Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Peruskoulu maksaa 10 000 euroa vuodessa, erikoissairaanhoito yli 1000 euroa vuorokaudessa – palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

Päivitetty 20.03.2023 10:17.
Graafinen kuvituskuva peruskoulun pulpetista, jossa on hintalappu 9975 euroa.
Kuva: Mikko Lehtola / Yle, pulpetin 3d-malli: barism09 / Sketchfab

Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle lähes 10 000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen todellisista hinnoista.

Koulutuksen maksaa yhteiskunta

Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista – opiskelijalle. Oppivelvollisuus jatkuu siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta ja ensimmäisen tutkinnon suorittaminen on maksutonta. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapset saavat esiopetusta, joka sekin on maksutonta.

Yhteiskunnalle opiskeleminen millä tahansa koulutusasteella maksaa useita tuhansia euroja.

Esimerkkejä koulutuksen kustannuksista
KoulutusSinä maksatYhteiskunta maksaa (€) 2021
EsiopetusEt mitään6713 /vuosi
PeruskouluEt mitään9975 /vuosi
LukioEt mitään8535 /vuosi
Ammatillinen koulutusEt mitään10 665 /vuosi
YliopistoEt mitään8887 /vuosi
KirjastoEt mitään4,3 /laina

Taulukon tiedot: Opetushallitus, Tilastokeskus, Suomen yleisten kirjastojen tilastot.

Terveydenhoidon asiakasmaksut kattavat vain pienen osan todellisista kuluista

Opetus- ja kultuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva koulutus on iso menoerä valtion budjetissa. Sitäkin suuremman osan lohkaisee sosiaali- ja terveystoimi, jonka asiakkaina käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa.

Kun saat terveyskeskuksen hammaslääkärikäynnistä reilun kympin laskun ja sairaalan vuodeosastohoidosta viidenkympin laskun per päivä, niin tiedätkö oikeat kustannukset? Molempien hinta on todellisuudessa huomattavasti suurempi.

Yhteiskunnalle näiden hoitojen hinta on yli viisinkertainen: hammaslääkärikäynti maksaa keskimäärin 86 euroa/käynti ja vuodeosastohoito 317 euroa/vuorokausi.

Fyysisessä erikoissairaanhoidossa ero asiakkaan hintalapun ja yhteiskunnan hintalapun välillä pomppaa jo yli tuhanteen euroon vuorokaudelta.

Kalleinta on tehohoito

Koronan aikana seurattiin tiiviisti tehohoidossa olevien potilaiden määrää. Tehohoidossa potilasta seurataan tarkasti, hoidetaan lääkkeillä, hoitolaitteilla (esim. hengityslaitehoito tai munuaisten korvaushoito), sekä erilaisilla toimenpiteillä tai leikkaushoidolla.

Tehohoitoa vaativat joskus myös pienet lapset, usein vastasyntyneet. Tehohoidon kustannukset yhteiskunnalle ovat suurimmillaan tuhansia euroja vuorokaudessa.

Mari Minkkinen esittelee ultraäänikuvia
Kuvateksti Ultraäänikuvia sikiöstä.
Kuva: Matias Väänänen / Yle

Sairauksien ennaltaehkäisy on halvempaa kuin niiden hoito

Terveydenhoito on myös ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää. Maksuttomilla rokotuksilla torjutaan tarttuvia tauteja, ja esimerkiksi rintasyöpäseulonnoilla tai raskauden aikaisilla ultraäänitutkimuksilla pyritään havaitsemaan ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Esimerkkejä terveydenhuollon yksikkökustannuksista
TerveysHinta sinulle (€)Hinta yhteiskunnalle (€) 2018
Terveyskeskuskäyntimax 20,90 /käynti80,4 /käynti
Vuodeosastohoitomax 49,60 /vrk317 /vrk
Hammashoito (perusmaksu, toimenpidemaksujen suuruus vaihtelee)max 13,30 /käynti117,7 /käynti
Fyysinen erikoissairaanhoito49,60 / vrk1097 /vrk
Vaativa tehohoito49,60 /vrk3384 /vrk
(tieto vuodelta 2017)
Raskauden aikaiset ultraääniseulonnat0 /kaksi seulontaa156 / kaksi seulontaa (tieto vuodelta 2017)

Taulukon lähteet: Valtiovarainministeriön budjetikatsaus 2021, Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017

Lue lisää asiakasmaksuista

Maksukatto

Vaikka terveydenhuollon maksut ovat edullisia verrattuna niiden todellisiin kustannuksiin, niin niistäkin kertyy suuri summa, jos erilaisia palveluita joutuu käyttämään usein tai asiakkaalla on esimerkiksi useita lääkehoitoa vaativia sairauksia.

Siksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto., jonka täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Vuonna 2023 maksukatto on 692 euroa. Esimerkiksi lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään edelleen maksu, mutta päivämaksu alenee 22,80 euroon. Maksukaton täyttymistä on seurattava itse.

Myös lääkekustannuksilla on maksukatto. Vuonna 2023 se on 592,16 euroa.

Asiakasmaksut ovat poliittisia päätöksiä

Mistä sitten riippuu, kuinka suuren osan asiakas joutuu palveluista maksamaan?

Ennen maksuista päättivät kunnat, nykyään hyvinvointialueet. Aivan itsenäisesti ne eivät pysty maksuja määräämään, sillä laki määrittelee enimmäismaksut. Hyvinvointialueet päättävät, ottavatko ne käyttöön pienemmät maksut tai antavatko palvelun peräti ilmaiseksi. Erot kuntien välillä voivat olla suuria.

Esimerkiksi Helsinki ei peri terveyskeskuskäynnistä maksua lainkaan.

Lapsi leikkimässä muovieläimillä Varpaisjärven päiväkodissa.
Kuvateksti Lapsi leikkimässä päiväkodissa.

Tulot vaikuttavat moniin asiakasmaksuihin

Useat terveydenhoidon maksut ovat kaikki samansuuruisia riippumatta siitä, kuka palvelua käyttää. Asiakkaan tulot kuitenkin vaikuttavat monien julkisten palvelujen – kuten päivähoidon – maksuihin.

Päivähoitomaksu on 0 - 295 euroa kuukaudessa. Lopullinen summa riippuu tuloista, lasten lukumäärästä ja hoitotunneista. Esimerkiksi pienituloinen perhe ei välttämättä maksa mitään yhden lapsen päivähoidosta. Yhteiskunta maksaa siis leijonanosan myös päivähoidosta, sillä tulorajojen muututtua enää alle puolet lapsista on maksullisessa varhaiskasvatuksessa.

Mitä verot ovat?

Kaikkia julkisia palveluja ei kateta veroilla vaikka ne toki suurimman osan valtion tuloista muodostavatkin. Valtiovarainmisteriön sivuilta löytyy myös erittely mihin kaikkeen valtion rahaa käytetään (kaaviota klikkaamalla pääsee yksityiskohtaisempiin tietoihin).

Veroja on kahdenlaisia: välittömiä ja välillisiä veroja. Esimerkiksi tuloverot ovat välittömiä veroja ja kulutusverot, kuten vaikkapa arvonlisävero ja tupakkavero ovat välillisiä veroja. Suomessa verotuksen painopistettä on 1990-luvulta lähtien siirretty tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen.

Veroja kerättiin vuonna 2022 noin 115 miljardia euroa. Suomen veroaste vuonna 2022 oli 43,2 % . Se tarkoittaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Sekä verojen määrä että bruttokansantuote määräävät siis veroasteen.

Kansainvälisesti verrattuna Suomen veroaste on melko korkea. OECD-maiden vertailussa Suomen veroaste oli viidenneksi korkein. Edellä olivat Tanska, Ranska, Itävalta ja Italia. Vertailua vaikeuttavat kuitenkin erot sosiaaliturvan ja tuloveron rakenteissa.

Muokattu 20.3.2023: lisätty taulukkoon hammashoidon kohdalle tieto toimenpidemaksuista.

Keskustelu