Mielen voimalla voi olla valtava vaikutus terveyteen – näissä tilanteissa törmäät siihen omassa elämässäsi
Vakavat, etenevät sairaudet eivät parane positiivisella ajattelulla tai voimalauseilla, mutta ihmiskehossa on tutkitusti valtavasti paranemispotentiaalia.
Ajatukset vaikuttavat kehoon. Stressi on siitä hyvä esimerkki. Makaat sängyssä, pitäisi nukkua, mutta stressi valvottaa. Ajatukset kiertävät kehää, stressihormoneja tulvii elimistöön ja kohta jo huomaat, että sydän tykyttää tavallista kiivaammin ja puret hampaita tiukasti yhteen.
Pahimmassa tapauksessa kiihtymystila jää päälle, ja sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen. Stressi alkaa ilmoitella itsestään kehollisina oireina: tulee särkyjä, lihasjännityksiä, vatsavaivoja, väsymystä. Mielen aiheuttama reaktio kehoon on todellinen.
Jo pelkkä kahvin tuoksu piristää
Jos juot joka päivä kahvia, olet ehdollistunut sen piristävään vaikutukseen kuin Pavlovin koirat. Se tarkoittaa, että jo pelkkä kahvin tuoksu tai lempikahvilasi näkeminen saa aivoissasi reseptorit aktivoitumaan niin, että piristyt – ilman että juot siemaustakaan. Et siis vain kuvittele piristyväsi, vaan se tapahtuu ihan oikeasti: aivoissa ryöpsähtelee samoja välittäjäaineita kuin juodun kahvikupillisen jälkeen.
Samanlaista ehdollistumista tapahtuu myös muihin asioihin. Kaikki ne kerrat, kun olet ottanut lääkkeen vaikkapa päänsärkyyn, ovat ehdollistaneet sinua siihen, että lääke helpottaa oloa. Siksi jo lääkkeen ottaminen voi auttaa ja kipu häviää heti – siis paljon ennen kuin lääke edes ehtii imeytyä.
Plasebo on vaikuttamaton aine, joka ei - sananmukaisesti - saa aikaan mitään. Silti tutkimuksissa plasebohoidoilla on todettu suoria vaikutuksia kehoon.
– Siihen sisältyy paljon ihmisten sisälle ladattua odotusta siitä, että nyt tämä viimeinkin helpottaa, sanoo ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen.
Esimerkiksi kipupotilaiden aivoissa plasebopilleri vapauttaa luonnollisia opioideja, jotka helpottavat kipua. Näin käy, vaikka potilaat tietäisivät saavansa vaikuttamatonta ainetta.
Polvikipu paranee lumekirurgialla
– Ihmisissä on ihan valtavasti paranemispotentiaalia, Järvinen sanoo.
Hän on nähnyt sen omin silmin lumekirurgisissa tutkimuksissa, joita Suomessa on tehty jo 15 vuotta. Ensimmäinen ja kuuluisin tutkimuksista koski polven nivelkierukan repeämän leikkaushoitoa.
– Puolet potilaista saivat arvalla standardihoidon eli nivelkierukan siistimisen, kun taas puolet potilaista sai pelkän tähystyksen. Lumepotilaiden kohdalla kirurgi vähän veivasi polvea, surrutteli nivelhöylää ja oli muutenkin vain tekevinään varsinaista leikkausta.
Yllättäen kaikki potilaat hyötyivät toimenpiteestä yhtä paljon - niin oikean toimenpiteen saaneet kuin lumeleikatutkin.
Tutkijat olivat tietenkin kiinnostuneita leikkaus- ja plaseboryhmän välisistä eroista. Heille tutkimuksesta vedettävä johtopäätos oli, että suuri osa kierukan osapoistoleikkauksista on turhia.
Mutta mitä tutkimus paljasti plasebovaikutuksesta? Miksi toimenpide, jossa ei tehdä mitään kivun syylle, auttaa?
Hoidon tehoon vaikuttavat monet tekijät
Olet kärsinyt polvikivuista kuukausia. Saavut sairaalaan, ilmoittaudut, tapaat leikkaavan lääkärin. Sairaalaympäristö, sen laitteet ja ammattilaiset ympärilläsi muistuttavat sinua siitä, että olet saamassa hoitoa. Odotat, että leikkauksen jälkeen kipu helpottaa ja pääset taas lenkille.
Tällaiset positiiviset odotukset tehostavat hoidon plasebovaikutusta.
Leikkaussalissa tapahtuu myös paljon sellaista, mikä muistuttaa shamanistista rituaalia, Järvinen sanoo. Sekin lisää osaltaan toimenpiteen plasebovaikutusta.
– Anestesiaa eli nukutusta tai puudutusta varten potilasta on käsketty olemaan syömättä ja juomatta. Hänet puetaan sairaalavaatteisiin, pestään ja peitellään. Sitten saliin saapuu asiaan vihkiytyneitä ihmisiä maskeissa ja hupuissa. Potilas hengittää rauhoittavia kaasuja, tilassa on outoja ääniä ja hajuja. Sitten leikataan paha pois.
Toisaalta siihen, miksi lumeleikkaus auttaa, löytyy myös tosi arkisia selityksiä.
– Hyvin usein taudin luonnollinen kulku on aaltoilevaa: välillä on parempia kausia, välillä taas oireet lisääntyvät. Useimmiten ihmiset hakeutuvat hoitoon silloin, kun oireet ovat pahimmillaan. Sitten kun myöhemmin kysytään, niin heillä todennäköisesti menee vähän paremmin. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen saadun hoidon kanssa, Järvinen selittää.
Plasebo on rakkautta – siksi puhallus auttaa pipiin
– Hyvällä hoitosuhteella on valtava terapeuttinen vaikutus. On tärkeää, että joku kuuntelee, ottaa tosissaan ja haluaa auttaa. Se kertoo potilaalle, että hänestä välitetään. Puhutaan hoito- tai hoivavaikutuksesta, Järvinen jatkaa.
Ehkä mielen voima ei siis olekaan yksilöllistä ja ihmisen pään sisällä, vaan sosiaalista ja ihmisten välissä. Siis lämpöä, ymmärrystä ja myötätuntoa.
Pienten lasten vanhemmat tietävät, että pienet naarmut ja itku helpottavat puhaltamalla.
Muutama vuosi sitten kipulääketieteen professori Eija Kalso selitti asiaa 5-vuotiaalle Ilmarille Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksiä -palstalla näin:
“Kun luotettu ihminen puhaltaa pipiin, on vaara ohi. Siksi elimistömme rauhoittuu ja kivun tunne vähenee. Puhaltaminen luo turvaa. Se kuitenkin toimii vain silloin, kun puhaltajan ja lohdutettavan välillä on luottamusta.”
– Olen kuullut yhden maailman johtavan lumetutkijan sanovan hyvin hiljaa kuiskaten, että plasebo on rakkautta. Se kuulosti aluksi aika erikoiselta kommentilta, mutta sitten hän selitti, että se on ehdotonta, tuomitsematonta ja hyväksyvää mukanaoloa, yhdessä kulkemista, Teppo Järvinen kertoo.
Miten mielen voima auttaa paranemaan tai jaksamaan kroonista sairautta? Katso Akuutin jakso:
