Uusi sarja suhde² murtaa käsityksiä ihmissuhteiden normeista
Suomalainen rakastuu, perustaa perheen ja suurella todennäköisyydellä eroaa. Sitten hän melko varmasti toistaa saman kaavan uudelleen. Mitä tapahtuisi, jos päästäisimme irti normeista ja eläisimme kuten meille parhaiten sopii?
Artikkelin kirjoittaja Vilja Roihu on suhde²-sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja.
Naistenlehden kannessa jaetaan iloisia uutisia perheenlisäyksestä, puhelinliittymän mainoksessa ydinperheellä on edullinen yhteissopimus ja realityohjelmassa etsitään sitä yhtä ja oikeaa. Parisuhteen ja ydinperheen normit solahtavat arkeemme huomaamatta, luoden samalla ennakkokäsityksiä, odotuksia ja jopa paineita.
Ihmissuhteisiin liittyvät käsitteet ovat niin vakiintuneita, että harvoin osaamme edes kyseenalaistaa niitä, kun kyselemme tuttujen kuulumisia tai tutustumme potentiaalisiin kumppaneihin. Kuitenkin Suomessakin kymmenettuhannet ihmiset elävät normeista poikkeavissa suhteissa. Keitä he ovat ja miten he elävät? Poikkeaako heidän arkensa omastamme?
Pois parisuhdehissistä
Huumoristaan ja ihmissuhteita käsittelevistä sketseistään tunnettu YLE Kioskin toimittaja Essi Lamppu päätti tarttua näihin kysymyksiin.
– Puhutaan parisuhdehissistä, jossa treffaillaan, muutetaan yhteen, mennään naimisiin ja hankitaan lapset ja se on se onnen määritelmä. Mutta ei se kaikilla noin mene, Essi sanoo.
Uudessa dokumentaarisessa tv-sarjassa suhde² Lamppu kohtaa erilaisissa suhteissa eläviä ihmisiä ja keskustelee ennakkoluuloista, omista valinnoista – ja siitä onnesta.
– Aluksi jännitti, että löydämmekö mukaan tarpeeksi ihmisiä, jotka haluavat puhua hyvin henkilökohtaisista asioista, mutta huoli osoittautui turhaksi. Yhteydenottoja tuli kymmeniä. Mielenkiintoista oli, että moni nimenomaan halusi puhua aiheesta julkisesti, Essi kertoo.
Kävi ilmi, että moni yhteyttä ottanut olisi aikoinaan itse halunnut nähdä enemmän julkista keskustelua erilaisista suhteista ja vaihtoehdoista parisuhdehissille.
Puhumalla paranee
Mikä sitten on sarjan perimmäinen oppi?
– Puhuminen! Kaikki päähenkilömme painottivat puhumisen tärkeyttä. Uskon, että moni perinteisestä poikkeavassa suhteessa elävistä ihmisestä on joutunut puhumaan toiveistaan ja haluistaan keskivertoa enemmän. En usko, että se tekisi huonoa minkäänlaisessa suhdemuodossa, Essi pohtii.
Sarjan ensimmäiselle tuotantokaudelle päätyi mukaan kuusi erilaista suhdemuotoa.
Jakso 1: Avoimessa suhteessa
Esimerkiksi helsinkiläiset Sara ja Jussi ovat eläneet yhdessä kahdeksan vuoden ajan ja avanneet suhdettaan asteittain. Sara on kinky ja kiinnostunut shibarista, japanilaisesta sidonnasta, Jussia taas sitominen ei kiinnosta. Silti Jussi kokee oudoksi ajatuksen siitä, että kieltäisi Saralta tämän nautinnon.
Emmi Nuorgam puolestaan kertoo avoimesti oman suhteensa avaamisesta ja sen taustalla olleesta haluttomuudesta. Jakso nostaa pinnalle tärkeän kysymyksen; miksi toimiva parisuhde pitäisi rikkoa sen vuoksi, että yhdeltä ihmiseltä ei saa aivan kaikkea?

Jakso 2: Polyamoriassa
Tampereella asuva Pinja identifioituu soolopolyksi, eli hän ei halua jakaa arkeaan kumppaneidensa kanssa, mutta silti hänellä on kaksi romanttista suhdetta samanaikaisesti.
– En halua olla yhdelle kaikki, Pinja kuvaa valintojaan.
Helsingissä asuvat Lauri ja Yvonne taas jakavat yhteisen kodin, mutta samanaikaisesti heillä on muitakin vakiintuneita suhteita. Jaksossa selviää muun muassa mitä tapahtuu, jos päätyy firman pikkujouluissa flirttailemaan työkaverin kanssa.
Kun sarjaan etsittiin mukaan ihmisiä, eniten yhteydenottoja tuli avoimissa suhteissa eläviltä. Moni yhteydenottajista oli avannut suhteensa, koska seksuaaliset halut parisuhteessa eivät kohdanneet.

Jakso 3: Perheessä
Yksi varmasti eniten keskustelua herättävistä aiheista ihmissuhdekiemuroissa ovat perheet ja vanhempien erilaiset ihmissuhdemuodot. Omista valinnoistaan kertovat avoimessa suhteessa elävät Sini ja Sami, jotka avaavat suhdehistoriaansa ja puhuvat monogaamisen avioliiton aiheuttamasta epävarmuudesta ja kriiseistä. Suhteen avaaminen on muokannut pariskunnan keskinäistä suhdetta ja avannut heille myös perheenä uusia mahdollisuuksia.
Polyamorisessa perhemuodossa eläviä Saanaa, Samuelia ja Wiiloa taas hämmästyttää ajatus rakkauden rajallisuudesta tai siitä, että sitä ei voisi jakaa useammalle ihmiselle. Myös arki polyamorisessa perheessä on tavallaan yksinkertaisempaa, kun lapsella on ympärillään useampia turvallisia aikuisia jakamassa vastuuta.

Jakso 4: Anarkiassa
Suhdeanarkismi on terminä noussut esille kiihtyvään tahtiin ja sen avaamiseen saatiin apua tamperelaiselta kuvataiteilijalta, Sannilta. Sanni itse ei arvota mitään ihmissuhteita toista korkeammalle, joten esimerkiksi treffi-illat eivät ikinä kiilaa ystävien kanssa sovittujen tapaamisten edelle. Sannin kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille varsinkin esimerkkien tärkeys ja se, kuinka ahdistava oma tulevaisuus voi olla, jos ei koe sopivansa normeihin.

Jakso 5: Sinkkuna
Sinkkuutta pidetään usein välivaiheena varsinkin nuoren ihmisen elämässä., mutta voiko se olla myös selkeä valinta? Lahdessa Lamppu pääsi tapaamaan Juttaa, joka elää itsensä näköistä ja täyttä elämää ilman stressiä romanttisen suhteen löytämisestä. Jutan maailmassa ei ole mitään, mistä hän jäisi paitsi eläessään yksin.
Keskusteluissaan kirjailija Henriikka Rönkkösen kanssa Essi pääsee pohtimaan myös sitä, kuinka paljon yhteiskunnan normit ja sitä kautta ystävien hyvääkin tarkoittavat kyselyt saattavat ajaa meitä rankkaan pariutumisstressiin ja turhaan itseanalyysiin. Välillä sinkkujen on myös helpompi heittää kaikki kyselyt huumoriksi itsensä suojelemiseksi.

Jakso 6: Etäsuhteessa
Etäsuhteissa ihmiset saattavat asua samassa kaupungisa, eri kaupungeissa tai toisella puolella maailmaa. Joonas Pesonen puhuu julkisesti omilla somekanavillaan monistakin henkilökohtaisista asioista, mutta Essin kanssa hän paneutui nimenomaan etäsuhteen anatomiaan.
Usein etäsuhteessa eläviltä kysytään ikävän kestämisestä, läheisyyden kaipuusta ja tulevaisuuden suunnitelmista, mutta mitä jos mikään näistä ei ole relevantti kysymys? Perinteisessä parisuhteessa elävä ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, että jos toinen ei elä samanlaisessa suhteessa kuin itse, hän ei välttämättä myöskään kaipaa siihen kuuluvia elementtejä.
