Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä 3.2.

Paimion parantola ilmakuvassa
Kuvateksti Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus nosti Aallot kansainväliseen tietoisuteen.
Kuva: Paula Collin / Yle

Arkkitehtuurin ja muotoilun maailmassa Suomi on kokoaan suurempi maa. Arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto olivat suomalaisen modernin arkkitehtuurin ja designin uranuurtajia.

Harvassa ovat suomalaiset, jotka eivät ole istuneet Aalto-jakkaralla tai juoneet Aino Aalto -lasista. Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat lukuisat rakennukset kuuluvat suomalaisen kulttuurin ytimeen – Finlandia-talosta alkaen.

Suomen uusin suositeltu liputuspäivä on 3. helmikuuta. Liput laitetaan liehumaan Alvar ja Aino Aallon työn sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi.

Nämä taiteenalat heijastavat suomalaisia arvoja: hyvinvointia, sivistystä ja luontosuhdetta. Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutyö oli kokonaisvaltaista ja humaania.

Alvar Aallon syntymäpäivää 3. helmikuuta on jo vuodesta 2012 vietetty arkkitehtuurin päivänä. Juhlinta on laajentunut arkkitehtuurin ja muotoilun päiviksi.

Alvar Aallon suunnittelemia kattolamppuja.
Kuvateksti Aalto-lamppuja keräilijä Pertti Männistön kokoelmista. Jyväskylän Aalto-museon näyttelystä.
Kuva: Simo Pitkänen / Yle
Aino ja Alvar Aalto 1940-luvulla sota-aikaan työpöytiensä ääressä.
Kuvateksti Aino ja Alvar Aalto sota-aikana 1940-luvulla kotitalon ateljeessa Helsingin Riihitiellä.
Kuva: MIKAEL AHLFORS / Otava

Alvar Aalto – Suomen tunnetuin arkkitehti

Alvar Aalto kuoli vuonna 1976. Silti häntä pidetään edelleen Suomen tunnetuimpana arkkitehtina, myös kansainvälisesti. Hänen toimistonsa oli modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä.

Alvar Aalto syntyi Etelä-Pohjanmaan Kuortaneella vuonna 1898. Perhe muutti Jyväskylään Alvarin ollessa 5-vuotias. Aalto valmistui arkkitehdiksi Helsingissä vuonna 1921.

Suomen 50 markan näyteseteli. Setelissä arkkitehti Alvar Aallon kasvot.
Kuvateksti Alvar Aalto Suomen 50 markan setelissä, jota käytettiin 1986-2001. Setelin kääntöpuolella on Finlandia-talo.
Kuva: CC BY NC 4.0 / Suomen kansallismuseo

Alvar Aallon varhaisimmat työt edustivat pohjoismaista klassismia. Hän ja Aino Aalto (os. Marsio) saivat sai kuitenkin pian vaikutteita kansainvälisestä modernismista.

Funktionalistisen kauden merkkirakennus oli Paimion parantola (1933). Se ja kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Viipurin kirjasto toivat Aalloille arvostusta ulkomailla – ja myöhemmin Suomessa.

Aallon kohteet ovat ehdolla maailmanperintölistalle

Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnitteleman 13 suomalaisen rakennuksen tai alueen kokonaisuutta on ehdotettu Unescon maailmanperintölistalle:

  • Alvar Aallon ateljee, Helsinki

  • Alvar Aallon kotitalo, Helsinki

  • Finlandia-talo, Helsinki

  • Kansaneläkelaitoksen päärakennus, Helsinki

  • Kulttuuritalo, Helsinki

  • Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus

  • Muuratsalon koetalo, Jysävkylä

  • Paimion parantola

  • Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus

  • Sunilan selluloosatehtaan asuinalue, Kotka

  • Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä

  • Villa Mairea, Porin Noormarkku

  • Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko, Imatra

    Joidenkin kohteiden suojelu tai kunnostus on herättänyt huolta, esimerkiksi Jyväskylässä ja Imatralla.

Alvar Aallon toimiston suunnittelemia rakennuksia on satamäärin, eikä ainoastaan Suomessa.

Ulkomaisista kohteista tunnetuimpia ovat ehkä Maison Louis Carré Ranskassa ja opiskelija-asuntola Baker House USA:ssa.

Aalto oli jäsenenä kansainvälisissä arkkitehtuuriyhdistyksissä (kuten CIAM) ja työskenteli vierailevana professorina Massachussets Institute of Technologyssä Yhdysvalloissa.

Alvar Aalto -museo sijaitsee Jyväskylässä, jonne Aalto perusti oman toimistonsa vuonna 1923. Aallot muuttivat 1920-luvun lopussa Turkuun ja 1930-luvulla Helsinkiin.

Alvar Aallon suunnittelema Maison Louis Carre -talo Ranskassa. Valkoisen talon edustalla geometriset ruohoportaat.
Kuvateksti Ranskalaisen taidekauppiaan huvila Maison Louis Carré on yksi merkittävimmistä Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Rakennus avautuu amfiteatterina pihaan.
Kuva: CC BY-ND 2.0 / CD78-N. Duprey
Alvar Aallon suunnittelema opiskelija-asuntola USA:n Bostonissa. Iso kaareva tiilirakennus.
Kuvateksti Baker House on yksi M.I.T.-yliopiston opiskelija-asuntoloista. Alvar Aalto suunnitteli sen opettaessaan Bostonin Cambridgessa vuonna 1946.
Kuva: CC BY-SA 2.0 Gunnar Klack / Wikimedia Commons

Aino Aalto – esiin miehensä varjosta

Arkkitehti Aino Aalto (1894-1949, o.s. Marsio) on usein jäänyt miehensä varjoon.

Hän oli kuitenkin tasa-arvoinen suunnittelija puolisonsa rinnalla. Pariskunta jätti monet kilpailuehdotukset yhteisinä, kuten Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyjen Suomen paviljongit (1937 ja 1939).

Aino Aalto osallistui myös muun muassa Viipurin kirjaston, Turun Sanomien toimitalon ja Villa Mairean suunnitteluun.

Turun Sanomien toimitalon julkisivu vuonna 2008.
Kuvateksti Aino Aalto osallistui vuonna 1930 käyttöön otetun Turun Sanomien toimitalon suunnitteluun. Kuva vuodelta 2008.
Kuva: CC BY 4.0 / Timo-Pekka Heima / Museovirasto.

Aino Mandelin syntyi Helsingissä vuonna 1984. Perhe suomalaisti sukunimensä Marsioksi vuonna 1906.

Aino Marsio valmistui arkkitehdiksi Suomen Teknillisestä Korkeakoulusta (nykyinen Aalto-yliopisto) vuonna 1921 ja aloitti työt Alvar Aallon toimistossa vuonna 1924. Saman vuoden lopussa pariskunta vihittiin.

Aino ja Alvar illallisella Wienissä.
Kuvateksti Aallot pysähtyivät Wienissä matkalla Italiaan häämatkallaan vuonna 1924.
Kuva: MIKAEL AHLFORS / Otava

Aallon toimiston suunnittelemat rakennukset ovat kokonaistaideteoksia huonekaluineen ja valaisimineen. Yhtenä johtoajatuksena oli kotien kauniimpi arki.

Aallot olivat mukana perustamassa Artek-yritystä huonekalujen myyntiä ja markkinointia varten. Aino Aalto oli sen toimitusjohtajana vuosina 1941–1949.

Aino Aalto tunnetaan nykyään parhaiten lasi- ja keramiikka-astioistaan.

Klassikoksi on noussut alunperin Bölgeblickinä tunnettu lasiastiasto, jota nykyään myydään Aino Aalto -nimisenä.

Aalto-maljakko pyörii liekin päällä Iittalan lasitehtaalla.
Kuvateksti Savoy-maljakon eli tuttavallisemmin Aalto-vaasin puhallusta Iittalan lasitehtaalla.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Lähikuva käsistä, jotka esittelee Aalto-lasien kokoelmaa.
Kuvateksti Aino Aalto -laseja keräilijän käsissä. Sarjan astioiden tuotanto alkoi vuonna 1932.
Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Aino Aalto suunnitteli myös valaisimia, huonekaluja ja tekstiilejä. Monet niistä ovat edelleen tuotannossa.

Aino Aalto kuoli syöpään 54-vuotiaana vuonna 1949.

Alvar Aalto avioitui vuonna 1952 arkkitehti Elissa Aallon (os. Mäkiniemi) kanssa. Tämä johti toimistoa miehensä kuoleman jälkeen.

Aallon suunnttelemia huonekaluja.
Kuvateksti Aaltojen suunnittelemia huonekaluja. Kuva Pertti Männistön kokoelman esittelystä Aalto-museossa.
Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Keskustelu