia eri arkitilanteissa. Myös aikuiset ovat ihmisiä, eivätkä aina onnistu toimimaan kovin fiksusti. Kun huomaa, että homma meni pieleen, voi sen sanoa lapselle ihan suoraan.

Ensimmäinen askel on se, että sanoittaa miltä tuntuu ja miltä tunne kehossa tuntuu. Tunnetaidot ovat tärkeitä ja oleellisia ihmisenä olemisen taitoja.

― Anu Tuomi-Nikula

Kommervenkeissä nähdään, että kaikilla on kaikenlaisia tunteita, jotka kuuluvat elämään, eikä se ole vaarallista. Tunteita ei myöskään tarvitse ottaa vastaan niin että näille ei voi mitään. Sekä lapsi että aikuinen voi oppia tunnetaitoja.

Arjen vuorovaikutustilanteita nähdään myös Nalle, ystävä-ässä -ohjelmassa. Ohjelmassa nähdään leikin ohessa Nallen ja Apinan välille syntyviä sosiaalisia tilanteita. Apina käy läpi vaikeat tunteet ja kekseliäs Nalle lähtee ratkomaan niistä syntyneitä tilanteita.

Jaksoissa mietitään muun muassa, miten toisen kanssa toimitaan ja minkälaisia ongelmatilanteita yhdessä leikkiessä voi syntyä. Samalla opitaan ihmisiksi olemista: oman vuoron odottamista, häviämisen vaikeutta ja uuden taidon opettelussa vaadittavaa sinnikkyyttä.

Suoraviivaisia vastauksia ohjelmassa ei anneta, vaan Nallen apupakin sisältö ja tilanteiden ratkominen yllättävät katsojankin.

Reima Räiske on aiemmissa jaksoissa käsitellyt kiukun tunteiden hallintaa. Uudessa Miltä tuntuu, Reima Räiske -sarjassa pureudutaan laajemmin tunteisiin. Mukana on myös positiivisia tunteita, kuten rohkeutta ja iloa, käsitteleviä jaksoja.

Informatiiviset lyhyet jaksot käsittelevät jokainen yhtä tunnetilaa ja Reiman hauska animaatiohahmo tekee informaatiosta lapselle kiinnostavan.

Ohjelma toimii materiaalina varhaiskasvattajille ja vanhemmille. Paras tilanne on, jos ohjelmaa katsotaan yhdessä. Silloin se toimii hyvänä keskustelun avaajana.

― Johanna Smith

Tietoiskutyyppisissä jaksoissa käydään läpi tunnetiloja ja Reima kertoo, miltä kulloinenkin tunne tuntuu. Katsoja voi miettiä, tunteeko itse samalla tavalla kuin Reima.

Jenni Helenius toivoo vanhemmille ja varhaiskasvattajille rohkeutta kuunnella lasten kysymyksiä. Tunnetaitoja voi harjoitella tarinoiden kautta, mutta paras oppi saadaan arjen tilanteissa. Kun lapsella huomaa jonkin tunnetilan, voi siitä keskustelemista lähteä harjoittelemaan siinä tilanteessa.

Aikuisen on myös hyvä opetella erottamaan oma tunnetilansa lapsen tunnetilasta. Lapsen kiukku tarttuu helposti aikuiseen, mutta kiukkuun ei kannata vastata kiukulla. Sanoitetaan tunne lapselle, esimerkiksi “Huomaan, että sinua harmittaa joku asia. Haluaisitko kertoa siitä?”. Kun jutellaan rauhallisesti kiukusta ja siitä, mikä asia suututtaa ja mitä asialle voisi tehdä, kiukun tunnistaminen on jatkossa lapselle helpompaa.

Tunnetaitoja pääsee harjoittelemaan myös seuraavien ohjelmien parissa: