Hyppää pääsisältöön

Kaukaisesta unelmasta todeksi – Tanssin talon tarinaan mahtuu monta käännettä ennen avajaisiltaa

Keskiviikkona 2. päivä helmikuuta 2022 pitkä odotus päättyy, kun Tanssin talon Erkko-salissa Helsingin Ruoholahdessa juhlitaan uuden rakennuksen avajaisia. Talon vuosikymmenten mittaiseen tarinaan mahtuu monenlaisia vaiheita.

Tanssille omistetusta näyttämöstä on haaveiltu Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Varhaisin merkintä löytyy jo vuodelta 1932, jolloin tanssitaiteilija Maggie Gripenberg (kuvassa) kirjoitti Naamio-lehdessä unelmastaan saada aikaan tanssinäyttämö.

Tanssiteokset ja -taiteilijat ovat oman tilan puutteessa joutuneet käyttämään muita tiloja, kuten teatterinäyttämöitä ja juhlasaleja. Muille taiteenlajeille suunnitellut lavat ja muut tilat eivät kuitenkaan ole tanssille ihanteellisia, ja vaihtuvat esityspaikat ovat myös vaikeuttaneet hyvän yleisösuhteen luomista.

Tanssin talon asiaa nostettiin vuosikymmenten aikana esille esimerkiksi Kansallisbaletin entisen primaballerina Doris Laineen (kuvassa) toimesta, ja talolle kaavailtiin paikkaa muun muassa Aleksanterin teatteriin ja VR:n konepaja-alueelle. Suunnitelmat kuitenkin tyssäsivät milloin rahoituksen puutteeseen, milloin tilojen toimimattomuuteen.

2000-luvulla hanke alkoi edetä toden teolla. Joukko tanssialan aktiiveja teki Helsingin kaupungille ehdotuksen selvittää tanssialan tarpeita. Selvitys myös tehtiin, ja sen vuonna 2008 julkaistu loppuraportti tuli siihen tulokseen, että tanssijoille tarvitaan talo ja omat tilat.

Tanssin taloa alettiin vuonna 2010 edistää uuden Tanssin talo ry:n voimin. Yhdistys sai jo seuraavana vuonna ensimmäisen hankerahan taloa varten. Apurahan turvin tehtiin taustakartoitusta sekä palkattiin talolle toiminnanjohtajaksi Hanna-Mari Peltomäki (kuvassa), joka vei hanketta eteenpäin seitsemän vuoden ajan.

Merkittävä käänne tapahtui syksyllä 2014, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle muhkean 15 miljoonan euron apurahan. Apuraha kattoi puolet talon rakennuskustannuksista. Talolle oli alkanut hahmottua myös paikka Kaapelitehtaalle Helsinkiin.

Seuraavana vuonna myös Suomen valtio ja Helsingin kaupunki päättivät osallistua hankkeen rahoittamiseen.

Talo sai johtajakseen Matti Nummisen vuonna 2018. Numminen luotsasi taloa vajaan kahden vuoden ajan.

Talon ohjelmasisällöistä vastaa Mikael Aaltonen (kuvassa). Hänet valittiin vuonna 2019 kolmihenkiseen kansainväliseen suunnittelutiimiin, ja nykyään Aaltonen on talon ohjelmistopäällikkö.

Talon rakennustöiden aloitus viivästyi vuodella asemakaavan muutoksesta tehdyn valituksen vuoksi. Valitus kumottiin, ja työt pääsivät viimein alkuun syksyllä 2019. Tanssin talon peruskivi muurattiin tammikuussa 2020.

Alkukesästä 2020 Tanssin talolle valittu uusi nimi, Form, herätti runsaasti vastustusta. Sekä alan toimijoita että jopa osa Tanssin taloa pyörittävän yhdistyksen jäsenistöstä nousi kapinaan uutta nimeä vastaan. Lopulta nimi vaihdettiin takaisin Tanssin taloksi.

Vielä samana vuonna Matti Numminen erosi talon johtajan paikalta. Tanssin talon uudeksi johtajaksi valittiin Niki Matheson (kuvassa).

Tanssin talo on nyt viimein valmis. JKMM Arkkitehtien ja ILO Arkkitehtien tanssin ehdoilla suunnittelema rakennus on yhdistelmä uudisrakennusta ja Kaapelitehtaan peruskorjattuja tiloja. 700-paikkaisen Erkko-salin ja 235-paikkaisen Pannuhallin sekä niitä yhdistävän aulan lisäksi monikäyttöisistä tiloista löytyy klubitila Kellari, harjoitusstudio, taiteilijalämpiö, toimisto ja ravintola.

Olemme iloisia ja ylpeitä, että Tanssin talo vihitään vihdoin käyttöön! Talon avautuminen on ainutlaatuisen merkittävä tapahtuma maamme taide- ja kulttuurielämässä. Odotamme malttamattomasti pandemian laantumista ja yleisön kohtaamista kasvokkain. Toivottavasti sekä tanssin ystävät että ensikertalaiset löytävät tiensä taloon ja tuntevat sen omakseen.

― Mikael Aaltonen, Tanssin talon ohjelmapäällikkö

Tanssin talon avajaisia juhlitaan keskiviikkona 2.2.2022 Erkko-salissa. Suora lähetys avajaisgaalasta esitetään kello 20 Yle Teemalla ja Yle Areenassa.

Kuvat:

Tuomas Uusheimo / Tanssin talo (1, 12), Museoviraston kuvakokoelma (2), Håkan Sandblom / Yle (3), Kalle Kultala / Yle (4), Hanny Rytky / Tanssin talo (5, 10, 13), Pekka Tynell / Yle (6), Yle Areena (7), Jari Kovalainen / Yle (8), Petteri Bülow / Yle (9), Mårten Lampén / Yle (11)