Hyppää pääsisältöön

Akuutti

Jannika Välimaa sairastui rajuun MS-tautiin 29-vuotiaana – "Lääkärit eivät osanneet ennustaa, näenkö tai kävelenkö enää koskaan"

Vuodelta 2022
Jannika Välimaa katsoo kohti.
Kuvateksti Kukaan ei tiedä, miksi Jannika Välimaa sairastui MS-tautiin.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle

Jannika Välimaa luuli sairastuneensa flunssaan, mutta viikon sisällä hän halvaantui varpaista rintalastan yläosaan asti ja lähes sokeutui. Nyt hän valmistautuu perheen perustamiseen. Ilman sairautta vauvan hankkimista olisi voinut vielä lykätä.

Terapiahevonen Mallu astelee pehmeää metsäpolkua. Ratsukon lämmittelyliikkeet ovat hallittuja ja rauhallisia. On alkamassa 31-vuotiaan Jannika Välimaan viikoittainen ratsastustunti, kevennettyä ravia ja kahdeksikkoa ulkokentällä. Ratsastus on Jannikalle paitsi rakas harrastus, myös tehokasta hoitoa MS-tautiin.

Runsaat kaksi vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Jannika makasi sairaalasängyssä neliraajahalvaantuneena ja lähes sokeana.

– Kaikki tapahtui todella nopeasti. Hakeuduin lääkäriin flunssan takia, mutta jo samana iltana jalkani alkoivat täristä ja kävely vaikeutui pahasti. Näkö heikentyi niin, että näin vain joitain valoja. Aika pian sen jälkeen halvaannuin varpaista rintalastan yläosaan asti, Jannika kertoo.

Hoitajat käänsivät minua kyljeltä toiselle, syöttivät ja vaihtoivat vaippaa.

Jannika Välimaa

Jannikaa tutkittiin parisen viikkoa. Aluksi kukaan hoitavista lääkäreistä ei osannut sanoa, mistä on kyse. Viimein magneettikuvauksessa Jannikan selkärangasta ja aivoista löytyi valkoisia tulehduspesäkkeitä. Diagnoosi oli selvä: raju MS-tauti.

Kävelenkö enää koskaan? Näenkö vielä?

Mikään ei selitä sitä, miksi juuri Jannika sairastui MS-tautiin. Hänellä ei ollut riskitekijöitä, kuten esimerkiksi ylipainoa, eikä suvussa ole muita MS-potilaita. Entisenä muodostelmaluistelijana ja valmentajana Jannika on koko elämänsä pitänyt itsestään hyvää huolta, syönyt terveellisesti ja harrastanut liikuntaa monta kertaa viikossa.

– Lääkärit eivät osanneet antaa mitään ennustetta siitä, näenkö enää koskaan tai kävelenkö vielä. Sanottiin vain, että katsotaan päivä kerrallaan, Jannika muistelee.

Jannika Välimaa katsoo ylös kaukaisuuteen.
Kuvateksti Jannika tunsi surua ja kuolemanpelkoa maatessaan sairaalassa halvaantuneena vain 29-vuotiaana..
Kuva: Tero Kyllönen / Yle

Puoliso Matti Pöysti oli tukena jo sairaalassa ja auttoi Jannikaa kääntymisessä ja asennon vaihtamisessa.

– En voinut olla päivääkään poissa. Se oli tavallaan myös selviytymiskeino minulle, Matti kertoo.

– Suihku- ja vessa-asiatkin hoidettiin siinä sairaalasängyssä. Kyllä se oli kova paikka, kun oli pakko tehdä tarpeet vaippoihin. Ei sitä haluaisi kenenkään läheisen näkevän. Mutta ei sille voinut mitään, se tilanne oli niin raju, Jannika muistelee.

Uusi arki haastoi myös parisuhdetta, mutta vaikeat hetket selätettiin yhteisellä huumorilla.

Omapäiset jalat nimettiin Tiuhtiksi ja Viuhtiksi

Urheilijan sitkeydellä Jannika päätti, että tekee myös itse kaikkensa terveytensä eteen. Jannika opetteli uudestaan kävelemään ja nyt pari vuotta sairastumisen jälkeen hän harjoittelee jopa juoksemista.

Jannikan jalat eivät aina tottele, vaan toimivat vähän miten sattuu. Siksi pariskunta on leikillisesti nimennyt ne Tiuhtiksi ja Viuhtiksi.

– Matti välillä matkii sitä, miten mä juoksen, ja sitten nauretaan sille yhdessä. Välillä olen onneksi saanut onnistumisen kokemuksiakin, Jannika hymyilee.

– Hyvänä päivänä olen energinen ja jaksan tehdä asioita, mutta huonoina päivinä jalat on niin heikot, etten tahdo jaksaa edes kävellä.

Totta kai se pelko on aina takaraivossa, että tuleeko uusia pahenemisvaiheita, ja jos tulee, niin millaisia.

Matti Pöysti

Jannikan oireet ovat kipua ja väsymystä. Erityisesti jaloissa on jatkuvaa särkyä. Myös ranteet kipeytyvät. Jopa ruoanlaitto on välillä vaikeaa, kun ranteista katoaa voimat eikä vihannesten pilkkominen onnistu.

Voimakas uupumus eli fatiikki on yleinen MS-taudin oire. Pahimmillaan se kestää parikin päivää. Kun uupumus iskee, kaikki työt ja menot pitää perua.

– Se on lyömätöntä uupumusta. En saa itsestäni mitään irti. Ajatusten kulku huononee enkä välttämättä pääsee edes sängystä ylös, Jannika kertoo.

Vauva saa tulla ensi vuonna, jos on tullakseen

Keväällä 2020 Jannikan MS-taudissa tuli ensimmäinen pahenemisvaihe ja hoidossa siirryttiin varsinaisiin MS-tautilääkkeisiin. Onneksi lääkitys on toiminut hyvin eikä uusia pahenemisvaiheita ole tullut.

– Totta kai se pelko on aina takaraivossa, että tuleeko uusia pahenemisvaiheita, ja jos tulee, niin millaisia. Toisaalta tämä kaikki on opettanut elämään enemmän hetkessä, puoliso Matti summaa.

Jannikan sairastumisen myötä perheen perustaminen on tullut ajankohtaiseksi. Ilman sairautta uutta elämänvaihetta olisi voinut vielä lykätä.

Jannika Välimaa katsoo kohti
Kuvateksti MS-tauti on opettanut Jannikaa olemaan armollisempi itseään kohtaan.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle

Monet MS-tautilääkkeet eivät ole turvallisia sikiölle, siksi Jannikan lääkitystä on jo nyt muutettu. Vauva saa tulla ensi vuonna - jos siis on tullakseen.

– Tähän mennessä mun sairastuminen ei ole estänyt mitään, mutta tottakai joutuu miettimään asioita ja laskelmoimaan enemmän kuin silloin, kun oli vielä terve, Jannika sanoo.

– Jos koko ajan pelkäisi sitä, milloin seuraavaksi tapahtuu jotain pahaa, niin olisi vaikea nauttia elämästä, Matti jatkaa.

Yhteinen trauma on syventänyt parisuhdetta

Jannika ei ole halunnut jättää urheilua eikä työtään valmentajana sairastumisen takia. Hän valmentaa edelleen muun muassa nuoria kartingkuskeja ja luistelijoita.

– Aluksi mietin, miten voin jatkaa ja arvostetaanko mua valmentajana, jos en pysty itse hyppäämään ja kävelen hassusti.

Urheiluharrastuksissa Jannika on keksinyt uusia tapoja toteuttaa intohimoaan: luistelu on vaihtunut paraurheilijoiden suosimaan kelkkajääkiekkoon.

Jannika Välimaa hoitaa hevosta ja hymyilee.
Kuvateksti Jannika aloitti ratsastuksen fysioterapeutin kannustamana.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle

Urheilu on aina ollut myös Jannikan ja Matin yhteinen tapa olla ja elää, joten yhteisten harrastamisen on täytynyt muuttua. Jannika ei enää jaksa kävellä pitkiä matkoja ja tarvitsee välillä puolison tukea ojan ylitykseen.

– Me ei voida enää tehdä spontaanisti kaikkea, mitä mieleen tulee, Jannika selittää.

– Varmasti parisuhteessa ja arjessa asiat on muuttunut niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Sairaus rajoittaa sitä, mitä pystytään tekemään. Toisaalta se on myös syventänyt meidän suhdetta, kun on koettu yhdessä trauma ja selvitty sellaisesta läpi, Jannikan puoliso Matti Pöysti summaa.

– Me on aina puhuttu avoimesti asioista, mutta nykyään se on jollain tavalla vielä syvempää. Ei pelätä puhua mistään, Jannika jatkaa.

Näytän terveeltä, mutta tiedän etten ole

Se, että oma keho ei enää tottele niin kuin ennen, on ollut entiselle kilpaurheilijalle kova pala niellä. Vaivalla hankitut taidot katoavat ja ennen niin taitavista jaloista on tullut kömpelöt ja painavat.

– Viimeiset 2,5 vuotta on ollut aikamoista itsetutkiskelua. Tämän sairauden kanssa tulee koko ajan uusia juttuja, joita pitää työstää.

– Yksi haaste on näkymättömät oireet, joista ei myöskään helposti puhu muille ihmisille. Moni on sanonut, että näytän ihan terveeltä, mutta kyllä mä tunnen ja tiedän, etten ole sitä, Jannika pohtii.

Hevosen selässä unohdan kaiken. Olen kuin kuka tahansa muu.

Jannika Välimaa

Jannika kokee, että isoin haaste arjessa on virtsarakon toiminta. Pissaamista on yritetty helpottaa niin sähköstimuloinnilla kuin botox-hoidoilla.

– Tammikuussa sain botox-pistoksen ja toivon, että tällä kertaa pistoksen teho kestää useamman kuukauden. Joudun silti katetroimaan rakon tyhjäksi joka kerta, kun käyn vessassa.

Jannika myöntää, että nämä oireet ovat vaikuttaneet myös seksuaalisuuteen ja siihen, millaiseksi hän kokee itsensä naisena. Hän on joutunut tekemään paljon töitä hyväksyäkseen kehonsa sellaisena kuin se nyt on.

Jannika Välimaa ratsastaa ja hymyilee.
Kuvateksti Hevosen selässä Jannika unohtaa kaiken muun ja saa onnistumisen kokemuksia.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle

On kuitenkin yksi paikka, missä Jannika ei tunne itseään oudoksi tai sairaaksi: hevosen selässä. Siellä hän ei ole kömpelö ja saa nauttia vauhdin hurmasta.

– Unohdan kaiken. Olen kuin kuka tahansa muu.

MS-taudin syntymekanismi on edelleen mysteeri

MS-tauti eli multippeliskleroosi on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Sitä sairastaa Suomessa noin 11 000 ihmistä. Naiset sairastuvat MS-tautiin useammin kuin miehet, mutta miehet sairastuvat yleensä vakavammin.
MS-tauti oireilee eri ihmisillä hyvin eri tavalla: joku menettää kävelykyvyn kuukaudessa, kun toisen MS-tauti on hyvin huomaamaton.

MS-taudin hoitoon on kehitetty hyviä lääkkeitä, joilla voidaan hidastaa taudin etenemistä, mutta parantavaa hoitoa ei ole.

MS-taudin syntymekanismi on edelleen mysteeri lääketieteelle. Sen riskitekijöitä ovat mm. teini-iän ylipaino, tupakointi ja mononukleoosia eli pusutautia aiheuttava Epstein-Barrin virus, joka on niistä ylivoimaisesti tärkein.

Pohjoismaissa on enemmän MS-tautia kuin muualla maailmassa. Syyksi epäillään geneettisiä tekijöitä ja ympäristötekijöitä kuten vähäistä auringonvaloa eli D-vitamiinin puutetta.

Tilastojen mukaan myös syntymäkuukaudella on väliä. Huhtikuu lisää ja marraskuu vähentää sairastumisriskiä kymmenen prosenttia.
Lähde: neuroimmunologian professorit Laura Airas Turun yliopistosta ja Pentti Tienari Helsingin yliopistosta

Lisää aiheesta Yle Areenassa