Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Nykyään voi vuokrata melkein mitä vain – tilanteesta riippuu, tarvitseeko mitään enää omistaa

Nainen meloo kanootti järvimaisemassa.
Kuvateksti Tavaroiden vuokraaminen mahdollistaa myös uusien asioiden kokeilemisen ennen ostopäätöstä. Kuvituskuva.
Kuva: Raili Löyttyniemi / Yle

Jakamistaloudesta, kuten lainaamisesta ja vuokraamisesta, povataan pelastusta nykyisen kaltaiselle kulutuskulttuurille. Miksi ihmiset kuitenkin haluavat edelleen omistaa asioita?

Nykyään moniakaan asioita ei tarvitse omistaa. Kirjastoista saa lainattua kirjojen lisäksi vaikka mitä aina porakoneista soittimiin ja lumikengistä kaukoputkeen, riippuen kirjastosta. Juhlien järjestäjä taas voi kysyä astioita vuokralle Martoilta tai omalta seurakunnalta. Mannerheimin Lastensuojeluliitolta voi vuokrata vaikkapa lapsen turvaistuimen ja jopa pomppulinnan.

Kaupallisia vuokrauspalveluita alkaa olla yhä enemmän etenkin isoissa kaupungeissa: Hygglo- ja Lainappi -sovellusten kautta voi vuokrata tai antaa vuokralle vaikka mitä, lastentarvikkeista elektroniikkaan. Myös eri alueiden FB-ryhmien kautta välitetään paljon käyttöesineitä lainaan ja vuokralle. Liizi taas on verkkovuokraamo, joka toimii ympäri Suomen.

Netistä etsimällä voi löytää melkein mitä vain vuokralle: niin paljua, kansallispukua kuin soutuvenettä, jopa seksinukkea. Vaate-, auto- ja taidevuokraamot ovat jo tuttua kauraa ihmisille.

Tarvitseeko mitään oikeastaan enää omistaa? Riippuu tilanteesta.

– Omistamisen voi rinnastaa varallisuuteen. Kun ostaa itselleen omaksi, se on investointi omaan varallisuuteen, sanoo kulutustutkimuksen dosentti Petteri Repo. Hän on tutkinut jakamistalouden kehittymistä Suomessa.

Omistamalla voi määritellä laadun

Omistamisen hyviin puoliin kuuluu se, että silloin voi itse määritellä tuotteen laatutason.

– Voi ajaa vähän vanhemmalla autolla, joka ei ole niin tiptop, Repo sanoo

Sen sijaan vuokraamoista saa usein uutuutta hohkaavan auton – mikä myös sitten näkyy hinnassa.

Repo pohtii, että tulevaisuudessa voi luultavasti vuokrata myös ei-niin-priimassa kunnossa olevia autoja.

Omistamisessa ja lainaamisessa on myös ero suhteessa itse esineeseen.

– Monessa elämänvaiheessa mukana olleella esineellä on tunnearvoa, kun taas vuokratessa esine muuttuu persoonattomammaksi.

Vuokraamisen pitää olla tarpeeksi helppoa

Jakamistaloudessa tärkeää on toimivuus ja helppous, jota digitalisaatio auttaa. Kun videovuokraamoille tuli vaihtoehdoksi elokuvien katsominen suoratoistopalveluista, ei kukaan enää jaksanut ensin lainata ja sitten palauttaa erikseen.

Vuokraamisen ympärille on syntynyt isot markkinat, mutta niiden edellytyksenä on, että tuotteiden pitää olla yhä kestävämpiä.

– Minua kiinnostaa, millainen suhde tuotteen ja kuluttajan välille syntyy. Kuinka itsenäinen tuote on valmistajasta? Pysyykö valmistaja mukana suhteessa tuotteen käytön ja ylläpidon aikana?

Vaikkapa haitarin voi vuokrata, soitella sillä vuoden päivät ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua kalliiseen soittimeen.

Esimerkiksi monissa autoissa on pitkiä takuita ja huolto-ohjelmia, joten auton omistaja ei vain osta autoa ja hurauta pois kaupasta, vaan on sitoutunut valmistajaan vielä pitkään.

– Nyt ollaan siirtymässä perinteisestä ostamisesta palvelujen suuntaan, jossa myyjä hoitaa myös huoltoa.

Vuokraaminen mahdollistaa myös uusien asioiden kokeilemisen: jos vuokraa vaikka yhteiskäyttöveneen, niin pääsee testaamaan, olisiko veneily kiva harrastus.

Sama pätee moniin muihin harrastusvälineisiin. Vaikkapa haitarin voi vuokrata, soitella sillä vuoden päivät ja vasta sitten päättää, haluaako sitoutua kalliiseen soittimeen.

Mikä kaikki on jakamistaloutta?

Repo pohtii, että tietyllä tapaa myös kirpputoriostamisen voi laskea jakamistaloudeksi: ihminen ostaa tarpeeseen vaikkapa jonkun käyttämät lastenvaunut ja myy ne eteenpäin sitten, kun ei enää tarvitse niitä.

– Esine, jota ei käytetä, on turha ja pitäisi saada kiertoon.

Toisaalta asiaa voi katsoa myös toisesta kulmasta: autoista valitetaan usein, että ne lähinnä seisovat parkkipaikalla.

– Mutta on siinäkin puolensa, että ne seisovat paikallaan. Jos ihminen ostaa kalliin auton, se raha on pois muusta kulutuksesta, tässä mielessä se vähentää kulutusta.

Niin kauan kun esineet ovat hyvin halpoja, niiden lainaaminen tai käytettynä ostaminen ei houkuttele.

– Jos uuden porakoneen voi ostaa parilla kympillä, miksi lainaisi sen jostain vaivalla?

Kuuntele podcast-jakso omistamattomuudesta

Millaista on elämä, jos ei omista juuri yhtään tavaraa? Hyvää. Kirjailija Jussi Seppäsen kodissa on patja, diskopallo ja kuntopyörä. Kyse ei ole ideologiasta tai aatteesta, vaan käytännöstä. Julia Thurén penää jaksossa Seppäseltä, miten näin voi elää.

Kuuntele jakso: Ja katossa (pelkkä) diskopallo

Ja katossa (pelkkä) diskopallo - Toista Yle Areenassa