Tuleeko Suomesta turkisalan johtava valtio vai olisiko turkistarhaus lopetettava?
Turkisala herättää tunteita puolesta ja vastaan. Turkistarhaus on kielletty tai lakkautusuhan alla monessa maassa. Tällaisia vaatimuksia on esitetty myös Suomessa. Turkisala taas haaveilee Suomesta Euroopan johtavaa turkismaata.
Peter Walleniuksen ohjaama dokumenttielokuva "Turkisvaltakunta" herättää keskustelua turkisalan tulevaisuudesta. Ohjelman synnyttämiin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaavat artikkelissa Olli-Pekka Nissinen, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton viestintäjohtaja ja Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Mitä ajattelet turkistarhauksen nykytilanteesta Suomessa?
Olli-Pekka Nissinen:
Suomelle turkiselinkeino on suuri mahdollisuus. Suomesta on tullut EU:n johtava turkisalan maa, koska meillä on osaavien kasvattajien ja sertifioitujen tilojen lisäksi koko alan arvoketju: maailman johtava turkishuutokauppayhtiö, yliopistotasoinen tutkimus, isot rehunvalmistusyritykset ja toimiva kiertotalous.
Heidi Kivekäs:
Vain 16 % suomalaisista sallisi nykyisen kaltaisen turkistarhauksen jatkamisen ja 71 % kieltäisi turkistarhauksen tai sallisi sen jatkuvan vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Lukuisat Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen ja Euroopassa keskustellaan jo tarhauksen kieltämisestä EU:n alueella.
Olli-Pekka Nissinen:
Esimerkiksi minkkien tuotanto on infran puolesta mahdollisuus moninkertaistaa 2020-luvulla. Taloustutkimuksen arvion mukaan arvoketjuun voisi tulla 2000 henkilötyövuotta lisää nykyisen 4000:n päälle ja voidaan lisätä viennin arvoa merkittävästi. Suomen tyyppisissä maissa, joissa on tiukka säätely ja valvonta, on juuri vastuullista kehittää turkis- ja muita tuotantoeläinaloja.
Heidi Kivekäs:
Turkisala on kärsinyt talousvaikeuksista kymmenisen vuotta. Turkisten kysyntä ja sitä myötä tuotanto on laskenut voimakkaasti. Tarhaajat eivät pysty kattamaan tuotantokustannuksia. Ala on kriisissä. Edessä on joko alan hiipuminen tai sen äkillinen romahdus. Turkistarhaus tulisi kieltää ja ajaa hallitusti alas. Se olisi reilumpaa myös tarhaajille.
Turkiseläimiä pidetään häkeissä, kuinka huolehditaan eläinten hyvinvoinnista?
Olli-Pekka Nissinen:
Eläinten hyvinvointi ja sen jatkuva parantaminen on ykkösjuttu vastuullisille turkistuottajille. Eläimen hyvinvointi näkyy ensimmäisenä sen turkissa.
Kasvattajilla on hyvät näkemykset EU:n tunnustaman, turkiseläinten hyvinvointimittariston ,WelFurin jatkokehittämisestä ja vuonna 2005 aloitettuun suomalaiseen tilasertifiointiin on tuotu koko ajan uusia vaatimuksia. Kaikki parannukset virikkeisiin tai pitopaikkoihin pitää tehdä empiirisen tutkimuksen kautta. Keskustelu tuotantoeläinten hyvinvoinnista menee helposti eettis-filosofiselle tasolle ja siinä onkin heti 5,5 miljoonaa mielipidettä, äänekkäimpänä vegaaniyhdyskuntaa vaativat.
Heidi Kivekäs:
Eläinten hyvinvoinnille on keskeistä mahdollisuus lajityypillisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Ketuilla se tarkoittaa mm. mahdollisuutta kaivaa ja minkeillä uida.
Lain mukaan eläintarhassa ketulla tulee olla vähintään 600 m2 ja minkillä vähintään 15 m2 ulkotarha. Kuitenkin turkistarhoilla kettuja saa pitää alle neliömetrin kokoisissa verkkopohjahäkeissä, minkkejä 0,255 m2 häkeissä. Tutkimusten mukaan näissä olosuhteissa eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät täyty. Tämä aiheuttaa hyvinvointiongelmia, kuten stressiä ja ahdistuneisuutta. Eläinten hyvinvointia on käytännössä mahdoton parantaa häkkiolosuhteissa.
Turkisalan oman WelFur-sertifikaatin vaatimukset eivät ole juuri lain vaatimuksia korkeammat. Se onkin mielestäni hyvinvointipesua.
Mihin tarvitsemme turkistuotteita?
Olli-Pekka Nissinen:
Aito turkis on aina ollut kestävä, lämmin ja luonnonmukainen vaate- ja valmistusmateriaali. Se on täysi vastapaino ympäristöä kuormittavalle pikamuodille, suoranaiselle krääsälle. Aitoa turkista ei tarvitse tuputtaa kenellekään, vaan jokaisella saa olla valinnanvapaus, mutta pitäisi tehdä vastuullisia ja pitkäikäisiä valintoja. Fakta on, että aidolla turkiksella on erittäin suuri kansainvälinen kysyntä ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ansiosta. Nykyisin turkisasusteet ovat myös mukavan keveitä uusien valmistustekniikoiden kuten galoneerauksen ansiosta.
Heidi Kivekäs:
Emme mihinkään. Suomessa kuluttaja-asiamies on jo vuonna 1993 kieltänyt turkisten markkinoimisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset.
Kun suurin osa turkiksista käytetään esimerkiksi takkien koristeina, ne ovat yhtä pitkäikäisiä kuin vaate, joissa ne ovat kiinni.
Johtavat muotialan brändit, kuten Armani, Gucci, Burberry, Michael Kors ja Versace, sekä lukuisat isot kauppaketjut ja vähittäismyyjät ovat luopuneet aitojen turkisten käytöstä. Fur Free Retailer -ohjelmassa on yli 1 000 yritystä maailmanlaajuisesti. Vaatealan hylätessä turkikset on selvää, että tulevaisuus oAlternativnn turkiton. Turkikset eivät sovi ihmisten moraalikäsitykseen, ja yritykset vastaavat tähän tarpeeseen. Myös myyntikiellot etenevät maailmalla. Aitojen turkisten myynti on kielletty jo muun muassa Israelissa, Kaliforniassa, Los Angelesissa ja San Franciscossa.
