Analyysi: Jättimenestynyt Behm pelkää laulujensa tunteen katoavan, jos hän paljastaa sanoitusten olevan fiktiota, sillä poplyriikkaa luetaan kuin päiväkirjaa

Taylor Swiftin uusin hitti muistuttaa, kuinka puutteellinen lukutaito aiheuttaa päänvaivaa sekä tekijöille että laulujen inspiraation kohteille, sanoo YleX:n musiikkitoimittaja Pinja Porvari.

“He better call Becky with the good hair”, Beyoncé lauloi ja ihmiset alkoivat yhdistellä tuttuja kasvoja uskottomuudesta vihjaavaan lyriikan pätkään. (Myöhemmin kappaletta kirjoittamassa ollut Diana Gordon kertoi, ettei kyseessä ole peitenimi Rachel Roylle, Rita Oralle tai kenellekään muulle oikealle henkilölle.) Tyler, The Creator räppäsi uusimmalla levyllään kahdeksan minuuttia rakkaudestaan ystävänsä tyttöystävää kohtaan. Laulussa mainittu henkilö jäi nimeämättä, mutta kuulijoiden salapoliisityö alkoi.

Poplyriikkaan suhtaudutaan usein jonkinlaisena totuutena, oli se sitten omasta elämästä inspiroitunutta taikka täysin keksittyä.

Taylor Swift tunnetaan kappaleista, joissa puidaan ihmissuhteita yksityiskohtia myöten. Marraskuussa uudelleen julkaistu All Too Well rikkoi Billboardin ennätyksen ja nosti spekulatiivisen laulun kohteen, Swiftin entisen kumppanin Jake Gyllenhaalin suuren mediahuomion ja internetin väittelyn keskipisteeksi. Gyllenhaalia kritisoitiin sekä lyriikoissa mainituista asioista, jotka kuulijat olettavat hänen käytöksekseen että näyttelijän nykyisestä parisuhteesta. Myös Swift sai osansa arvostelusta.

Kappaletta on kuunneltu kolmessa kuukaudessa yli 234 miljoonaa kertaa. Biisille tehdyllä lyhytelokuvalla on 61 miljoonaa katselukertaa.

Swiftiä ajatellessani mieleeni tulee laulaja-lauluntekijä Behm, jonka ihmissuhdetemaattiset kappaleet vetävät kotimaisten artistien kovimpia striimilukuja. Soitan hänelle.

Behm ei sen kummemmin avaa kappaleitaan. Hän kertoo uusimman singlensä tiedotteessa, että laulu kertoo pariskunnasta, jonka olisi syytä hakeutua terapiaan. Se, onko kyse Behmin omista kokemuksista, jätetään tarkoituksella sanomatta.

Tämä tuntuu poikkeavalta ajassa, jossa omakohtaisuus on trendikästä ja henkilökohtaisuudella myydään yksittäisiä biisejä, albumeita ja kirjoja. Artisti ja biisintekijä Ani mainitsi YleX:n jutussa vuosi sitten, ettei täysin fiktiivistä tarinaa pidetä jostain syystä hyvänä pr:nä.

– Pelkään sitä, että jos sanoisin, että olen keksinyt tämän, niin se fiilis voisi jotenkin hävitä, Behm sanoo puhelimessa.

Romaanijärkäleen kirjoittaneen kirjailijan vilkasta mielikuvitusta ihastellaan, mutta popmusiikissa fiktion kirjoittamista ei ajatella samanlaisena ansiona. Hyvän – tai ainakin suositun – poplyriikan mittari tuntuukin olevan se, kuinka hyvin lauluun voi samastua.

Selkeä fiktio popmusiikissa vaatii jopa Behmin kokoiselta artistilta uskaltamista.

Kerran Behm teki poikkeuksen säännöstään ja mainitsi Instagramissa, että hänen kappaleensa Riipun kertoo päihteistä. Reaktiot olivat pettyneitä, monet olivat nimittäin saaneet siitä parisuhdebiisinä voimaa.

– Pilasin monelta sen biisin, koska nyt he ajattelevat sitä jonain huumelauluna, hän sanoo ja naurahtaa.

– Ja tästä päästään siihen, että olenko minä päihdeaddikti. Niin ei, se ei tarkoita sitäkään, vaan kirjoitin vain laulun siitä kulmasta.

Ensimmäisen albuminsa Behm kirjoitti hyvin pitkälle ennen kuin oli julkaissut vielä yhtään mitään. Nyt hän on kotimainen jättinimi, joka kahmii Emma-gaalan pöydän puhtaaksi palkinnoista ja kuuluu tiuhaan tahtiin radiotaajuuksilla läpi maan.

Tuleva toinen levy on tietoisesti edeltäjäänsä fiktiivisempi. Behm kertoo kirjoittaneensa nyt niitä vähemmän realistisia, absurdeja ja koomisia lyriikoita, joihin hän on kerännyt rohkeutta sitten uransa alun.

Niin. Selkeä fiktio popmusiikissa vaatii jopa Behmin kokoiselta artistilta uskaltamista.

Tämä laulu ei kerro sinusta

Mutta se, voiko fiktioon perustuvasta taiteesta tunnistaa henkilön ja kuinka hyvin, on nykypäivänä entistä aiheellisempi kysymys. Kirjailija Noora Vallinkoski sai syytteet kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, kun hän julkaisi lähiöelämää kuvaavan romaaninsa vuonna 2018. Hän joutui lopulta maksamaan korvauksia henkilöille, jotka kokivat tunnistaneensa itsensä teoksesta.

Behm ei ole huolissaan siitä, tunnistaako joku hänen lauluistaan itsensä. Tulevalta levyltä löytyy joitakin spesifejä viittauksia ja yhden niistä hän on halunnut hyväksyttää kyseisellä henkilöllä. Mutta tarvetta siihen hän ei koe. Laulu on aina taiteilijan oma näkemys, ei dokumentti tosielämän tapahtumista.

Erolauluissa on usein tapana syyttää toista ja uhriutua itse.

Rita Behm

Taylor Swiftin laulujen saama valtava huomio pakottaa spekuloidut laulujen kohteet yleisön ruodittavaksi. Jake Gyllenhaal sulki Instagram-tilinsä kommenttiosion, kun Swiftin fanien viestejä tulvi sisään. Toisen Swiftin erokappaleen oletettu kohde John Mayer vastaanotti jopa tappouhkauksia.

Erolauluissa on usein tapana syyttää toista ja uhriutua itse, Behm sanoo. Vaikka kappale olisi omasta elämästä inspiroitunut, sen tarkoituksena on kuitenkin välittää tietty tunne. Aivan kuten romaanin, näytelmän tai elokuvan.

– Olisi hyvä muistaa, että kyse on laulusta eikä mistään julkisesta lausunnosta tämän henkilön toimesta.

Myös Gyllenhaal puolusti helmikuussa Esquiren haastattelussa Swiftin oikeutta hyödyntää omia kokemuksiaan teosten inspiraationa. Hänestä ongelma on sen sijaan siinä, kuinka yleisö käyttäytyy kappaleista tehtyjen tulkintojensa mukaan.

Behmillä on tulevan levynsä osalta yksi toive. Etteivät ihmiset ottaisi sanoituksia todesta.