Hyppää pääsisältöön

OCD = ahdistavien ajatusten vankila

Jokainen kokee joskus pakkoajatuksia. Jos ne alkavat häiritä arkea, on kyseessä OCD eli pakko-oireinen häiriö.

Pakko-oireista häiriötä hoidetaan terapialla, lääkkeillä ja vertaistuella. Helmi elää nykyään sovussa pakkoajatustensa kanssa ja opiskelee sairaanhoitajaksi.

Helmi, 20, oli 17-vuotias, kun hänen mielensä valtasivat ahdistavat seksuaaliset ajatukset. Silloin hän pelkäsi olevansa häiriintynyt.

Ajatukset palasivat yhä uudelleen, eivätkä enää rajoittuneet vain seksuaalisuuteen. Hän koki myös hylätyksi tulemisen ja menettämisen pelkoa.

Helmi tiesi, etteivät ajatukset olleet totta. Silti hän pelkäsi, että ihmiset huomaisivat hänen olevan yhtä häiriintynyt kuin päänsä sisäisissä kauhukuvissa.

Helmi oli sairastunut OCD:hen (obsessive-compulsive disorder).

Keskityin siisteyteen ja likaantumisen välttelyyn, jotta saisin kontrolloitua ahdistavaa oloani. Aloin vältellä esineitä, joihin muut ihmiset olivat koskeneet. En voinut koskea ovenkahvoihin tai bussin stop-nappiin.

Pakkoajatuksista kärsivä yrittää päästä niistä eroon erilaisilla rituaaleilla eli pakko-oireilla.

Rituaaleja voivat olla esimerkiksi käsien peseminen, siivoaminen, rukoilu, valojen sytyttely ja sammuttelu, tai lukkojen, hellan tai kahvinkeittimin tarkastaminen.

On tavallista, että pakko-oireista häiriötä sairastava peittelee oireitaan mahdollisimman pitkään. Siksi läheisten voi olla vaikea erottaa sairauden oireet tavallisista arjen käyttäytymistavoista.

Monet rituaalit myös tapahtuvat täysin mielen sisällä, jolloin muiden on mahdotonta huomata niitä.

Myös Helmi pyrki peittelemään pakko-oireitaan ja siksi hän joutui välillä suunnittelemaan arkeaan tarkasti.

– Saatoin pestä käteni kymmeniä kertoja putkeen. Koulussa mietin mitä teen, jos opettaja antaa minulle kynän, koska silloin käteni likaantuisivat.

Oireet aiheuttivat läheisissäni hämmennystä ja ärtyneisyyttä, mikä tuntui ristiriitaiselta, koska niillä yritin kontrolloida yksinjäämisen pelkoa ja hallita ahdistusta.

Korona-aikana uudeksi pakkoajatukseksi nousi viruksen tartuttaminen muihin.

Helmin mukaan pakko-oireiselle häiriölle on tyypillistä, että se "tarraa kiinni" johonkin ajankohtaiseen tai itselle tärkeään aiheeseen.

– Ravasin testeissä saman flunssan takia. Kuvittelin, että jonain aamuna lehden otsikossa lukee: Helmi tartutti kaikille koronan ja nyt kaikki kuolee.

Piinaavat pakkoajatukset

Pakkoajatukset eli obsessiot voivat liittyä esimerkiksi:

X seksuaalisuuteen

X pedofiliaan

X symmetriaan: esimerkiksi tavaroiden tulee olla tietyssä järjestyksessä

X aggressiiviseen käyttäytymiseen joko muita tai itseä kohtaan

X uskontoon tai moraaliin: esimerkiksi pelkoa, että toimii uskonsa vastaisesti

X saastumisen tai sairastumisen pelkoon

Ajatukset eivät johda tekoihin

Pakkoajatukset eivät johda tekoihin vaan päinvastoin. Sairastunut yrittää päästä ahdistavista ajatuksista eroon:

X torjumalla ne

X kumoamalla ajatuksen toisella ajatuksella

X yrittämällä sulkea ne pois mielestään

X pakonomaisilla teoilla / rituaaleilla eli kompulsioilla

Kun Helmi hakeutui hoitoon, ei hän aluksi saanut apua, koska pelkkiä pakkoajatuksia ei osattu yhdistää pakko-oireiseen häiriöön. Vasta kun pakko-oireet, kuten toistuva käsien peseminen, alkoivat häiritä arkea, sai hän OCD-diagnoosin.

Hoidon avulla ahdistavat ajatukset hyväksyy osaksi elämää

X Pakko-oireista häiriötä hoidetaan altistus- ja rituaalinestoterapialla. Siellä pakkoajatuksia ja -oireita hoidetaan muun muassa harjoituksilla, joissa kohdataan ahdistusta aiheuttava ajatus ilman, että siitä yritetään päästä eroon pakko-oireen avulla.

Esimerkiksi saastumisen pelkoinen laitetaan koskemaan oven kahvaa julkisella paikalla ilman, että hän tekee pakkotoimintoa, kuten käsien pesua, sen jälkeen.

X Sairautta hoidetaan myös masennuksen hoitoon käytettävillä SSRI-lääkkeillä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinitasoon.

X Lisäksi vertaistuki on sairastuneelle tärkeää.

Nyt Helmi on sairaanhoitajaopiskelija ja haaveilee töistä psykiatrian puolella. Pakko-oireinen häiriö ei ole poissa hänen elämästään, mutta lääkkeiden, terapian ja vertaistuen avulla hän pärjää sen kanssa hyvin.

On hyvin todennäköistä, että pakkoajatukset tulevat olemaan osa hänen arkeaan aina.

Ahdistavat ajatukset kuuluvat kaikkien elämään toisinaan. Pakko-oireiseen häiriöön sairastunut voi oppia hyväksymään ne osaksi arkeaan onnistuneen hoidon avulla.

Olen oppinut, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja merkityksellisiä. OCD tarttuu yleensä juuri niihin tärkeimpiin asioihin.

OCD eli pakko-oireinen häiriö

X Noin 2 prosenttia maailman ihmisistä sairastaa pakko-oireista häiriötä. OCD on on psykiatrinen sairaus, jossa mieleen tunkeutuu toistuvasti epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia eli pakkoajatuksia.

X Sairauden aiheuttajia ei tarkkaan tunneta, mutta perintötekijöillä on merkitystä. Taustalla voi olla häiriö niissä aivotoiminnoissa, joihin välittäjäaineet serotoniini ja dopamiini ovat osallisina.

X Serotoniini vaikuttaa muun muassa mielialaan, vireystilaan ja aggressiivisuuteen.

X Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.

Katso Akuutin Apu ahdistaviin pakko-oireisiin –jakso Yle Areenasta!

AKUUTTI

ASIANTUNTIJAT JA LÄHTEET

Eeva Edds, psykoterapeutti

Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys

OCD Suomi

TOIMITTAJA

Nelli Hyttinen

KUVAT JA VIDEOT

Tommi Parkkinen

JULKAISTU

6.3.2022

Päivitetty 02.05.2022 21:08.

Lisää aiheesta Yle Areenassa