Hyppää pääsisältöön

Abitreenit

Onko kirjoittaminen vaikeaa? Äidinkielen sensori neuvoo, miten vältät turhat mokat yo-kokeessa

Nuori nainen kirjoittaa muistiinpanoja.
Kuvateksti “Sensorina kiinnitän huomiota sekä vastauksen pintatasoon että syvempään tasoon. Pinnalla ovat vastauksen rakenteeseen ja kieleen liittyvät asiat, syvemmällä taas kokelaan analyysi- ja argumentointitaidot sekä oma ajattelu”, sanoo Johanna Pentikäinen.
Kuva: Yle/ Lukas Rusk

Äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeessa voi pärjätä, vaikka kirjoittaminen ei tuntuisi omalta jutulta. Kokeessa huomioidaan aina kokonaisuus, muistuttaa Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Johanna Pentikäinen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden yo-koetta ei kannata pelätä, vaikka kirjoittamisessa olisi haasteita tai aine ei kuuluisi omien vahvuuksien joukkoon.

– Äidinkielessä huomioidaan aina kokonaisuus. Se tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi oikeinkirjoituksessa on virheitä mutta sanasto on rikasta ja virkkeet ovat selkeitä, voi kokeesta saada silti ihan hyvät pisteet, muistuttaa Ylioppilastutkintolautakunnan sensori ja äidinkielen opettaja Johanna Pentikäinen.

Pentikäinen on kirjoittanut yhdessä Kimmo Svinhufvudin kanssa kirjan Riittävän hyvää kirjoittamista - Opas kouluun ja koulunjälkeiseen elämään (Art House, 2021). Hän haluaa muistuttaa, että monenlainen kirjoittaminen voi olla riittävän hyvää, vaikka virheitä olisikin tekstissä mukana.

Pentikäinen listasi neljä tärkeää muistutusta kokelaalle, jolla on haasteita äidinkielessä.

1. Älä tee turhia mokia, joista menettää pisteitä

Turhat mokat ovat sellaisia, jotka voit hoitaa tarkistamalla kuntoon. Ne liittyvät pitkälti tehtävänannon noudattamiseen. Tarvitset tekstillesi otsikon. Älä unohda lisätä sitä jo alussa.

Otsikko on kuin tekstisi käyttöohje, lupaus, jonka annat lukijalle tekstin sisällöstä. Lisäksi loppuvaiheessa kannattaa tarkistaa, että otsikko todella liittyy tekstiin, ja vaihtaa se tarvittaessa. Usein kirjoittamisvaiheessa alkuperäinen idea muuttuu.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että kokeessa pyydetään viittaamaan kahteen aineistoon. Tee siis niin.

Aineistoviittauksien pitää olla kunnossa. Mikäli niitä ei ole tai ne ovat epämääräisiä, tekstin lukija ei tiedä, milloin sinä olet äänessä ja mikä tulee aineistosta. Plagiointi eli toisen ajatusten esittäminen omina on vakava virhe, ja se voi johtaa jopa kokeen hylkäämiseen.

2. Keskity kokeessa omiin vahvuuksiisi kirjoittajana

Pentikäisen mielestä jokaisella on omat vahvuutensa kirjoittajana. Kokeessa kannattaa keskittyä juuri niihin. Jos ei esimerkiksi osaa kirjoittaa polveilevaa tekstiä, ei kokeessa tarvitse kirjoittaa sellaista.

– Yksi voi olla hyvä keksimään tekstiin erilaisia näkökulmia, toinen kirjoittamaan ilmaisurikasta kieltä ja kolmas erottaa helposti omat pilkku- tai yhdyssanavirheet.

Jos kokeesta tavoittelee läpipääsyä ja on haasteita erottaa vaikkapa omia kielioppivirheitä, kannattaa kokeessa Pentikäisen mielestä käyttää aikaa kielivirheiden murehtimisen sijaan enemmänkin siihen, että esimerkiksi virkkeet ja esseen rakenne ovat riittävän selkeitä lukijalle. Virkkeet kannattaa silloin pitää melko lyhyinä.

– Niillä on paljon enemmän merkitystä kokonaisuuden kannalta. Oikeakielisyyttä taas arvioidaan sitä kriittisemmin, mitä korkeampia pisteitä tavoittelee. Jos tavoitteena on saada laudatur, oikeakielisyyden on oltava kunnossa.

3. Jos kirjoittaminen ei tunnu omalta, valmistaudu kaivamaan kirjoittajan rooli esiin

Kirjoittaa voi riittävän hyvin, vaikka kirjoittaminen ei tuntuisikaan luontevalta. Jokaisesta löytyy kirjoittaja, ja kirjoittajana oleminen voi toimia myös kokeessa omanlaisenaan roolina, uskoo Pentikäinen.

– Kokeeseen kannattaa mennä kuin urheilija tärkeään taistoon. Sillä fiiliksellä, että nyt menen tekemään oman parhaan suoritukseni, ja se riittää. Kokeen ulkopuolella kukaan ei vaadi minulta samanlaista suoritusta tai roolia kuin koesalissa, mutta siellä tärkein tehtäväni on olla kirjoittaja.

Tarkastele siis koetta kirjoittajahahmon mielikuvituslinssien läpi ja pyri vastauksissasi aina selkeyteen.

– Kirjoittajana voit tehdä erilaisia valintoja, mutta vastauksesta ja tekstilajista riippumatta tärkeintä on, että lukija ymmärtää viestisi. Lue vastaukset aina ennen kokeen palautusta mielessäsi ikään kuin lukisit ne ääneen toiselle henkilölle. Varmista, että virkkeet ovat selkeitä, rakenne on sujuvaa ja lukija ymmärtää, mitä todella yrität tekstilläsi kertoa. Tärkeintä on, että vastauksesi viesti ei jää epäselväksi.

4. Hyödynnä omia mielenkiinnon kohteitasi rohkeasti

Joskus pää lyö aivan tyhjää juuri, kun tehtävänä olisi kirjoittaa essee. Hätääntyä ei kuitenkaan kannata.

– Vieraastakin aiheesta tai tekstilajista pystyy kyllä kirjoittamaan, jos peilaa sitä omaan elämään ja omiin mielenkiinnon kohteisiin, muistuttaa Pentikäinen.

Tärkeintä on, että vastauksesi viesti ei jää epäselväksi.

― YTL:n sensori Johanna Pentikäinen

Esseetä suunnitellessaan mielessään voi pohtia, käsitelläänkö aihetta tai kontekstia jotenkin esimerkiksi omassa lempisarjassa tai -musiikissa. Mitä sanottavaa itsellä tai vaikkapa kaverilla olisi aiheeseen, tai miksi juuri tämä aihe on itselle tuntematon? Onko käsitys aiheesta muuttunut jotenkin omassa elämässä tai yhteiskunnassa?

– Tällaiset apukysymykset herättävät yleensä ainakin jonkin oivalluksen, josta lähteä liikkeelle.