Tiktok on “täydellinen” some Ukrainan sotaan – tanssivideoiden keskellä leviävät aidot ja valheelliset videot hyökkäyksestä

Tiktok-sovellus tunnetaan lyhyistä tanssivideoista. Nyt siitä on tullut yksi Ukrainan sodan merkittäviä tiedonjakokanavia. Mutta voiko Tiktokissa jaettuihin videoihin luottaa?

Ukrainan sodan alettua Britannian yleisradioyhtiö BBC:n uutislähetyksessä näkyi tuhoutuneita autoja ja hylätty panssarintorjuntatykki eteläukrainalaisella maantiellä. Älypuhelimella kuvattu video oli todiste taisteluista ja sen alareunassa näkyi somepalvelu Tiktokin kaksivärinen logo.

Tällaiset videot ovat yleistyneet: Monien verkkokalvoille ovat piirtyneet sotareportterien videot Ukrainasta, mutta myös ukrainalaiset Tiktok-videot taivaalta putoavista ohjuksista, romahtaneista rakennuksista ja ihmisistä pommisuojissa.

Älypuhelinsovellus Tiktokia käyttää yli miljardi ihmistä. Erityisen suosittu se on teini-ikäisten parissa: neljäsosa yhdysvaltalaisista käyttäjistä on 10–19-vuotiaita. Palvelusta on nyt tullut monille tapa seurata ja dokumentoida sodankäyntiä.

Yhdysvaltalaislehti New Yorker onkin kutsunut Ukrainan sotaa "maailman ensimmäiseksi Tiktok-sodaksi", kuten monet muutkin kansainväliset mediat. Sotaa voi seurata reaaliajassa kännykkänsä ruudulta.

Miksi juuri Tiktok? Elämän esittelyä pommisuojassa

Ukraina-aihesanalla merkittyjä videoita on katsottu Tiktokissa yli 20 miljardia kertaa.

Joistain ukrainalaisista somevaikuttajista on tullut sotakirjeenvaihtajia: Yhdysvaltalaiskanava CNN esimerkiksi haastatteli maaliskuussa tiktokaajaa, joka esittelee elämäänsä Tšernivtsin kaupungissa Länsi-Ukrainassa.

Hittivideossaan hän elehtii Che La Luna -kappaleen tahdissa pommisuojassa ja kävelee ruokakassi kädessään raunioiden ohitse.

Tiktokin algoritmi tarjoilee katsottavaksi videoita sen perusteella, mitä ihminen on aiemmin katsonut. Ukrainan sotaan liittyvien sisältöjen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti, joten algoritmi puskee lisää aiheeseen liittyviä videoita ihmisten nähtäväksi.

Toisin kuin vaikka Instagramissa, jossa seuraajamäärillä on isompi merkitys, Tiktokissa tuntematonkin tekijä voi saada sisältönsä näkyviin nopeasti isolle yleisölle.

Sovellus on myös todella helppokäyttöinen. Teknologiamedia Wired on esimerkiksi kirjoittanut, että palvelu on kuin "tehty sotaan", koska Tiktok on ihanteellinen tiedon välittämiseen nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Mikä vetoaisi enemmän tunteisiin, eli vihaan, ärtymykseen ja raivoon, kuin suurvallan maahyökkäys pienemmän kimppuun?

Tutkimusprofessori Antto Vihma

Somessa lopulta se voittaa, joka aiheuttaa eniten tunteita, ja erityisesti ärtymystä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma. Sotasisällöt on siis kuin tehty leviämään somessa.

– Mikä vetoaisi enemmän tunteisiin, eli vihaan, ärtymykseen ja raivoon, kuin suurvallan maahyökkäys pienemmän kimppuun?

Mediatutkimuksessa tunnepitoista, reaktioita ja tykkäyksiä keräävää materiaalia kutsutaan tahmeaksi sisällöksi. Nimi tulee siitä, että katsoja ikään kuin jää jumiin sen pariin, eikä saa katsettaan irti. Sotasisältö, jos jokin, on tahmeata ja sopii someen hyvin.

Sodan viraliteetti

Kiinalaisomisteinen Tiktok on noussut nopeasti suosituksi. Sovellus julkastiin Kiinassa Douyin-nimellä 2016 ja valtion ulkopuolella 2017.

Tiktok luotiin eskapistisen viihteen levittämistä varten. Palvelussa julkaistaan lyhyitä videoita, joiden taustalla soi usein ääniraita eri tilanteesta – esimerkiksi kappale tai pätkä elokuvan dialogista.

Mutta some, kuten muukaan elämä, ei ole realimaailmasta irrallaan. Mediatutkija Ethan Zuckerman on kirjoittanut “söpön kissan teoriasta” (cute cat theory). Sen mukaan ihmiset tulevat somepalveluihin arkisen sisällön, kuten kissavideoiden perässä, mutta samaiset somepalvelut soveltuvat myös aktivismiin hyvin.

Eri lähteistä olevan ääni- ja kuvamateriaalin yhdistely sekä videoiden lyhyt mitta tekevät Tiktokista otollisen myös väärän tiedon levittämiselle. Tiktokissa on levinnyt videoita Libanonista ja videopeleistä, joita on luultu Ukrainan sotaan sijoittuviksi.

Osa sisällöstä tuntuu tarkoitushakuiselta. Reilu viikko hyökkäyksen alettua palvelu tarjosi minulle katseltavaksi videota, jossa kypärään pukeutunut mies seisoo liikkuvassa panssariajoneuvossa. Ylhäällä on teksti: "This day started a lot different than I wanted", eli tämä päivä alkoi hyvin eri tavalla kuin halusin. Alla on Ukrainan lippu -emoji, sekä aihetunnisteet #ukraine ja #viral. Musiikki on dramaattista.

Videota on katsottu 20 miljoonaa kertaa, ja kommenttiketju on täynnä tuenosoituksia Ukrainalle ja toiveita siitä, että sotilas pysyy hengissä. Todellisuudessa video on kuvattu Hollannissa, minkä lataaja kertoi kommenteissa päivä julkaisun jälkeen.

Toinen suosittu Ukraina-video kuvaa sotilaita hyvästelemässä rakkaitaan. Video on todellisuudessa peräisin vuonna 2017 julkaistusta dokumentista. Suosittu selfie-video, jonka epäiltiin esittävän hymyilevää venäläistä laskuvarjohyppääjää laskeutumassa sota-alueelle, olikin peräisin vuodelta 2015.

Arabikevät toi somen sota-aikaan

Sotien ja liikkuvan kuvan suhde ulottuu kauas: sota-alueille kuljetettiin filmikameroita jo ensimmäisen maailmansodan aikana.

Televisiovastaanottimiin sota tuli Vietnamin sodan aikaan 1950-luvulla. Sodankäyntiä pyöri arjen taustalla lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

– Vietnamin sotaan liittyy yhä myytti siitä, että televisio olisi muuttanut julkista mielipidettä sodasta, sanoo viestinnän professori Mervi Pantti Helsingin yliopistosta.

Väite ei välttämättä pidä paikkaansa, toteaa Pantti. Tutkimusten mukaan ihmisten mielipidettä muokkasi tieto kuolonuhrien määrästä, ei ensisijaisesti se filmimateriaali, jota Vietnamista nähtiin.

Raskaasti liikuteltava kamerakalusto oli kuljetettu kuvaamaan leirielämää, ei hyökkäyksiä. Sota tuli kotitalouksiin päivien viiveellä.

Teknologian kehittyessä sodista saatiin yhä ajankohtaisempaa tietoa.

– Satelliittien myötä tultiin pisteeseen, että kukaan ei voinut vedota tietämättömyyteen, jos jossain päin maailmaa tapahtui kansanmurhia tai sotia, Pantti sanoo.

Some vakiinnutti asemansa sotaviestinnässä Arabikevään aikana 2010-luvun alkupuolella. Arabikeväällä tarkoitetaan Tunisian vallankumouksesta alkanutta kansannousujen sarjaa arabimaissa.

Tiedonvälityksen nopeus Twitterissä oli Israelin hyökätessä Gazaan aivan uutta verrattuna televisioon.

Viestinnän professori Mervi Pantti

Ensimmäisenä Twitter-sotana pidetään Israelin hyökkäystä Gazaan vuonna 2012.

– Hamas ja Israel molemmat käynnistivät ennennäkemättömän kampanjan viestipalvelu Twitterissä. Tiedonvälityksen nopeus oli aivan uutta verrattuna televisioon.

Uutta oli myös se, miten yleisö pääsi lähes realiajassa kommentoimaan tapahtumia. Lähi-idän konflikteissa tapahtui myös kansalaisjournalistien esiinmarssi. Se loi uusia haasteita perinteisille tiedotusvälineille.

– Syyrian sodassa amatöörikuvien tuottaminen ja levittäminen oli jo järjestäytynyttä. Perinteisessä mediassa näihin materiaaleihin suhtauduttiin varauksella, koska riski oli, että levitetään vääristeltyä kuvamateriaalia, Pantti sanoo.

Some-palvelut kamppailevat vastuunsa kanssa

Tiktok on kertonut lisäävänsä moderaattoreiden määrää Euroopassa. Käyttäjät ovat jo alkaneet julkaista videoita, joissa he analysoivat Ukraina-materiaalin todenperäisyyttä. Niitä löytyy esimerkiksi Fake news about Ukraine -haulla.

Venäjällä hyväksyttiin maaliskuun alussa laki, joka kieltää "valheellisen" tiedon levittämisen armeijasta. Uhkana on 15 vuoden vankeusrangaistus.

Tiktok kielsi tämän jälkeen venäläiskäyttäjiltään videoiden julkaisun palvelussa. Somepalvelu perustelee tätä käyttäjiensä suojeluna. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan palvelulla on arviolta 36 miljoonaa käyttäjää Venäjällä.

Venäläinen Tiktok-käyttäjä kertoi Yleisradiolle keskiviikkona 9. maaliskuuta, että hän ei päässyt kaikkiin ulkomaisiin somesisältöihin käsiksi ilman maaestot kiertävää vpn-yhteyttä. Tiktok-sisältöjen näkyvyyttä siis rajoitetaan ainakin jossain mittakaavassa Venäjällä.

Mitä vaikutuksia somesodalla on?

– Länsi rakastaa sitä, että Ukraina pärjää hyvin somessa. Mutta Venäjällä on yhä ylivoima isossa sotilaallisessa pelissä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma.

Kun puhutaan Tiktok-sodasta ja käännetään huomio mediaan, riskinä on, että sodan todellisuus unohtuu. Vihman mukaan sodassa kyse on lopulta kineettisestä energiasta eli liike-energiasta. Sitä on vaikkapa räjähdys, joka tapahtuu, kun ohjus osuu tankkiin.

Espanjan sisällissotaan osallistunut kirjailija André Malraux on kirjoittanut, että sodan idea on saada metallia tunkeutumaan ihmisen lihaan. Tilanne oli sama keskiaikana ja Tiktok-aikana.

Tutkimusprofessori Antto Vihma

Vihma sanoo havainneensa, että ihmisiä ihmetyttää sosiaalisessa mediassa todistetun sodan perinpohjainen vanhanaikaisuus. Tankit, ohjukset, pommisuojat ja polttopullot ovat tuttuja jo toisen maailmansodan ajoilta. Sodankäynti ei ole kokonaisuudessaan muuttunut Tiktok-sodaksi.

– Espanjan sisällissotaan osallistunut kirjailija André Malraux esimerkiksi on kirjoittanut, että sodan idea on saada metallia tunkeutumaan ihmisen lihaan. Tilanne oli sama keskiaikana ja Tiktok-aikana.

Kysymyksenä on Vihman mukaan nyt se, miten somen luoma sympatiantunne ja avustustahto Ukrainaa kohtaan kanavoituu sodan fyysiseen maailmaan.

– Kyllä sillä on väliä, että Ukraina on onnistunut spektaakkelimaisesti kaappaamaan lännen mediahuomion ja sympatian. Se vaikuttaa poliitikkoihin. Saksa on tehnyt täydellisen u-käännöksen idänpolitiikassaan antamalla aseapua Ukrainaan.

Missä mittakaavassa näitä huomion ja sympatian konkreettisia vaikutuksia tulee jatkossa olemaan, se on iso avoin kysymys, Vihma sanoo.

Korjaus 14.3. klo 9:05: Artikkelissa luki aiemmin virheellisesti, että Antto Vihma on tutkijaprofessori. Hän on tutkimusprofessori.