Sytytyslanka alkoi palaa Ukrainassa vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan — Ulkolinja-dokumentit valottavat Ukrainan sodan taustoja
Ukraina on tasapainotellut idän ja lännen välissä itsenäistymisestään saakka. Uutisvideo vuodelta 2019 tiivistää keskeiset käänteet Ukrainan kriisistä vuodesta 2014 alkaen. Uutisraportit ja Ulkolinja-dokumentit taustoittavat kriisin eri vaiheita.
Marraskuussa 2013 silloisen Ukrainan presidentin, Viktor Janukovytšin piti allekirjoittaa vapaakauppa- ja lähentymissopimus Euroopan unionin kanssa. Sopimus olisi tuonut ukrainalaisten kaipaamaa vahvempaa sitoutumista kohti Euroopan Unionia ja länttä muun muassa kaupankäynnin suhteen. Samalla EU olisi voinut sitoa 46 miljoonan asukkaan talouden tiukemmin etupiiriinsä.
Venäjä tarjosi Ukrainalle omaa tulliliittoa. Suostuttelua se tehosti uhkauksilla taloudellisista vastatoimista. EU:n ehto sopimukselle oli se, että virka-aseman väärinkäytöstä tuomittu, vankilassa vuodesta 2011 istunut entinen pääministeri ja oppositiojohtaja Julija Tymošenko oli päästettävä sairaalahoitoon Saksaan. EU piti Tymošenkon vankilatuomiota poliittisena keinona pitää hänet pois tieltä tulevissa presidentinvaaleissa.
Janukovytš vetäytyi sopimuksesta viikkoa ennen aiottua allekirjoitusaikaa. Ukrainan hallitus perusteli vetäytymistä sanomalla, että Ukraina haluaa tasavertaiset suhteet sekä Venäjän että EU:n kanssa. Venäjän epäiltiin painostaneen Ukrainaa sopimuksen perumisessa.
Ukrainan kaksi puolta
Viime vuosisadalla nykyään itsenäiset Ukraina ja Venäjä olivat neuvostovaltion suurimmat tasavallat. Ukraina oli entisen Neuvostoliiton vilja-aitta ja raskaan teollisuuden kehto. Neuvostoliiton loppu oli monelle Venäjällä järkytys, sillä samalla murtui maailmanjärjestys, johon itäisessä Euroopassa oltiin totuttu luottamaan ja tyytymään. Venäjän laaja vaikutuspiiri ja valta-asema murtui. Putinin mielestä Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi.
Nykyisin Ukraina on Euroopan toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Kansallismielisellä, itsenäisyyttä korostavalla linjalla on pitkät juuret maan historiassa ja varsinkin läntisessä Ukrainassa. Kiinteitä suhteita Venäjään on kannatettu etenkin maan itäosissa. Jakolinjaa oli tosin hälventänyt jo oranssi vallankumous kymmenen vuotta aiemmin.
Itsenäisyydestä huolimatta Venäjä on halunnut pitää Ukrainan otteessaan. Venäjän mukaan on uhka sen turvallisuudelle, jos se jakaa maarajan Nato-maan kanssa.
Marko Lönnqvistin toimittama Ulkolinja-dokumentti Euroopan uusjako (2014) avaa tapahtumaketjua ennen EU:n vapaakauppasopimuksen aiottua allekirjoitusta sekä kansalaisten tuntoja sopimuksen peruunnuttua. Dokumentin haastattelussa toimittaja Pavel Šeremet toteaa: "Ukrainan johto vakuutteli kansalle joka päivä, että maa on menossa Eurooppaan. Ei oppositio, vaan valtapuolue. Joka päivä, kaikilla tv-kanavilla virkamiehet kertoivat, että EU:n assosiaatiosopimus allekirjoitetaan ja Ukraina on eurooppalainen maa".
Toisin kävi. Kansa pettyi vahvasti Ukrainan johtoon ja Janukovytšiin. Ukrainalaiset kokoontuivat osoittamaan mieltä Kiovan itsenäisyyden aukiolle, Maidanille. Aukio täyttyi telttaleireistä kansalaisten noustua barrikadeille. Vuonna 2014 mielenosoitukset olivat kärjistyneet jo väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Väkivaltaisuuksien seurauksena Janukovytš joutui pakenemaan Venäjälle ja oppositiopoliitikot ryhtyivät kasaamaan väliaikaista hallitusta.
Krimin niemimaan miehitys
Vallankumous provosoi Venäjää. Helmikuussa 2014 Krimin niemimaalle ilmestyi “vihreiksi miehiksi” kutsuttuja, tunnuksettomia sotilaita, jotka paljastuivat Venäjän erikoisjoukoiksi.
Maaliskuussa Krimillä järjestettiin kansanäänestys, jossa Krimin asukkaat äänestivät liittymisestä Venäjän federaatioon. Vaihtoehtoina oli liittyminen Venäjään tai pysyminen Ukrainan alaisuudessa, mutta vahvennetun autonomian turvin. Niinikään Lönnqvistin toimittamassa Ulkolinja-dokumentissa Ukrainan venäläinen kevät (2014) paikalliset kuvailivat äänestyspäivää juhlan päiväksi ja iloitsivat torilla.
Yleisesti pidetään selvänä, että Krimin tapahtumia johdettiin Moskovasta käsin. Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä laittomasti. Ukrainan hallitus ja länsimaat tuomitsivat kansanäänestyksen perustuslain vastaisena. Länsimaat rankaisivat talouspakotteilla Venäjää Krimin valtauksen vuoksi, mutta Krimin miehitys jatkui.
Kiistanalainen Krimin niemimaa
Krim kuului Venäjän neuvostotasavaltaan aina vuoteen 1954 saakka, jolloin se siirrettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan. Krimin asukkaista suurin osa on venäläisiä. Niemimaan kohtalo on hiostanut Venäjän ja Ukrainan välejä vuosikymmeniä. Alue julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1992.
Konflikti Itä-Ukrainassa
Krimiltä konflikti siirtyi Itä-Ukrainaan. Venäjä-mieliset osoittivat mieltään Itä-Ukrainassa ja valtasivat hallintorakennuksia Harkovassa, Luhanskissa ja Donetskissa. Mielenosoittajat vaativat kansanäänestystä alueen tulevaisuudesta ja venäjän kielen aseman parantamisesta. Ukrainan hallituksen joukot aloittivat rakennusten ja alueiden takaisinvaltauksen.
Konfliktin keskellä toukokuun 2014 vaaleissa presidentiksi nousi Petro Porošenko.
Syksyllä 2014 ja helmikuussa 2015 Ukrainan, Venäjän sekä Donbassin alueelle syntyneiden Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen kesken allekirjoitettiin kaksi Minskin sopimusta, joissa sovittiin muun muassa tulitauosta Itä-Ukrainassa. Sopimukset eivät kuitenkaan pitäneet.
Näyttelijästä presidentiksi
Vuoden 2019 presidentinvaaleissa ukrainalaiset äänestivät presidentiksi näyttelijä, koomikko Volodymyr Zelenskyin. Hän esitti Ukrainan kuvitteellista presidenttiä suositussa tv-sarjassa Kansan palvelija. Zelenskyi asettui samannimisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ja voitti istuvan presidentti Porošenkon.
Kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall raportoi Odessasta huhtikuussa 2019 ja haastatteli paikallisia. Ukrainalainen, 33-vuotias Vladimir Kogud kertoi aikeistaan äänestää Zelenskyiä, vaikka ehdokkaalla ei ollut kokemusta tosielämän politiikasta tai poliittista ohjelmaa mahdolliselle kaudelleen. Kogudin mielestä kokeneetkaan poliitikot eivät olleet 28 vuoden aikana saaneet mitään hyvää aikaan.
Itä-Ukrainan kriisi oli jatkunut Zelenskyin presidenttiuran alussa jo viisi vuotta. Vuoden 2019 lopulla hän tapasi presidentti Putinin. Niin kutsutun Normandia-ryhmän tapaamiseen osallistuivat Venäjän ja Ukrainan lisäksi Ranska ja Saksa. Kaksiosainen dokumenttisarja Uhattu Ukraina (2021) kertoo Zelenskyin noususta presidentiksi sekä hänen uransa alun tasapainoilusta idän ja lännen johtajien kanssa.
Dokumenttisarjan haastattelussa Zelenskyi korostaa hänelle olevan tärkeää, että Ukrainalla on vaikutusvaltaisia suhteita.
Minulle on ensisijaista, että saamme sotilaallista apua. Minulle on ensisijaista saada rauha Ukrainaan. Ensisijaisia ovat kaikki, jotka voivat auttaa siinä proaktiivisella tavalla.
― Volodymyr Zelenskyi Uhattu Ukraina -dokumentin haastattelussa
Uhattu Ukraina -dokumenttisarja käsittelee Ukrainan kriisiä vuoden 2021 loppuun saakka. Ulkolinjan Ukrainaa käsittelevät dokumentit ovat katsottavissa Areenassa.
Lähteet: Elävä arkisto: Eurooppaa jaettiin uudelleen Ukrainassa 2014; Elävä arkisto: Krim halusi irti Ukrainasta jo 1990-luvulla; Yle Uutiset: Kokonainen vuosi Ukrainan kriisiä – EU-sopimuksen jäädyttäminen sai sadattuhannet ihmiset Maidanin aukiolle (2014)