Hyppää pääsisältöön

Yle Teema

Kovaksikeitetyn dekkarin isä joutuu itse salapoliisiksi – Kino Klassikossa Wim Wendersin Hammett

Vuodelta 2022
Hattuun ja trenssitakkiin pukeutunut tupakoiva mies (näyttelijä Frederic Forrest) puolilähikuvassa, taustalla sinistä sumua ja katulyhty. Kuva elokuvasta Hammett - tehtävä Chinatownissa.
Kuvateksti Trenssi, hattu, savuke ja sumuinen laitakaupungin yö – Frederic Forrest on Dashiell Hammett ja samalla dekkarin arkkityyppi.

Wim Wendersin elokuva on kuviteltu tarina todellisen salapoliisikirjailijan seikkailuista ja hieno kunnianosoitus 1940-luvun film noir -dekkariperinteelle.

Kovaksikeitetyn dekkarikirjallisuuden isäksi kutsuttu Dashiell Hammett työskenteli 1920-luvulla kuuluisassa Pinkertonin etsivätoimistossa. Paljon myöhemmin toinen kirjailija Joe Gores alkoi tehdä fiktiivisiä romaaneja Hammettin etsivävuosista ja niiden pohjalta saksalainen elokuvaohjaaja Wim Wenders teki vuonna 1982 elokuvan Hammett – tehtävä Chinatownissa (Hammett). Se haluaa osoittaa, kuinka Hammett otti kirjoihinsa aineksia omasta elämästään ja tuttavistaan sekä etsivän työssä kohtaamistaan rikoksista.

Elokuvassa Hammett on jo jättänyt yksityisetsivän työt ja alkanut laatia rikoskertomuksia Black Mask -lehteen. Hän yrittää niksauttaa uusimman kertomuksensa juonen kohdalleen mutta sotkeutuu kiharaan rikosvyyhteen vanhan etsiväkaverin pyytäessä apua. San Franciscon Chinatownin salaisuuksia paljastaessaan Hammett kamppailee myös tuberkuloosinsa kanssa ryypäten ja yskien keuhkojaan pihalle.

Coppola käski kuvata elokuvan lähes kokonaan uusiksi ja hävitti alkuperäisen version.

Wenders valmisteli tätä ensimmäistä amerikkalaista elokuvaansa pitkään ja tuottajana toimineen Francis Ford Coppolan kanssa riidellen. Rahat loppuivat monta kertaa, kun Coppolan Zoetrope-studio kulki kohti vararikkoaan, ja Coppola oli myös tyytymätön Wendersin kädenjälkeen. Lopulta Coppola käski kirjoittaa ja kuvata elokuvan lähes kokonaan uusiksi ja hävitti Wendersin alkuperäisen version. Lopputuloksesta on mahdoton sanoa, mikä siitä on Wendersin tai Coppolan visiota – hammettilainen mysteeri siis jo itsessään.

Elokuva on joka tapauksessa hieno kunnianosoitus sekä Hammettin dekkariperinteelle että 1940-luvun film noir -elokuvalle. Niiden maailmassa valta ja raha ovat kaikki kaikessa, ja erilaiset vallankäyttäjät ovatkin ahneuksissaan valmiita mihin tahansa. Vain Hammett, ja hänen kirjalliset vastineensa, tuntuvat säilyttäneen omatunnon, syyllisyydentajun ja jonkinasteisen moraalin.

Film noir syntyi, kun eurooppalaisten, erityisesti saksalaisten ohjaajien ja kuvaajien hellimä ekspressionismi kohtasi 1940-luvun rikoselokuvissa amerikkalaisstudioiden keinotekoisen maailman. Hammettissa tapahtuu täsmälleen sama monta vuosikymmentä myöhemmin: eurooppalainen taideohjaaja luo näkemystään noirista suljetussa amerikkalaisessa elokuvastudiossa, jonne 1920-luvun San Francisco Chinatowneineen on lavastettu uudelleen.

Korruptoituneen kaupungin visuaalinen ja henkinen kuvaus osoittautuu tärkeämmäksi kuin itse juoni, joka jää hieman yhdentekeväksi ja yhtä sotkuiseksi kuin Hammettin ja Raymond Chandlerin romaanien monissa filmatisoinneissa. Kuvien ohella musiikkia käytetään perinteisen noirin tyyliin ja sivurooleissa nähdään lajin veteraaneja, kuten Elisha Cook, Sylvia Sidney, Royal Dano ja ohjaaja Samuel Fuller.

Hammett – tehtävä Chinatownissa Kino Klassikossa Teemalla lauantaina 22.1.2022 klo 21.00. Areenassa kuukauden.