Hyppää pääsisältöön

Kulttuuricocktail

Analyysi: Poptähdet intoilevat nyt oudoista apinakuvista – ja se kertoo siitä, miten NFT-teokset voivat olla taiteen tulevaisuus tai suurta huijausta

Päivitetty 01.03.2022 19:15.

Digitaalisten NFT-taideteosten kaupassa liikkuu miljardeja euroja, ja Justin Bieberin kaltaiset pop-tähdet puffaavat kalliita NFT-eläinkuvia somessa. Kulttuuricocktail selvitti kryptovaluuttakauppaa ja sen hämäriä piirteitä.

Poptähti Justin Bieberin Instagram-tilillä on 220 miljoonaa seuraajaa, eli noin kymmenesosa palvelun käyttäjistä. Muusikon brändin tärkein myyntivaltti on hänen kasvonsa ja hiuksensa, mutta niiden sijaan profiilikuvassa on söpö tietokoneella piirretty karhu. Karhu on kaksivärinen, sillä on tummanruskea turkki ja beesi turpa. Se näyttää nopeasti tehdyltä.

Instagram-tarinassaan Bieber kertoo, että samanlainen karhu, jonka turkki on fuksianvärinen, on nyt myyty yli 28 000 dollarilla.

Viime aikoina Justin Bieber on valjastanut sosiaalisen median kanavansa tällaisten karhujen esittelyyn. Ja Bieber ei ole ainoa supertähti, joka intoilee halvan näköisistä jpeg-kuvista netissä. Räp-artisti Jay Z:n profiilikuvana Twitterissä on yksinkertainen pikselikuva, joka muistuttaa häntä: sen arvo on yli 100 000 euroa.

Seurapiirijulkkis Paris Hilton kävi vuoden alussa esittelemässä hankkimaansa apinakuvaa The Tonight Show -keskusteluohjelmassa. Se oli printattu A4-kokoiselle arkille. Apinan hinta: yli 300 000 dollaria.

Vaaleahiuksinen nainen kimmeltävässä vihreässä mekossa on keskusteluohjelman vieraana. Ohjelman juontaja, tummahiuksinen pukuun pukeutunut mies, pitää käsissään piirroskuvaa apinasta.
Kuvateksti Paris Hilton Tonight Show With Jimmy Fallon -televisio-ohjelmassa. Fallon pitää käsissään Hiltonin Bored Ape Yacht Club -apinaa.
Kuva: NBC / BACKGRID

Nyt pitää ottaa hetki takapakkia: mistä tässä kaikessa on kyse?

Kyse on digitaalisista NFT-teoksista, eli "ainutlaatuisista" digitaalisista teoksista. NFT-teknologian avulla on mahdollista myydä alkuperäiskappale vaikkapa videosta, kuvasta tai musiikkikappaleesta.

Kyseessä on vallankumouksellinen tapa käydä kauppaa netissä – tieto teoksen alkuperästä tallentuu lohkoketjuun, eli julkiseen digitaaliseen datapankkiin. Kuitti kaupasta jää sinne kaikkien nähtäville.

Mutta voiko digitaalisen asian todella omistaa NFT:n avulla? Ei oikeastaan: Ihminen, joka on ostanut Bieberin mainostaman karhukuvan, ei ole ostanut kuvaa, vaan tiedon siitä, että hän omistaa alkuperäisen kuvan karhusta. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voi kopioida kuvan karhusta koneelleen, mutta vain yhdellä ihmisellä on myyjän antama kuitti omistajuudesta.

Gif-kuva missä Justin Bieberin instagram-tili.
Kuvateksti Justin Bieberin Instagram-päivitys 3. Helmikuuta 2022. Päivityksessä Bieber kertoo ostaneensa Inbetweeners-brändin NFT:itä. "Tulkaa osaksi yhteisöä", Bieber kirjoittaa.
Kuva: Kuvakaappaus, Instagram

Miksi joku sitten ostaisi tällaisen kymmenientuhansien eurojen arvoisen todisteen siitä, että omistaa kuvan karhusta? Tätä samaa voi kysyä minkä tahansa taidekaupan kohdalla: miksi esimerkiksi Leonardo Da Vincin maalaus myytiin viisi vuotta sitten lähes puolella miljardilla eurolla eikä vähemmällä? Tai Jean-Michel Basquiatin työ juuri sadalla miljoonalla?

Karkeasti yksinkertaistaen kyse on hypestä teoksen ympärillä, ja tekijän nimellä on iso vaikutus. Jos sivuutetaan kokonaan keskustelu taiteellisista arvoista, niin Justin Bieberin mainostamat karhut ja Leonardo Da Vincin maalaukset ovat molemmat sijoituksia: ostajat mitä luultavimmin toivovat, että tuotteiden arvot vielä nousevat.

Isot nimet nostavat omistamiensa teosten arvoa ja tekevät NFT-kaupasta yleisesti uskottavampaa.

Onko kyseessä siis jonkinlainen yhteistyö, kun vaikkapa Eminem esittelee ostamaansa Bored Ape Yacht Club -apinakuvaa? Yhteistyöksi sitä kutsuttiin Washington Post -lehden kolumnissa.

Pikselikuva, jossa näkyy mustatukkainen hahmo kultaketju kaulassaan.
Kuvateksti Räp-artisti Jay Z:n profiilikuva Twitterissä. Sen arvo on yli sata tuhatta dollaria.
Kuva: Kuvakaappaus: Twitter

Digitaalisista profiilikuvista on tullut ilmeisen tuottoisia rahantekovälineitä artisteille, joiden kiertueet ovat peruuntuneet koronavuonna. Bieberin markkinoimat karhut on suunnitellut Gianpiero D’Alessandro, joka on myös suunnitellut Bieberin vaatemallistoja. Somemarkkinoiko Bieber karhuja jonkinlaisella sopimuksella? Sitä ei tiedetä.

Tutkitaanpa hetki Bieberin krypto-ostoja. Se onnistuu, koska lohkoketjussa tapahtuvat kaupat ovat julkista tietoa. On vain etsittävä yksi niistä NFT-teoksista, jonka Bieber kertoo omistavansa: kauppasivulla näkyy ostajan kryptolompakon tiedot.

Tälle samaiselle lompakolle on siirretty tammikuun lopussa yli kahden miljoonan dollarin arvosta kryptovaluuttaa. Rahat lähtivät Gianpiero D'Alessandron, eli karhubrändi Inbetweenersin perustajan lompakosta.

Asiasta kirjoitti ensin kryptokriittinen verkkojulkaisu, sen jälkeen muun muassa yhdysvaltalainen teknologiamedia The Verge.

Bieber ei ole missään vaiheessa sanonut, että hän saisi dollariakaan karhuista, joista hän intoilee. Sen lisäksi hänen somestaan saa kuvan, että hän ostaa karhuja kuten kuka tahansa muu.

Saaduilla rahoilla Bieber, tai joku muu lompakkoa hallinnoiva henkilö, on ostanut NFT:itä, esimerkiksi Bored Ape Yacht Club -apinan yli miljoonalla dollarilla. Hinta on moninkertainen verrattuna apinan markkina-arvoon. Sen lisäksi Bieber on ostanut Inbetweenersin karhuja.

Kuulostaako monimutkaiselta ja hämärältä? Samaa mieltä.

Kuvakaappaus internet-sivustosta, jossa näkyy surullinen apinahahmo.
Kuvateksti Bored Ape Yacht Club #3001, joka on ostettu Justin Bieberiin kytköksissä olevalla lompakolla. Kuvakaappaus Opensea.io-kauppapaikan verkkosivuilta.
Kuva: Kuvakaappaus, opensea.io

NFT-kauppoja seuratessa välillä tulee ajatelleeksi, että kaikki ovat menettäneet järkensä. Mutta kyse on rahan tekemisestä, ei sen kummemmasta.

Samalla kun Paris Hilton kertoi televisiossa hankkimastaan apinakuvasta hän ilmoitti perustaneensa oman NFT-kokoelmansa. Teoskokoelma tuli myyntiin helmikuussa.

Uuden musiikkivideonsa alussa räppäri Post Malone ostaa kännykällään kuvan apinasta. Taustalla on jonkinlainen diili: kryptokauppa Moonpay, jota Malone käyttää videolla, on sanonut "auttaneensa" Malonea. Apinan hinta oli reilut 300 000 dollaria.

Pikselikuva, jossa vaaleansinisellä hahmolla on punainen pipo, kasvomaski ja kultainen korvakoru.
Kuvateksti Cryptopunk 7523 -kuva, joka myytiin Sothebyn huutokaupasssa yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Huutokaupan verkkosivuilla myyjä kutsuu pikselikuvaa taideteokseksi ja "identiteeksi".
Kuva: Sotheby's

NFT-teosten ongelmakohdat ovat saaneet paljon julkisuutta tänä vuonna. Kanadalainen Folding Ideas -Youtube-kanava julkaisi vuoden alussa yli kaksituntisen, erittäin kriittisen analyysin kryptotaloudesta ja NFT:istä. Videolla on artikkelin julkaisuhetkellä yli kuusi miljoonaa katsomiskertaa.

Kulmakarvojen nousemiselle on syynsä. Maailman suosituin NFT-kauppapaikka Opensea kertoi tammikuussa, että yli 80 prosenttia sivustolla luoduista NFT:istä on todettu plagioiduiksi teoksiksi tai väärennöksiksi. Opensean arvo on noin 13 miljardia dollaria.

Kryptovaluuttojen ja lohkoketjujen suurin vahvuus on lopulta niiden heikkous: perinteisten järjestelmien ulkopuolella toimiminen tarkoittaa, että myös perinteinen valvonta on hankalampaa.

Kuka tahansa voi nyt tehdä NFT:n omasta tai jonkun toisen taideteoksesta. Koska valvonta on vähäistä, minä voisin vaikka muutamalla klikkauksella myydä itselleni tuntemattoman taiteilijan työn "alkuperäiskappaletta" lohkoketjussa.

Huijauksia tapahtuukin paljon. Vastikään kerrottiin, että Bored Apea jäljittelevän NFT-kokoelman perustajat tiettävästi keräsivät yli miljoonan dollarin arvosta SOL-kryptovaluuttaa ja katosivat, ennen kuin kukaan sai yhtään teosta.

Internet ei unohda. Etenkin videopelipiireissä NFT:ihin suhtaudutaan nykyään suorastaan vihamielisesti.

Indiepelien kauppapaikka itch.io twiittasi helmikuussa, että NFT:istä on hyötyä vain "taiteilijoiden riistossa, taloudellisissa huijauksissa ja planeetan tuhoamisessa". Seuraavassa twiitissä sivusto haistatteli kaikille yrityksille, jotka kertovat tukevansa taiteilijoita ja NFT:itä.

Tämä voi olla syynä myös sille, että suomalaiset isot pelifirmat eivät ole vielä lähteneet NFT-apajille. Palaute voi nimittäin olla murskaavaa: Stalker-videopelin tekijät kertoivat joulukuussa, että pelisarjan seuraavassa osassa tulee olemaan NFT-sisältöjä. Heti seuraavana päivänä firma tiedotti, että fanien "palautteen" jälkeen ideasta luovutaan.

Nyt olisi helppo vaipua kyynisyyteen. NFT:iden julkisuuskuva on poikkeuksellisen huono: Niiden ympärillä käytävästä keskustelusta vain pieni osa pyörii taiteen ympärillä.

– Kritiikki on aivan validia, sanoo kuraattori Aura Seikkula. Hän kuratoi virtuaalisessa ulottuvuudessa toimivaa Virtual Art Gallerya ja tuntee siis digitaalisen taidekentän.

Seikkula sanoo, että hän kaikesta huolimatta suhtautuu NFT:ihin kiinnostuksella.

– Minua kiinnostaa se, mitä uusi digitaalinen taidemuoto voi antaa meille. Ainakin nyt se on herättänyt mielenkiintoista keskustelua taiteen omistussuhteista.

Tummahiuksinen aasialainen nainen kuvaa kännykällään moniväristä teosta, joka peittää seinät.
Kuvateksti Refik Anadolin NFT-teos Machine Hallucinations Space: Metaverse Hong Kongissa lokakuussa 2021.
Kuva: SOPA Images Limited / Alamy/All Over Press

Ihan käytännön tasolla NFT voi tarjota taiteilijalle mielenkiintoisen myyntikanavan teokselle. Videotaiteilija voi vaikkapa pitää teosta esillä netissä ja silti myydä sen alkuperäiskappaleen.

Kuraattori Seikkula on saanut NFT-keräilijöitä kyselyitä siitä, haluaisiko hän kuratoida heidän ostamistaan teoksista näyttelyn. Monet innokkaista omistavat tuhansia NFT:itä, yhdellä oli niitä 15 tuhatta.

Kukaan kerääjistä ei ole ollut suomalainen. Seikkulan mukaan NFT:ihin suhtaudutaan Suomessa mielenkiinnolla, mutta hän tietää vain yksittäisiä keräilijöitä, joilla on NFT:itä kokoelmissaan.

Kiasmasta kerrotaan, että heillä ja Kansallisgallerialla ei ole NFT-teoksia.

Monet nimekkäät nykytaiteilijat ovat lähteneet NFT-maailmaan. Damien Hirst on tehnyt 10 000 NFT-teosta, Hamissa nähty Katharina Grosse yhden. Kun Berliinin König Galleriassa oli Refik Anadolin NFT-näyttely, se oli oikea ilmiö: ihmiset jonottivat tunteja päästäkseen sisälle, vähän kuin esillä olisi ollut Kusamaa.

NFT:t tarjoavat uuden jakelukanavan, etuineen ja ongelmineen, mutta juuri se tekee niistä mielenkiintoisen taiteen kentällä – ei sisältö. Tilanne voi muuttua, mutta isolta osalta kyse on vielä apinakaupasta.

Kulttuuricocktail Livessä puhutaan keskiviikkona 2.3.2022 kello 20 NFT:istä. Keskustelemassa Helsingin Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari ja tekijänoikeusjuristi, taidekeräilijä Jaakko Lindgren. - Toista Yle Areenassa

Keskustelu