Sara Al Husaini pakotettiin naimisiin Irakissa: “Suomessa pakkoavioliittoa ei ymmärretä”

Suomeen vauvana muuttanut Sara Al Husaini tiesi lapsesta asti, ettei voi valita puolisoaan vapaasti. Ajatus tuntui ahdistavalta.

– Minulle sanottiin, että saisin kuitenkin kieltäytyä tarjotuista aviomiesehdokkaista, mutta näin ei kuitenkaan lopulta ollut, Al Husaini kertoo.

Tuolloin 23-vuotiaan Al Husainin sukulaiset pakottivat hänet naimisiin sukulaismiehen kanssa Irakissa tammikuussa 2016. Sara Al Husainin on edelleen vaikea puhua kokemastaan.

– Suomessa pakkoavioliittoa ei ymmärretä eikä sitä tunnisteta. Avioliittoon pakotetut eivät välttämättä itse tiedosta sitä, että heidät on pakotettu naimisiin ja että heitä on kohdeltu väärin, Al Husaini kertoo.

Henkilö, joka pakottaa toisen avioliittoon voidaan asettaa Suomessa syytteeseen ihmiskaupasta, törkeästä ihmiskaupasta tai pakottamisesta. Muun muassa Ruotsi on kriminalisoinut pakkoavioliiton. Tällöin itse avioliittoon pakottaminen on rikos. Suomessa valmistellaan parhaillaan pakkoavioliittoon liittyvää lainsäädäntöä.

– Syytin pitkään itseäni siitä, että minun olisi pitänyt tietää paremmin eikä olla niin naiivi ja luottaa sukulaisiini, Al Husaini sanoo.

Ihmisoikeusliiton mukaan ihmiskauppa ja pakkoavioliitto osana kunniaväkivaltaa ovat erilaisia ilmiöitä, eikä niitä sen vuoksi tulisi lainsäädännössä niputtaa yhteen.

– Joissakin tapauksissa ihmiskaupan tunnusmerkistö täyttyy, esimerkiksi jos raha on vaihtanut omistajaa tai olosuhteet ovat erityisesti ihmisarvoa loukkaavat. Usein tapaukset eivät käytännössä ole edenneet, kertoo Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala.

Pakkoavioliitto tarkoittaa avioliittoa tai sen kaltaista suhdetta, jossa toinen tai molemmat puolisoista eivät ole voineet itse vaikuttaa avioliiton solmimiseen tai puolison valintaan. Usein suku tai muu yhteisö painostaa avioliittoon.

– Pakottamiseen voi liittyä kiristystä, uhkailua ja väkivaltaa, mutta painostus voi olla myös hyvin hienovaraista. Uhri voi tällöin kokea, että muuta vaihtoehtoa ei ole, Latvala kertoo.

“Passini uhattiin polttaa”

Sara Al Husaini ihmetteli jo lapsena, miksi pojat saavat elää paljon tyttöjä vapaammin.

– Minusta oli kummallista, että pojat saivat mennä pelaamaan jalkapalloa ja uimarannalle shortseissa, kun minun oli pukeuduttava peittäviin vaatteisiin uidessakin. Siksi en edes oppinut uimaan, Al Husaini sanoo.

Joulukuussa 2015 Al Husaini lähti lomalle perheensä luokse Irakiin. Sara Al Husaini matkusti läheisen sukulaisen kanssa ja kertoi tälle jo välilaskulla Turkissa pelkäävänsä, että perillä hänelle tapahtuisi jotakin pahaa.

Hän pelkäsi sukulaisten kohtaamista, koska oli luopunut väliaikaisesti huivista hieman ennen matkaa. Sukulainen vakuutti pitävänsä Al Husainista huolta ja kertoi, ettei Irakissa tapahtuisi mitään ikävää. Tästä syystä hän ei osannut ensisijaisesti pelätä pakkoavioliittoa.

– Taistelin naimisiinmenoa vastaan, mutta kun passini uhattiin polttaa, aloin pelätä, etten pääse koskaan pois Irakista. Tajusin, että minun on vain suostuttava pakkoavioliittoon, Al Husaini kertoo.

Al Husainin mukaan liitto sukulaismiehen kanssa sinetöitiin ensin uskonnollisesti ja sitten Nasiriyahin oikeustalolla. Al Husaini kertoo, että oli tavannut miehen teini-ikäisenä, mutta ei varsinaisesti tuntenut tätä.

– Mies esitti aluksi olevansa kiltti ja tietämätön siitä, mitä kävin läpi, mutta hän oli oikeasti seksistinen ja kontrolloiva, Al Husaini kertoo.

Miehen perheen silmissä avioliitto Al Husainin kanssa parantaisi heidän taloudellisia tulevaisuudennäkymiään.

– Hän uskoi oikeasti olevansa hyvä mies. Minun sukuni mielestä siihen, että on hyvä mies riittää, ettei hakkaa vaimoaan eikä mene uudelleen naimisiin. Vielä jos antaa vaimon opiskella ja käydä töissä, on vapaamielinen, Al Husaini kertoo.

Kuukauden päästä siitä, kun pakkoavioliitto oli solmittu Irakissa, Sara Al Husaini pääsi palaamaan Suomeen, sillä mies halusi hänen edistävän perheenyhdistämistä voidakseen itse muuttaa perässä.

– Mies halusi epätoivoisesti saada oleskeluluvan Suomesta perheenyhdistämisen kautta. Hän taisi aavistaa jotain, sillä ennen lähtöäni hän kysyi, että enhän jätä häntä, kun palaan Suomeen, Al Husaini kertoo.

Miehen uhkailu ei loppunut eroon

Sara Al Husaini yllättyi siitä, ettei avioliittoon pakottamista ole erikseen kriminalisoitu Suomessa samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Al Husainin mukaan tästä syystä oikeusavusta neuvottiin, että rikosilmoituksen tekeminen pakkoavioliitosta ei olisi Suomessa kannattavaa. Ainakin hänen olisi ennen tätä pitänyt rekisteröidä avioliitto, johon hänet oli pakotettu, ja sitten hakea avioeroa kuin kenen tahansa kuuden kuukauden harkinta-aika mukaan lukien.

Koska miehellä, jolle Sara Al Husaini oli Irakissa pakkonaitettu, ei ollut Suomessa sosiaaliturvatunnusta tai osoitetta, olisi Al Husainin pitänyt matkustaa Turkkiin todentamaan Irakissa saamansa avioliittotodistus Suomen suurlähetystössä. Al Husaini kertoo, ettei uskaltanut lähteä edes käymään Turkissa suurlähetystössä, koska pelkäsi, että mies tai sukulaiset voisivat pakottaa hänet takaisin Irakiin.

Al Husainin mukaan lopulta ainoa vaihtoehto oli vaatia avioeroa suoraan mieheltä itseltään. Mies oli taivuteltava suostumaan avioeroon. Hän kertoo myös Irakissa olleen imaamin yrittäneen painostaa häntä pysymään pakkoavoliitossa.

– Miehen suku soitteli minulle paljon ja uhkaili minua Irakista käsin. Ensin kiltisti ja sitten yhä painostavammin, Al Husaini kertoo.

Al Husainin mukaan hän sai vihdoin loppukesästä 2016 tiedon siitä, että avioero oli myönnetty Irakissa. Suomessa liitosta ei ole mitään merkintää. Yle on nähnyt Al Husainin irakilaisen avioliittotodistuksen.

Miehen häirintä ja uhkailu eivät loppuneet eroon.

– Olin todella peloissani. Mies viestitteli minulle somen kautta kysellen, miksei minulla ollut huivia profiilikuvissani. Blokkasin hänet, mutta hän loi aina uusia tilejä, Sara Al Husaini kertoo.

Al Husaini kertoo, että vaihtoi miehen uhkailujen vuoksi puhelinnumeronsa ja piti sosiaalisen median tilinsä pitkään yksityisinä.

Al Husaini kertoo, että pakkoavioliiton purkamisen jälkeen myös osa naispuolisista sukulaisista syytteli häntä.

– He sanoivat, että ei minua nyt kukaan huoli, että olen käytetty nainen. Minun on aina pitänyt olla hyvä tyttö ja miellyttää. Olen määritellyt uudelleen, mitä on olla hyvä tyttö, ja teen sitä edelleen, Al Husaini sanoo.

Osa Sara Al Husainin Suomessa asuvista sisaruksista on ollut koko ajan hänen tukenaan. Al Husainin mukaan osa sukulaisista on myöhemmin ymmärtänyt tehneensä väärin pakottaessaan hänet naimisiin.

Kynnys hakea apua on korkea

Vuonna 2019 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 52 henkilöä, joiden arvioitiin joutuneen pakkoavioliittoon, ei yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Kriisikeskus Monikan johtajan Natalie Gerbertin mukaan tapauksia on paljon enemmän.

– Se riippuu siitä, mitä pidetään pakkoavioliittona. Jos vapaaehtoisesti seurusteleva pari painostetaan menemään naimisiin tai jos nainen ei uskalla hakea eroa väkivallan pelosta, voidaan puhua pakkoavioliitosta, Gerbert sanoo.

Irakilaistaustaisten naisten kokema väkivalta jää usein piiloon. Helsingin Sanomat kirjoitti tästä helmikuussa: syyskuun lopussa 2021 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Vihdin Nummelassa asuneen irakilaistaustaisen miehen elinkautiseen vankeuteen vaimonsa murhasta. Sosiaalitoimi, turvakoti ja poliisi eivät olleet pystyneet estämään murhaa.

– Maahanmuuttajataustaisilla on korkea kynnys hakea apua oman yhteisön ulkopuolelta. Muihin turvaudutaan vasta kun muuta mahdollisuutta ei ole, Al Husaini sanoo.

“Huivin poistamisella on seurauksia"

Al Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja saapui kiintiöpakolaisena Suomeen alle kuukauden ikäisenä vuonna 1992. Vanhemmat olivat paenneet Irakista isän hallitusta vastustavien mielipiteiden vuoksi.

Kun Sara Al Husaini oli teini-ikäinen, hän muutti vanhempiensa ja joidenkin sisarustensa kanssa takaisin Irakiin. Elämä rajoittui kotiin korkeiden betonimuurien taakse.

– Se aika vain vahvisti feminismiäni, sillä elin hyvin rajoitettua elämää kotiani ympäröivien korkeiden betonimuurien takana, Al Husaini kertoo.

Suomeen Al Husaini palasi täysi-ikäisenä. Hän kertoo keränneensä pitkään rohkeutta irtautuakseen uskosta. Keväällä 2015 Sara Al Husaini asui omillaan Suomessa ja päätti, että oli aika ottaa elämä omiin käsiin.

– Sukuni oli aina sanonut, että huivin käyttäminen on oma päätökseni, mutta kun luovuin siitä, minun sanottiin pettävän vanhempani ja koko sukuni, Al Husaini kertoo.

Sara Al Husainin mukaan osa hänen lähisukulaisistaan ei tämän jälkeen enää saanut olla vapaasti tekemisissä hänen kanssaan tai vierailla hänen luonaan.

Ryhmän ulkopuolelle jättäminen voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, masennusta, kipua ja immuunijärjestelmän heikkenemistä. Sara Al Husainista oli henkisesti raskasta, kun hänen läheisensä alkoivat vältellä tapaamista.

– Menetin ainoat ihmiset elämässäni, ja olin todella yksinäinen. Muutama kuukauden jälkeen päätin palata yhteisöön vain voidakseni olla yhteydessä heihin, hän kertoo.

Puoli vuotta myöhemmin Sara Al Husaini pakotettiin naimisiin Irakissa. Tällöin hän oli jo palannut takaisin muslimiyhteisöön.

– Sukulaiseni sanoivat, että mitäs luovuit huivista, sillä on seurauksia, hän sanoo.

Sara Al Husaini toivoo, että myös irakilaiset ja irakilaistaustaiset miehet puhuisivat enemmän naisten oikeuksien puolesta.

– Tarvitsemme myös miehiä naisten aseman muuttamiseen.